Heippa.
Olen ihan hetki sitten diagnosoitu uusi-vanha epilepsiatapaus ja tiedonjanossani olen lueskellut tätä palstaa kovasti viimeisen kuukauden aikana. Ajattelin nyt rohkaistua kysymään muutamaa asiaa. Sorry tämä julkinen repostelu mutten löytänyt muutakaan tapaa ottaa yhteyttä.
Muistelen lukeneeni jostain aikaisemmista viesteistäsi, että taustasi muistuttaa omaani aika lailla. Eli että aivoissa jotain ylimääräistä vuosia sitten, leikkaus, kaikki ok pitkän aikaa ja sitten yllättävä isku. Oma historiani menee niin, että mulla oli verisuonikasvain, joka operoitiin ja viimeiset 16 v. meni ilman minkäänlaisia ongelmia. Viime syksynä ja nyt alkuvuodesta sain kaksi gm:ää ja olen edelleenkin vähän niinkuin ällikällä lyöty asiasta samalla kun totuttelen taas lääkkeiden syöntiin.
Kuitenkin: muistelen myös lukeneeni, että oma taukosi oli jotain 30 v. ja että mainitsit väärin määrätyt masennuslääkkeet yhtenä syynä uuteen iskuun. Tämä pisti silmään, sillä popsin itsekin niitä muutama vuosi sitten ja olin aika surkeassa kunnossa. Jäi kaivelemaan, että kuinka pian niiden masennuslääkeiden syönnistä omat oireesi alkoivat..ja että kuinka ne lääkkeet voitiin todeta "vääriksi"? Otettiinko susta magneettikuvia, näkyikö niissä jotain uutta? Mulla niissä nyt on jotain pientä outoa mutta lopullinen tuomio on vielä kuulematta. Kyselen tätä myös siksi, että en asu nyt Suomessa vaan maassa, jonka kieltä en edes puhu ja lääkäreiden englannin taidolla voi hoitaa vain välttämättömimmän. Suomeen ei ole hoitosuhdetta enkä ole onnistunut saamaan edes puhelinaikaa sinne päin. Lisäksi, en muistanut polilla sen ensimmäisen kohtauksen jälkeen edes mainita tosta masennusmenneisyydestä kun olin tietty ihan sekaisin (olin silloin vielä Suomessa). Nyt on neuroaika lähestymässä täällä toisessa maassa uuden kohtauksen magneettikuvien vuoksi ja mietin kuumeisesti ottaisinko asian puheeksi vai en. (lähinnä vakuutusyhtiön vuoksi, kun "unohdin" niille mainita masennuksesta vakuutusta ottaessani, tämä tietysti tapahtui ennen tätä uutta soppaa.)
Jos jaksat jotain vastailla (tai muutkin), niin kiitän kauniisti jo etukäteen.
Kysymys Miekansille!
9
489
Vastaukset
- sauvatar
Itseäni mietityttää myös tuo
masennuslääkkeen syönti ?
Syön Sepramia vain 20mg/pv ja se on
määrätty Paniikkihäiriöön,
mutta se on myös masennuslääke.
Olen syönyt sitä n. reilu vuoden ja
en ole ajatellutkaan lopettavani
sitä vielä.
Alkoiko kohtauksesi uudestaan, kun olit lopettanut masennuslääkkeen ?
Jos alkoi niin kuinka pian sen jälkeen ?
Voisitko ajatella, että lääkkeesi oli
niin vahva, että sait vieroitusoireina kohtauksen ?- eräs gaijin
Heips.
No itseasiassa ei mulla ole mitään syytä epäillä masennuslääkkeiden aiheuttaneen nykyistä tilannetta, vasta kun luin muiden kokemuksia, niin juolahti mieleen josko niillä voisi olla jokin vaikutus.
Mun kohtaushistoriani on sellainen, että (v. 91) sain kolme gm:ia yhden päivän aikana. Aluksi epäiltiin ns. lasten hyvälaatuista epilepsiaa mutta kuvauksissa löytyi sitten se kasvain. Se leikattiin hyvin pian ja söin sen jälkeen lääkkeitä varmuudeksi pari vuotta mutta en enää saanut uusia kohtauksia tai mitään muutakaan päänsärkyä vakavampaa kunnes nyt viime syksynä.
