minulle, eikä se jätä minua rauhaan. Vaimoni on vielä työelämässä (58v). Hän on usein ylitöissä ja joskus hyvinkin pitkään iltamyöhälle.
Tiedän, että työpaikalla on paljon töitä, mutta olen alkanut epäillä, että hän viihtyy siellä muistakin syistä.
Suoraan sanottuna luulen, että hänellä on ns. työpaikkaromanssi jonkun työkaverinsa kanssa.
En halua mennä vakoilemaan, eikä siihen ole mahdollisuuttakaan.
Kärsin tunteestani kovasti, enkä tiedä mitä tekisin.
Onko jollakin ollut samanlaisia kokemuksia? Olisin kiitollinen hyvistä neuvoista.
Tiedän, että työpaikalla on paljon töitä, mutta olen alkanut epäillä, että hän viihtyy siellä muistakin syistä.
Suoraan sanottuna luulen, että hänellä on ns. työpaikkaromanssi jonkun työkaverinsa kanssa.
En halua mennä vakoilemaan, eikä siihen ole mahdollisuuttakaan.
Kärsin tunteestani kovasti, enkä tiedä mitä tekisin.
Onko jollakin ollut samanlaisia kokemuksia? Olisin kiitollinen hyvistä neuvoista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
mutta voisitko ottaa asian puheeksi vaimosi kanssa. Yksi perhetuttava alkoi soitella miehelleni, en tiedä oliko soittelua puolin ja toisin. Kun olin puhelimessa, luuri lyötiin korvaan. Sanoin miehelleni, että yleensä tämä on merkki salasuhteesta. Hän myönsi, että yksi henkilö tapaa soitella siihen aikaan. Sanoin hänelle, että on vapaa lähtemään, jos on onnellisempi jonkun muun kanssa. Hän jäi luokseni.
Kyllä tosiasia on se, että päästäkseen samaan tulokseen, se työaika pitenee. Nuoret ovat vain tehokkaampia, askel on tuossa iässä jo hidastunut.
En oikein usko, että tuossa iässä jokin romanssi työpaikan nurkassa kovin houkuttelisi.
Olisi varmasti paljon muitakin merkkejä, jos vaimollasi olisi romanssi.
Keskustele vaimosi kanssa yleisellä tasolla suhteestanne ja kuuntele tarkalla korvalla mihin hän on tyytyväinen ja mihin tyytymätön.
"Vaimoni on vielä työelämässä (58v). "
En voi olla kiinnittämättä huomiota tuon lauseen asenteellisuuteen. Siitä ikään kuin paistaa läpi, että naisen pitäisi tulla kotiin kipin kapin pimppi soikeena.
Oikeasti monet tuonikäiset ja vanhemmatkin tekevät ihan oikeasti pitkää työpäivää, jopa matkatöitä, jopa ulkomailla saakka. Ei tämä ole ikäkysymys.
Itse aion olla töissä 68-vuotiaaksi saakka.
jos vaimoni olisi vielä töissä. On myös 58v.
Lopetti yhteisellä sopimuksella töissä käymisen jo muutama vuosi sitten.
Epäluulot eivät päässeet iskemään vaikka hänellä oli usein muutaman vuorokauden seminaari- ja kurssimatkoja.
Tietenkin, jos hän jostain olisi tavoittanut minua paremman miehen, hänen velvollisuutensa olisi ollut tarttua tilaisuuteen!
Me päädyimme mukavuussyistä aloittamaan joutilaan elämän hieman etupainoisesti.
Kauheinta minusta on ajatus että tuon ikäinen ihminen vielä on töissä.
Kytkekää vapaalle!
Teemme molemmat töitä mieheni kanssa oman aikataulumme mukaan.
Työ on meille myös harrastus.
Aivot pysyvät kunnossa ja ihmiskontaktit ovat mielenkiintoisia varsinkin työelämässä.
En jaksaisi pelkästään eläkeläiskerhoissa, rantalomilla tai golfkentillä päiviäni kuluttaa.
Sääli on, jos teillä on ollut työ, mistä on
ollut ilo päästä eroon.
Jokainen tavallaan.
Juuri noin. Kukin tavallaan.
Luonnekysymys. 3 - 4 vuotta samassa työpaikassa oli minulle riittävästi.
"Haalarivaiheessa" vaihdoin asuinvaltakuntaa kolmesti ( siis kokonaan, ei komennustöitä ). Työsuhteita oli varmaan parikymmentä.
Toimihenkilönä minulla oli vakituisia työnantajia 7kpl useammalla paikkakunnalla. Alkuvuodet perhe kulki mukana.
Loppuvuosina ihastuin määräaikaisiin konsulttitoimeksiantoihin joissa ei ehtinyt pitkästymään. Niitä oli 10 kappaletta.
Minä säälin niitä jotka ovat juuttuneet yhteen työpaikkaan. Ymmärrän hyvin että he kokevat minkä tahansa muutoksen uhkaksi.
Väitän että levottomien jalkojen ja pehmeän laskun ansiosta tämä joutilaisuuteen siirtyminen tapahtui suunnitellulla tavalla.
Ex-osa-aikakamarketinkassa, siis vaimoni, suostui luopumaan viivakoodien vingutuksesta.
Minulle ehdoteltiin vielä vuosi sitten muutaman viikon askarointia. Ei enää innostanut.
Mutta se työ? Tehtäviä on ollut erittäin lukuisasti ja toimialojakin useampia.
Kaikissa oma mielenkiintonsa, jonkin aikaa.
Ps. Vaimo saa aikansa kulumaan, paitsi matkoillamme niin myös Espanjan kaupunkiasunnollamme, kunnallispolitiikassa ja kulttuuriharrastustensa parissa. Kotona ollessamme käy kyllä eläkeklubin kokouksessa kerran viikossa.
