Joka paikassa saarnataan kuinka maatalous saastuttaa,mutta katsokaapas vanhoja kuvia! Sain käsiini viisikymmentä vuotta vanhan ilmakuvan tilani rannoista,niin siinä kaislat kasvaa täysin samoilla paikoilla kun nykyisinkin.Silloin ei varmasti käytetty lannoitteita. Mutta metsäojitukset on tuonut saarekkeita rantaan laskuojien suulle ja heinittyminen on rajua. Oiskohan syytä moittia Vapoa ennemmin kuin maajusseja?
Maatalous saastuttajana
Empä usko
81026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta niin saastuttaa kaikki muukin ihmisen toiminta. Maatalouden osuutta on tarkoitushakuisesti nostettu koska on haluttu puoltaa jätevenenpuhdistuksen hyödyllisyyttä.
Konkreettisin osoitus siitä. mistä ravinteet meriin tulee on se, että pohjanmaan suurien jokien jokisuissa meret on puhtaita, ei sinilevääkään ole yhtään. Suomenlahdella ruuhkasuomen paikkeilla meri on kesäisin uimakelvoton vaikka maatalous on aika vähäistä.
Kaupunkien puhdistamojen puhdistus vaatimukset on muuten aika olemattomat. Lisäksi puhdistamoilta ravinteet voidaan loppusijoittaa täysin valvomattomasti vesistöihin valumaan.
Vaasan kaupunki ottaa talousvetensä Kyrönjoesta, varmaankin helvetin saastunutta vettä joessa heh.
täysin hukassa. Olemassaolon taistelu myös byrokraateilla on ankaraa. Mitä kauheamman jutun heittää, sitä varmemmin saa suuret määrärahat;tätä täytyy tutkia. Työpaikka varmistuu taas joksikin aikaa.
Itsenäisyyden aikana Suomen väkiluku on lisääntyt kaksi miljoonaa miljoona muuttanut muualle.
Jos lopetetaan lannoitus, niin saastettakaan ei tule, tai sillä ei ole merkitystä. ( onko tullut nytkään?)
Satotaso putoaa itsenäisyyden alun tasolle, jolloin myöskään ei käytetty keinolannotteita.
Kysymys kuuluu: Mihin laitetaan kaksimiljoonaa ihmistä, joille ei pystytä tuottamaan ruokaa?
Moni sanoo, että ostetan ulkomailta. Mutta mistä ostetaan sitten, kun myyjiä ei enää ole?
Yhden lapsen politiikalle olisi tilaus myös Suomessa, ja se aika voi olla lähempänä kuin luullaankaan.
Nykyinen määrä pystytään ruokkimaan ainoastaan ja vain niin kauan kuin öljyä ja lannotteita saadaan.
lähellä oliville pelloille tulisi olla vähintään 5-15m pakollisia, kuka muistaa kuivan viimekesän ja sateisen syksyn. Herää kysymys kuinka kasvit ennätti käyttää lannoitteet, vai onko ne vesistöjä rehevöittämässä.
Mikäs ne ravinteet rutikuivana kesänä sinne vesistöihin veisi?
Minustakin maatalouden ympäristösaastutus on pysynyt ennallaan. Esim. kalastusrajoitukset ovat lisänneet särkikantaa vesistöissä, mikä näkyy rehevöitymisenä ja levärunsautena.
Vielä pienempää rehevöityminen olisi, jos kaikki fosfori saataisiin "sitoa" peltoon vanhan ajan sekaviljelyllä ilman lisääntyvää byrokratiaa. Tuolloin myös kasvipeitteisyys olisi runsaampi sekä eroosion ja korroosion riskin pienempi.
Metsäojituksesta mainitsitkin osan puolestani. Lisäksi ojitus on vähentänyt metsäkasvillisuuden monimuotoisuutta (mm. hilla hävinnyt ja hillanälvikäs siirtynyt puutarhoihin). Kyllä Vapo ja Kekkilä turvetuotannollaan ovat syyllisiä vesien saastutukseen.
Metsätaloudella ja turvetuotannolla on joo osuutensa. Jätevesiliete levitetään tosiaan viheralueille ja muille vastaaville melko vahvana. Mutta myös haja-asutuksen jätevesien osuus on merkittävä, suuria tiloja ja paljon vapaa-ajan asutusta.
Ei kyllä aina väkilannoitteisiin siirtymisen jälkeen lannoitusta ole kovin tarkkaan laskettu, mutta ei tämä nykyajan byrokratia kaikkea hyvääkään ole tuonut. Etelä-Suomen jokien varsilla maatalouden rasitus on ollut pitkäaikaista ja merkittävää.
Syntinenhän tehdään jus siitä joka hiljaa ja vastuksia ei löydy! Aina ,haastajalle helpointa!!