Masennuslääkkeitä söin v. 2002-2003, muistaakseni Seroxat, ja myöhemmin Remeroneja. Niiden kanssa tuli kaikenlaisia ongelmia ja ne vaihdettiin Remeroneihin tyhjennettyäni pakkauksen kerran. Tyypillistä reilun parikymppisen angstia mutta ne ajat on olleet jo pitkään takanapäin. En yhtään muista, puhuinko silloin lääkäreille koko aivoleikkauksesta. Kuitenkin siis väliä mas.lääkkeiden lopettamisen ja uuden kohtauksen välillä kolmisen vuotta eli aika pitkä aika. Silloin syyskuussa lääkäri sanoi, että on tavallista, että arpikudos aivoissa saattaa aiheuttaa epilepsian mutta lähes poikkeuksetta se tapahtuu viiden ensimmäisen vuoden aikana eikä hänen mukaansa oikein sopinut mun tapaukseen. Kohtausta pidettiin vain onnettomien sattumien summana eikä lääkitystä aloitettu. Nyt uusimman jälkeen on kai pakko uskoa ettei se niin ollut ja jotain aktiivista magneetissa nyt sitten näkyy (ei kasvainta). Edelliset kuvat on kymmenen vuoden takaa ja niissä ei samaa havaittu. Kovasti mietityttää mitä siellä on tapahtunut ja siksi ne masennuslääkkeet tuli mieleen...kaukaa haettua mutta olis niin kiva saada jokin konkreettinen syy:)
Hauskaa päivää! tietoja lääkkeestäsi
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/493207.shtml
(hae tekstiä epilep. ja selaa vähän eteenpäin)
Onpa tuollakin tuo pieni varoitusteksti, tuolla
tavioin lääketehtaat "suojaavat selustansa"
Monesti lääkelaitoksen sivuilta löytyy semmoista tietoa jota potilas ei normaalisti näe.
Terv. Artsi- sauvatar
Miekans kirjoitti:
tietoja lääkkeestäsi
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/493207.shtml
(hae tekstiä epilep. ja selaa vähän eteenpäin)
Onpa tuollakin tuo pieni varoitusteksti, tuolla
tavioin lääketehtaat "suojaavat selustansa"
Monesti lääkelaitoksen sivuilta löytyy semmoista tietoa jota potilas ei normaalisti näe.
Terv. ArtsiLöysin haluamani ja ihmettelen kovasti.
- sauvatar
eräs gaijin kirjoitti:
Heips.
No itseasiassa ei mulla ole mitään syytä epäillä masennuslääkkeiden aiheuttaneen nykyistä tilannetta, vasta kun luin muiden kokemuksia, niin juolahti mieleen josko niillä voisi olla jokin vaikutus.
Mun kohtaushistoriani on sellainen, että (v. 91) sain kolme gm:ia yhden päivän aikana. Aluksi epäiltiin ns. lasten hyvälaatuista epilepsiaa mutta kuvauksissa löytyi sitten se kasvain. Se leikattiin hyvin pian ja söin sen jälkeen lääkkeitä varmuudeksi pari vuotta mutta en enää saanut uusia kohtauksia tai mitään muutakaan päänsärkyä vakavampaa kunnes nyt viime syksynä.
Masennuslääkkeitä söin v. 2002-2003, muistaakseni Seroxat, ja myöhemmin Remeroneja. Niiden kanssa tuli kaikenlaisia ongelmia ja ne vaihdettiin Remeroneihin tyhjennettyäni pakkauksen kerran. Tyypillistä reilun parikymppisen angstia mutta ne ajat on olleet jo pitkään takanapäin. En yhtään muista, puhuinko silloin lääkäreille koko aivoleikkauksesta. Kuitenkin siis väliä mas.lääkkeiden lopettamisen ja uuden kohtauksen välillä kolmisen vuotta eli aika pitkä aika. Silloin syyskuussa lääkäri sanoi, että on tavallista, että arpikudos aivoissa saattaa aiheuttaa epilepsian mutta lähes poikkeuksetta se tapahtuu viiden ensimmäisen vuoden aikana eikä hänen mukaansa oikein sopinut mun tapaukseen. Kohtausta pidettiin vain onnettomien sattumien summana eikä lääkitystä aloitettu. Nyt uusimman jälkeen on kai pakko uskoa ettei se niin ollut ja jotain aktiivista magneetissa nyt sitten näkyy (ei kasvainta). Edelliset kuvat on kymmenen vuoden takaa ja niissä ei samaa havaittu. Kovasti mietityttää mitä siellä on tapahtunut ja siksi ne masennuslääkkeet tuli mieleen...kaukaa haettua mutta olis niin kiva saada jokin konkreettinen syy:)
Hauskaa päivää!Toivottavasti kaikki selvenee ja
kohtauksetkin saadaan kokonaan loppumaan.