Minä kokeilin kerran sitä klubia. Ei ole minua varten. Kotona ollessa kuntosali 5krt/viikko.
Kulttuureissa liikun vaimon mukana. Muualla kuin latinalaisella alueella tulkkina.
Kukin hankkii elämänsisältönsä itseään tyydyttävällä tavalla.
Me pidimme tavoitteleimisen arvoisena hankkiutua terveenä elelemään itseään varten.
Päättämään ajastaan ja tekemisistään!
Älä tukehdu omaan erinomaisuuteesi.
itse, kun eräällä sairaalalääkärillä oli romanssi yhden hoiturin kanssa. Kävivät usein yhdessä eräässä osaston huoneista. Hoituri oli tosin vapaa nainen, mutta miehellä oli perhe, Että se siitä.
tuli mieleen,kun luin pelostasi.
Minä tarttisin juuri sinunlaista puolivapaata miestä, kun ei omaa ole. Missäs asustelet? Tule mun luokse käymään, niin turhat ajatukset unohtuu.
Älä vaan ala keskustella asioista vaimon kanssa, äläkä missään nimessä ala pitää hyvänä. Tuo se kaikki mulle.
Sen siitä saa kun on liikaa aikaa ajatella ja pohtia kaikkea jonnin joutavaa.Työelämä ottaa irti joka pisaran työntekijästä, minkä irti saa. Kehtaatkin epäillä moista vaimostasi. Hänkin on jo siinä iässä (todennäköisesti) että Hän kyllä viestittäisi sinulle, jos asiassa olisi vähääkään perää.Todennäköisesti Hän joutuu pinnistelemään voimavarojensa äärirajoilla, tekemällä pitkää päivää, jotta pysyy porukoissa mukana. JOS Hän joskus hieman viivähtääkin myöhempään ulkona "tyttöjen kanssa", on hänellä siihen oikeus.Joskus se ihmisen sielu kaipaa vain rauhallista hetkeä,yksin, ajatuksineen, ennen kotona tapahtuvaa hienovaraista kuulustelua päivän tapahtumista ja tapaamisista. Muistitko muutoin itse, ollessasi työelämässä, aina etukäteen sopia vaimosi kanssa että nyt mennään rankan päivän päätteeksi ottamaan yhdet.
Pane moiset ajatukset aivojesi peränurkkaan ja kunnioita vaimoasi. Hän on sen ansainnut.
Mitä kauheaa tuossa on? Jos siellä on meneillään romanssi, niin anna olla. Ei sinua siihen kaivata.
Ajattelehen miten mukavaa hänellä on työpaikalla.
Onko siinä nyt muka jotakin sinulta pois?
Tiedä häntä vaikka tuo yksi ikänaisten naurattaja olisi samalla työmaalla kaupparatsuna.
Mikä ihmeen oikeus sinulla olisi estää hänen työpaikkaromansssinsa? Anna hänen nauttia siitä. Se on hänen asiansa eikä sinun.
Viitsii vielä tuollaista tänne tunnustaa. On siinä meillä oikein tosikko.
elämää Sinä oikein vietät? Kyllä minusta parisuhteeseen kuuluu uskollisuus. Minä ainakin olen kiinnostunut partneristani ja haluan viettää aikaa hänen kanssaan. Tällaiset asiat keskustellaan kahden kesken. Välinpitämättömyys on yksi parisuhteen karikoita. Tietty vapaus pitää olla- siitä minulla on paljon kokemusta, mutta toisesta välittäminen kuuluu asiaan.
Älä myrkytä mieltäsi epäilylläsi, vaan pidä vaimoasi hyvänä ja ole hänen tukenaan. Todellinen uskottomuus tulee ilmi tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin. On olemassa sellainenkin sairaus kuin luulotauti ja se se vasta pirullinen on molemmille osapuolille.
jotain vastaavaa, pitäisin epäilyni omana tietonani ja yrittäisin järjestää mahdollisimman paljon yhteisiä hyviä hetkiä. Jos asiat ovat kotona hyvin, sinne on aina hyvä tulla eivätkä vieraat ole uhka suhteelle.
Ehdotan, että yrität auttaa vaimoasi tuntemaan olonsa hyväksi ja ryhdyt hemmottelemaan häntä. Ota hänet iloisena vastaan kotiintullessaan ja käske vaikka hänen mennä lepäämään hetkeksi, jotta ehdit laittaa valmistamasi iltapalan valmiiksi. Ehkä voisit välillä hieroa hänen harteitaan, ottaa kainaloosi ja antaa levätä siinä ilman mitään vaatimuksia. Kerro hänelle, että arvostat ja rakastat häntä. Kerro, että hän on kaunis ja viehättävä, kaiken muun hyvän lisäksi. Hyvänä hetkenä voisit kertoa myös peloistasi ja luultavasti ne vähitellen katoaisivat.
Hyvän tarjoamisella et voi menettää mitään. Jos pelkosi osoittautuisivat oikeiksi, tiedät tehneesi parhaasi ja vaimosi joutuisi miettimään miten arvokkaita asioita hän saattaisi menettää, jos jatkaisi toista raidetta eteenpäin. Sinun ei tarvitsisi itse katua jälkikäteen mitään.
Kun rakastaa, haluaa antaa toiselle tilaa ja haluaa tehdä hänelle hyvää; siitä seuraa yleensä monenlaista hyvää, josta itsekin saa nauttia.
Kun haluaa omistaa toisen ja esittää vaatimuksia, elämästä voi helposti kadota ilo.
Toivotan iloa teidän tuleviin päiviinne!