kinkkinen kysymys

mennä aika rakastumisen huumassa, ja te jo tappelette? Mistä te tappelette, tai sama se. katsokaas, se että rakastaa ei riitä mihinkään. Se on vain se yksi sana mikä on keksitty nivomaan yhteen se miljoonanpalan palapeli josta hyvä suhde koostuu.

Ensinnäkin, jos eroaminen on jo tapahtunut se tarkoittaa että teidän mielessä sekin on parempi ratkaisu kovan paikan tullen kuin asioiden ratkaiseminen. Miten te saatte siis mielenne taas uskomaan että ette eroa taas kun tulee tiukka paikka, ettei toinen luovuta ja halua erota? Minä en tiedä.

Teidän täystyisi ymmärtää purkaa koko sotku ihan alkujaan myöten, miettiä mistä ja miksi kaikki alkoi mennä vikaan. Teidän täytyy muuttua, kummankin, antaa itsestään jotain ja pyytää toiselta jotain, etsikää se keskitie niissä asoissa jotka saavat teidät tappelemaan.

MIettikää mitää hyvää teissä on, mikä on se asia minkä takia haluatte jatkaa, ja älkää vastatko että rakkaus, koska se on vain sana, te tarvitsette tarkalleen tietää mikä teissä kahdessa tekee sen minkä vuoksi haluatte enemmän kuin mitään muuta jatkaa suhdettanne ja laittaa sen kuntoon.

Käykää ensin kaikki paska läpi, puhukaa ja puhukaa, ja pikku hiljaa se vanne alkaa vähemmän puristaa ja sitten löydätte ilon ja naurun taas.

Muistakaa että hyvään suhteeseen ei kuulu edes pieni ajatuskaan erosta edes silloin kun on vaikeaa, koska se vie luottamuksen pois suhteesta jos toinen edes kiukuissaan sanoo että nyt erotaan.
Luottamus ja avoimuus, puhumista ja toistenne kulmien hiomista. Se että luopuu jostain asiasta tai piirteestään suhteen vuoksi ei ole uhraus, eikä sitä kannata nostaa isoksi asiaksi.

Muuttakaa ajatusmaailmaanne, alkakaa miettimään asioita me muodossa, niin huomaatte että on paljon asioita joista ette olekkaan ihan samaa mieltä mutta voitte elää niiden kanssa, me muodossa ajattelu auttaa myös siinä että unohtaa sen liiallisen itsekkyyden.

Se että näkee vaivaa toimivan suhteen vuoksi ei ole koskaan asia joka jää palkitsematta.

Mikään ei tapahdu yhdessä yössä, mutta jokainen askel on kohti parempaa.

Kun te erositte, ja palasitte yhteen, te palasitte väärin, te vain jatkoitte samaa linjaa. Luultavasti puhuitte ikäväpuheita eli lupasitte ettette enään tappele ja rakastatte ja nyt se homma toimii.

Mitä teidän olisi pitänyt tehdä, ehkä istua alas ja sanoa että "minua ärsyttää sinussa se että kaiken on mentävä sinun pääsi mukaan" "minä en kestä kun joudun kyselemään sinulta miltä sinusta tuntuu, voitko puhua hiukan useammin mitä päässäsi liikkuu" jne jne.

eroikävä saa aloittamisen tuntumaan aina hyvälle, mutta jos laivan reittiä ei muuta, samoille kareille se ajaa aina.

Sinä voit elää ilman naistasi, se on se pointti, mutta haluatko sinä? Jos et halua, sinun on annettava enemmän, hänen on annettava enemmän itsestään.

Tehkää asioista teidän yhteisen näköisiä, maailma ei ole teitä vastaan eikä elämä, ne odottaa että muokkaatte ne teidän näköisiksi ja hyväksi kummankin elää.
Teidän ei pidä sopeutua toisen elämään, vaan teidän täytyy aloittaa yhteinen elämä yhdessä.

Älkää tapelko, kun tunteet kuumenee, ottakaa tauko, olkaa hetki hiljaa ja miettikää miksi haluatte huutaa tai tapella, ja sitten puhukaan asiat selviksi.
Pieni kina ja tivahdukset kuuluvat elämään, mutta huuto ja tappelu syö teidän maata jalkojenne alta.
Ihmiset pystyy kommunikoimaan monin eritavoin, huutaminen on yksi niistä huonoista.

kumpikaan ei pidä tuntea että joutuu uhrautumaan suhteen eteen, vaan te lopetatte jotain yhdessä ja aloitatte uuden yhdessä.

Me me me. Hokekaa sitä ja eläkää sitä. Koska illalla kun menette saman peiton alle ja puhutte mitä kaikkea on päivän aikana tapahtunut, se tunne kun tietää että se paras maailma on siinä, sen toisen aknssa ja mikään ei koskaan muuta sitä seikkaa että te yhdessä pärjäätte mille vain.

Se on se teidän maailma, se mistä saatte voimaa ja tukea ja missä voitte olla niin heikkoja kuin heikottaa ja niin vahvoja kuin vahvuuttaa. Se on teidän ikioma voimalaitos, te.

Maailma menee miten menee, mutta te olette aina toisienne tukena ja turvana, se on mihin tähtäätte, se että voi luottaa täysin toiseen.

Minä en tiedä miten sen voi palauttaa koska olette jo eronneet, pysyykö se jossain takaraivossa ehkä huomaamattomanakin ajatuksena että tuo saattaa lähetä kun iskee kova paikka. Silloin teistä ei kasva suurta, silloin on ihan sama vaikka tappelette ja huudatte.

Sanat on nykyään halpoja ja heppoisia, sitä sanoo helposti että rakastan ja yhtä helposti että luotan, mutta jos asiaa ei jauha, jos asiaa ei käy läpi niin monta kertaa että ei jaksa enään vain sanoa sanomisen vuoksi vaan alkaa nähdä että vielä on paljon asioita mihin ei luotakkaan. Korjatkaa ne.

Aina kun olette avaamassa suunne ja sanomassa jotain helppoa ja nopeaa että pääsisitte asiassa eteenpäin, niin sulkekaa suunne ja miettikää mitä olette sanomassa.

Teillä puuttuu nyt niin paljon että teillä ei ole varaa vain heitellä sanoja. Nyt ajatusta jokaisen sanan taakse, menkää ihan syvälle ja positakaa ne pienet juuretkin epäilystä tai epäselvyyksistä tai mieltä painavista asioista.

Ja kun tulee tiukka paikka ja edes pienessä mielessä käy miete että pitäiskö vain erota, niin sitten täytyy miettiä kuinka paljon on todellisuudessa valmis satsaamaan suhteseen.

Koskaan eikä milloinkaan saa hyvää suhdetta ilman paljoa työtä. Pitää pystyä pysymään avoimena, puhua ihan kaikesta, pitää pystyä luottamaan satasella ja pitää pystyä olemaan satasen luottamuksen arvoinen.

Minä sanon ettei mikään ole parempi tunne kuin se että tietää koko itsensä voimin olevansa rakkaansa kanssa aina, ja että voi luottaa häneen aivan täysin ja oppii ettei hankaluuksia tarvitse oppia pelkäämään, koska ne hoidetaan yhdessä aina pois.

Silloin te ette enään ole avoinna elämää varten vaan elämä ja maailma on avoinna teitä varten. Ja siinä rakkaat ihimiset on suuren suuri ero.

Pitäkää huolta rakkaistanne ja muistakaa ettei milloinkaan ole liikaa.

ja rekisteröisitte parisuhteenne ja alkaisitte puhaltaa yhteen hiileen.