9 viikkoa

elämä ilman savua? onko järkevää?

Tulee neljäviikkoa täyteen, ilman savuakaan. Kaikki alkoi siitä kun tuli jumalaton flunssa, pienemissä flunsissa tuli poltettua, mutta nyt ei maistunut, joten kun meni yksipäivä ilman meni toinen meni kolmas, ajattelin että kohta alkaa hirveet vieroitus oireet, mutta ei istuin komantena päivänä jonka olin ilman ja flunssakin hiukan hellitänyt, siis pöydän päässä ja katsoin tupakointi välineitä ja ajattelin en tarvitse enään tuota myrkkyä. Muistan kun kaksivuotta sitten samatilanne myös flunssa ei maistunut tupakka. Mutta silloin neljäntenäpäivänä ollessani koirankanssa lenkilä iski hirvee tupakanhimo aivan juoksin kotiin koska tupakat olivat kotona, vedin sauhun ja aivan kuin huume kun olin polttanut sen makasin soffalla ja ihan kuin olisin ottanut huumetta siis varmaan niillä samanmoinen olo kun saavat annoksensa? Mutta nyt kun olen asennoitunut eri tavalla asiaan en ole tarvinnut purukummia en muitakaan poppakonsteja, sen verran kun iskee se että pitäis eli vetää savu siis se mikä iskostunut se tekeminen aivoihin, puran sen siihen keitän teetä, jota muuten en ole juonut moneen vuoteen ja syön muutaman siivun pullaa se menee sillä ohi. Eli ei ihmeempiä taisteluita, ihmettelenkin miksi sitä ainetta pitää ottaa josta koittaa päästä eroon (vrt. huume, eihän niillekään anneta huumetta vieroituksessa). Olen polttanu about 35 vuotta melkein tauotta. Pyydän anteeksi en jaksanut kirjoittaa vaan toi tänne vanhankirjoitukseni! Nyt olen sitten ollut ilman tupakkaa kolmattakuukautta vai? ja taas ykspäivä takana polttamatta näin niitä raittiita päiviä kertyy päiväkerrallaan! eikä ole edes vaikeaa en ole syönyt korvaushoitoja, teetä lipittänyt tekemiseen. hyvin menee todella asenne kysymys, kun asennoidut asiaan oikein et tarvi mitään, vaan ne ovat päässä kehitettyjä luuloja ne vieroitusoireet. piste..