Nopeudenrajoitinta ei ainakaan ole. Ajoin valtatietä 105 km/h ja taustapeiliini ilmestyi punainen Scania P 113 6x2 säilöiöauto vilkut päällä. Ja eikun ohi heittämällä. Seuraavaan risteykseen kääntyminen oikealle, reilu koukkaus vastaantulevien kaistalle ja niin edelleen. Kuinka näitä paloautoja on oikein ruuvattu?
Kuinka kovaa palo-
autot kulkee?
125988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei siihen ihmeempiä ruuvaamisia tarvita – sopivat hammaspyöräparit vain. Tehot riittävät. Jo neljättä vuosikymmentä sitten erään vilkasliikkeisen liikennöitsijän busseilla ajettiin (muutetuilla perävälityksillä) 120-140 km/h kellolla mitattuna (terveisiä vain sinne Kymenlaakson suuntaan!). Moottoritehot olivat tuohon aikaan luullakseni vain 250-300 hv:n luokkaa.
Bussien ja paloautojen voimalinjan tekniikassa voidaan käyttää ja varmaan käytetäänkin samoja palikoita.
Ilmailulaitos on hankkimassa Sisulta uusia vaahdotusautoja lentokenttäpalojen sammutukseen. Lainaus Sisun nettisivuilta:
"Sisu E 18 vaahtoautoissa on 700 hv:n Caterpillar C-18 moottori ja 7-portainen Allison automaattivaihteisto."
"Sisu vaahtosammutusautojen suunnittelun lähtökohta on nopea kiihtyvyys, hyvät ajo-ominaisuudet suurilla nopeuksilla, helppo ajettavuus, alhaiset käyttökustannukset ja ympäristöystävällisyys."
"Auton huippunopeus on 120 km/h ja kiihtyvyys 0-80 km/h 32 sekuntia 26 tonnin kokonaispainolla. Kiihtyvyydeltään Sisu alittaa selvästi siviili-ilmailun kansainväliset määräykset, joiden mukaan kiihtyvyys 0-80 km/h tulee olla vähintään 40 s."
Sopivilla välityksillähän tuo Sisukin saataisiin noilla tehoilla varmasti kulkemaan todella reilusti kovempaa kuin 120 km/h; kokonaisvälitys vain on optimoitu lentokenttäolosuhteisiin, joissa hyvä kiihtyvyys on suurta huippunopeutta tärkeämpi.
Eipä niitä ruuvattu ole, kuten L.L jo mainitsikin. Itse olen ajanut vm -77 Scania 111:lla 120 kohtuukivuttomasti. Tosin varsinkin vpk-pohjaisilla laitoksilla ajokoulutus taitaa olla vielä aika heikolla pohjalla. Kuten monet laskelmat ovat osoittaneet, pienellä nopeuden ylityksellä saavutettava ajansäästö on minimaalinen. Isoilla ja raskailla paloautoilla homma perustuukin siihen että pystyttäisiin ajamaan mahdollisimman tasaista nopeutta (mikä on kyllä harvinaista herkkua maantiellä, koska moni autoilija tekee sen pahimman virheen eli jarruttaa huomatessaan taustapeilissä siniset vilkut)sekä risteyksistä pysähtymättä. Pikkuvinkki siis kohdatessasi hälytysajoneuvon: pidä nopeus samana, tai jos näyttää että ohitusmahdollisuutta ei ole, paina kaasua ja löysää sitten kun on tilaa.
Paloautoja ei mitenkään "ruuvata" vaan ne ovat aivan vakiokalustoa alustanvalmistajilta. Tosin nopeudenrajoitin puuttuu. Normaali sammutusauto kulkee 120-125 km/h. Onko tarvetta ajaa noin lujaa - yleensä ei. Moottoritiet ovat tietysti asia erikseen.
Sopimuspalokunnissa eli pääosin vpk -toiminnassa on mukana paljon mm. ammattiautoilijoita jotka ajavat vuodessa satakertaisen määrän kilometrejä raskailla ajoneuvoilla kuin ammattilaitosten työntekijät.
Eli monessa tapauksessa nähdessäsi vpk -tekstein merkityn paloauton hälytysajossa, on siellä todellinen ammattilainen ratissa. Edelliseen kirjoittajaan voi yhtyä hyvin siinä mielessä, että parasta on nimenomaan säilyttää nopeus ja mennä reunaan - ei missään tapauksessa polkea hätäpäissään jarrua!
olen kuullut että uudet autot kulkee jopa 140km/h
kun tarpeeks antaa kiihtyä!!!
Älä jauha paskaa, ei ne vanhat kontio-sisut ja LP-mersut kulje edes 8-kymppiä, nähty on. Kyllä siinä mummonmökki on poroina ennenkuin ensimmäinen museoauto köröttelee pihaan. Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi kirjata paloautojen uusiminen. Suosittelen neuvostoliittolaista Kamax tehopeliä. Siinä on tehokas V8 moottori, joka takaa hyvän kiihtyvyyden ja mainion matkanopeuden.
Vitsiksihän tuo oli tietenkin tarkoitettu, eiks' vaan! Minua ainakin huvituttaa.
Neuvostoliitto kuuluu (toivottavasti) historian roskatynnyreihin. Niinpä neuvostoliittolaisista autoistakaan ei enää ole jutun juureksi.