Itseäni helppottaisi jos magneettikuvissa
näkyisi jokin löytö, mutta ei niin ei. - eräs gaijin
Miekans kirjoitti:
tietoja lääkkeestäsi
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/493207.shtml
(hae tekstiä epilep. ja selaa vähän eteenpäin)
Onpa tuollakin tuo pieni varoitusteksti, tuolla
tavioin lääketehtaat "suojaavat selustansa"
Monesti lääkelaitoksen sivuilta löytyy semmoista tietoa jota potilas ei normaalisti näe.
Terv. ArtsiMoi.
Duunikiireet on pitäneet pois palstalta..Kiitos vastauksista, kävin kanssa lueskelemassa sivuja ja moni juttu kyllä ihmetytti. Luulen, etten ihan kaikkia asioita tullut lääkärille silloin aikoinaan maininneeksi..vaikuttaa kuitenkin siltä, että riski on suuri silloin, kun lääkitys on päällä (niinkuin sinunkin tapauksessasi) eikä enää näin vuosien jälkeen. Taidanpa säilyttää sairausvakuutukseni toistaiseksi enkä puhua vielä asiasta:) Ehkä sitten kun olen takaisin Suomessa.
Mukavaa sunnuntaita, Eurooppaan saapui kevät! - eräs gaijin
sauvatar kirjoitti:
Toivottavasti kaikki selvenee ja
kohtauksetkin saadaan kokonaan loppumaan.
Itseäni helppottaisi jos magneettikuvissa
näkyisi jokin löytö, mutta ei niin ei.Eiköhän tämä tästä, toistaiseksi tilanne ei vaikuta kovin vakavalta. Luulen, että sopeutuminenkin on helpompaa kun on poissa tutuista kuvioista. Sit kun palaan Suomeen, niin oon toivottavasti jo tottunut uuteen tilanteeseen. Duunin kuva saattaa osittain vaihtua mutta sitä ehtii sitten miettiä (käsittelen aika paljon "vaarallisia" aineita). Sain pari viikkoa sitten ensimmäisen kohtauksen, jossa ei taju lähtenyt (lääkevaihto) ja se oli aika tärkeä kokemus..nyt muistan, että samalla lihasnykinällä ne gm:tkin alkoi.
Heh. Ymmärrän kommenttisi magneetista. Vaikken nyt superiloinen löydöstä olekaan, niin jotenkin se helpottaa. Mikään ei oo niin turhauttavaa kuin syyn puuttuminen. Ehkä itsesyyttelyä voi ainakin vähentää, teinkö mä tän itse kun poltin kynttilää molemmista päistä niin pitkään. Niissä kuvissa, jotka "loistaa", käytettiin kyllä aika vahvaa kenttää. Suomessa mua ei oo vastaavasti kuvattu eli vertailu tuskin onnistuu. No, parin päivän päästä kuulen lisää.
Mites muuten, mietin tota neuro-asiaa. Kun mulla ei ole koskaan ollut tarvetta varata lääkäriaikaa vaan neuroajat on aina tullut päivystyksen kautta. Sähän olet muistaakseni kanssa Helsingistä niin ajattelin udella, että miten homma toimii. Nuorempana olin aina LKL:lla, Töölössä tai Meikussa polilla ja ajat annettiin sieltä mutta missä meitä "normaalisti" hoidetaan? Älä vaan sano, että Mariassa..kun ajattelin yrittää jotain puhelinkonsultaatio-aikaa/jos joku suostuisi kuvia katsomaan tms. Pitääkö varaukset tehdä tk:n kautta? Syyskuun päivystävä lääkäri Meikussa ei oo oikeesti Meikun lääkäri (googlasin:)) eikä mulla oo mitään muistikuvaa, että sanoiko se että ota yhteyttä jos tilanne muuttuu:)
Hauskaa sunnuntaita, hyviä vointeja! - sauvatar
eräs gaijin kirjoitti:
Eiköhän tämä tästä, toistaiseksi tilanne ei vaikuta kovin vakavalta. Luulen, että sopeutuminenkin on helpompaa kun on poissa tutuista kuvioista. Sit kun palaan Suomeen, niin oon toivottavasti jo tottunut uuteen tilanteeseen. Duunin kuva saattaa osittain vaihtua mutta sitä ehtii sitten miettiä (käsittelen aika paljon "vaarallisia" aineita). Sain pari viikkoa sitten ensimmäisen kohtauksen, jossa ei taju lähtenyt (lääkevaihto) ja se oli aika tärkeä kokemus..nyt muistan, että samalla lihasnykinällä ne gm:tkin alkoi.