"Kamaxilla" tarkoitat ilmeisesti merkkiä, joka tavallisesti kirjoitetaan Kamaz. Itse asiassa z:n tilalla pitäisi olla soinnillinen z eli ž: Kamaž. Tuon Venäjän Tatarstanissa toimivan tehtaan nimen alkuosa tulee luullakseni Kama-joen nimestä. Loppuosa -až on sitten Avtomobilnyij Žavod eli autotehdas.
Eiköhän joka tapauksessa sovita siitä, että jätetään Kamaž-kalusto ruostumaan rajan tuolle puolen!
Totta-mooses noita vitsejäkin saa heitellä, ja sellainen tuo edellinen taisi ollakin.
Mutta kun lähti Sisua mollaamaan, niin kokemuksesta tiedän ja voin kertoa sen, että vuoden 76 Kontio-Sisu kulki yli 120km/h täysi lankkukuorma päällä... Että sillai... Eiköhän sillä Kontio-paloautollakin ehdi sitä mummonmökkiä sammuttamaan siinä, kuin nykykalustollakin. Taitaa se Leylandin kone olla kova luu sen tuplaperän kanssa. :)
Joo...kuorma-autoistahan täällä pitäis keskustella...antaa niiden idän ihmeiden tosiaan saastuttaa siellä toisella puolella rajaa.. :)
Itse ajoin kesän 1969 lavettia, jonka veturina oli 1960-mallinen Scania-Vabis 75 (niin juuri, se vapaastiläähättävä, 165-hevosvoimainen!). Sokea Reetta ja Pihtiputaan mummokin älyävät, että se oli lavetin veturiksi pahan kerran alitehoinen. Sen ajan uusien Volvojen ja Scanioiden koneissa oli turbot ja tehot 270-280 hv:n luokkaa.
Alun perin tuolla veteraani-Scanialla oli vedetty säiliötäysperää ja siinä oli turhan harvat välityksetkin lavetin vetoon. Mutta tyhjänä se kulki tuolla tehollakin aika haipakkaa, toista sataa. Vaati vain kiihtyäkseen piiiiiitkästi tasaista (vielä mieluummin myötäistä)!!!
Sanoiko joku Kaelble-Gmeinder? Itse olin Kaelble-maansiirtoauton "apumiehenä" Oulujokivarressa Utasen voimalaitostyömaalla 1950-luvun puolivälissä. Teräslavaisen, 3-akselisen "Kaalepin" teholukema oli 200 hv ja nimellinen kantavuus 23 tonnia. Sen välityksillä ei kuitenkaan hurjasteltu lähellekään sataa.
Ikää minulla oli "Kaaleppi-apumiehenä" ollessani kai 4 vuotta. Scania-lavettikuskina ollessani olin 18-vuotias – silloin ei ollut nuppi- ja rekkakorttia erikseen vaan kortit jakautuivat "yksityiseen" ja "ammattimaiseen". Minun tuore yksityinen korttini riitti, koska lavetin rekisteriotteessa todettiin: "käyttö: yksityinen". Nyt taskussani on 1972 "lahjaksi" saatu A BE CE -kortti, vaikka en ole ajanut edes nuppia kuin pari hassua kertaa viimeisten 30 vuoden aikana!
Maailman nopein paloauto on Kaelble-Gmeinder lentokenttäpaloauto.
26,5 litrainen, 910:n hevosvoiman V8 moottori liikuttaa tätä yli 22tonnin autoa 144km/h.
Ei ruuvata ei laiteta takaspoilereita yms.
Nopeudenrajotinta ei ole myöskään ja kulkee varmaan sen 115-125kmh.. Kaupunki ajossa ei monesti voi ajaa lähellekkään maksimi nopeutta.
Eihän ole järkeä tehdä lisä tehtäviä kun sitten törmäillään ym. Se mitä tulee vpk:n taitoihin niin kun tuossa jo yksi mainitsi että moni niistä tekee sitä pääsääntöstä työtään kuorma-autossa tai vastaavassa! Pelastuslaitoksella oleville ei pahemmin kilometrejä kerry työssään.
Iha ite ajan sairaankuljetusta ja eikä siinäkään pääse hyödyntymään kaikkia tehoa kuin kovin harvoin. Huiput mun käytössä olevalla sprinterillä on maksimissaan 150kmh jos sitäkään, pitkään saa vedättää ennenkuin pääsee edes lähelle 150kmh. Kilometrejä minulla kertyy työssäni n.30000km/v
Hälytysajoneuvot hankitaan monesti isoimmalla koneella mitä tarjolla ja tietysti käyttötarpeen mukaan ja siinä on sitten sitä "ruuvausta"
Sinun ohi meni heittämällä, kuten sanoin siinä ei ollut nopeuden rajotinta kuten muissa raskaanliikenteen kalustoissa on ja ne ei mene heittämällä ohi maantienopeuksissa.
f12 volvo 385 koneella kulkee huomaamattakin 20 tonnin sorakuormalla 110 ja tyhjänä varmasti sen 125 mihin mittari loppuu
Tehoista se huippunopeus tuskin kauheasti muuttuu, mutta eiköhän ne kuorma-autot oo jo tehtaalla suunniteltu, niin että moottorin käydessä taloudellisimmalla kierrosalueella ja suurimmalla vaihteella ajessa nopeutta on se 80-90km/h, eli ilman rajotinta, se kone kiertää isoimmalla vaihteella enemmän ja tämän takia se huippunopeus sitten on suurempi