Heh. Ymmärrän kommenttisi magneetista. Vaikken nyt superiloinen löydöstä olekaan, niin jotenkin se helpottaa. Mikään ei oo niin turhauttavaa kuin syyn puuttuminen. Ehkä itsesyyttelyä voi ainakin vähentää, teinkö mä tän itse kun poltin kynttilää molemmista päistä niin pitkään. Niissä kuvissa, jotka "loistaa", käytettiin kyllä aika vahvaa kenttää. Suomessa mua ei oo vastaavasti kuvattu eli vertailu tuskin onnistuu. No, parin päivän päästä kuulen lisää.
Mites muuten, mietin tota neuro-asiaa. Kun mulla ei ole koskaan ollut tarvetta varata lääkäriaikaa vaan neuroajat on aina tullut päivystyksen kautta. Sähän olet muistaakseni kanssa Helsingistä niin ajattelin udella, että miten homma toimii. Nuorempana olin aina LKL:lla, Töölössä tai Meikussa polilla ja ajat annettiin sieltä mutta missä meitä "normaalisti" hoidetaan? Älä vaan sano, että Mariassa..kun ajattelin yrittää jotain puhelinkonsultaatio-aikaa/jos joku suostuisi kuvia katsomaan tms. Pitääkö varaukset tehdä tk:n kautta? Syyskuun päivystävä lääkäri Meikussa ei oo oikeesti Meikun lääkäri (googlasin:)) eikä mulla oo mitään muistikuvaa, että sanoiko se että ota yhteyttä jos tilanne muuttuu:)
Hauskaa sunnuntaita, hyviä vointeja!on nykyään eli Meilahdessa hoidetaan.
Ensin varaat ajan lähimmälle terv.as:lle
josta saat lähetteen Meilahteen.
Ne lähettävät sieltä ajan kotiin.
Jatkossa saat ajan paikan päältä
s-hoitajalta ennen kuin poistut.
Neurologien kanssa mä oon tapellut,
kun ne antaa vain tyhjiä lupauksia
ja mitään ei tapahdu.
Kun aukaisee suunsa ja puhuu asiat
suoraan niin johan alkaa tapahtua.
Välillä tuntuu ettei ne tiedä
lääkkeistäkään yhtään mitään ja
saatikka epileptikon olotiloista =(
Älä kuitenkaan säikähdä,
nämä on mun kokemuksia ja kaikki
ei suinkaan johdu Meikusta olen
käynyt muuallakin.
Tervetuloa tänne ja toivottavasti saat
episi kuriin.
Minulta leikattiin v. 1973 aivokasvain joka aiheutti poissaolokohtauksia. Kohtaukset olivat poissa n. 30 vuotta, mutta heräsivät uudelleen vuonna 2001, masennuslääkkeen, Fevarin:in aiheuttamana, jonka neurologi totesi alentaneen epilepsiakynnystä, kuten useimmat masennuslääkkeet.
Ennakkotunteet kohtauksista alkoivat 3:n 4:n päivän jälkeen lääkkeen aloituksesta ja sit tuli grande finale: GM-kohtaus.
Magneettikuvauksissa ei näkynyt kasvaimesta jälkeäkään, mutta tuon GM-kohtauksen jälkeen olen joutunut syömään Trileptalia, koska poissaolokohtaukset alkoivat pian uudelleen.
Kyllä se alttius noille kohtauksille näyttää säilyvän, vaikka kohtaukset pysyisivätkin poissa
pitkänkin aikaa.
Ilmeisesti psykiatrikin noista sivuvaikutuksista tiesi, kun alussa niin tarkkaan tuosta epilepsiasta kyseli, ja taisipa sanoa, että vanhan talven lumia tuo mun epilepsia oli.
Seuraavat käynnit olivatkin
selittelyn selittelyä ;-)
T. Artsi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892568Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2011632- 1161570
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411441Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641192Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻75985- 56959
- 45847
- 63839
- 61825