Oletteko kokeneet omissa kivitaloissanne seuraavia omituisuuksia:
- puutalosta eroava koleus kesän jälkeen syksyn tullen
- puutalosta eroava viileys kovan pakkasen lauhduttua
((toistaiseksi lammitalossani syystunnelmat on kokematta, mutta pakkasen jälkeen on tullut todettua että sitä seuraa lämpöaalto eikä kylmyys))
- puutalosta eroava koleus kesän jälkeen syksyn tullen
- puutalosta eroava viileys kovan pakkasen lauhduttua
((toistaiseksi lammitalossani syystunnelmat on kokematta, mutta pakkasen jälkeen on tullut todettua että sitä seuraa lämpöaalto eikä kylmyys))
Vastaukset 41
Vanhimmat
mutta olettaisin sen johtuvan siitä, että maalämpöpumppu reagoi liian ärhäkkäästi lämpötilan muutoksiin. Lämmittää liikaa kylmällä ja liian vähän lämpimällä. En ole vielä avannut koneen ohjekirjaa. Kai sekin joskus pitää tehdä.
teillä vois olla ihan lämpökäyrän säädöstä johtuvaa mikäli et ole sitä sen enempää vielä koettanut säädellä
Onko se lauhan tullessa ilmenevä kylmyys jatkuva vai lyhyempiaikainen? Jos jatkuva niin johtuu lämpökäyrän säädöstä. Jos vain lyhyempiaikainen (pari tuntia - päivän ja sitten tasaantuu) niin silloin voisi ulkolämpötilan keskiarvoistusajan säätäminen auttaa).
Aiheesta nyt jatinaa myös maalämpöfoorumilla.
On vaan niin paljon mukavampaa lätistä tyhjää forumeilla kuin kaivaa se ohjekirja ja sieltä käyrän säätöohje esille.
En tiedä mitään, mutta onko sinulla lämpömittarin osoittaamaan perustuvaa tietoa vaiko vain tunnepohjaan perustuvaa.
Ajattelin vain että jos kivitalossa lämpö vakio enemmän ja puutaloissa reagoi nopeammin ja jos ihminen odottaa myös sisäilman lämpenevän kun pakkaset lähtee.
Mutta minä en tuollaisia ole huomannut
olen lukenut kommentteja että joillain on koleaa syksyllä ja vilpoista pakkkasen jälkeen
Omat kokemukset on kuten sanoin. Eli ainakaan pakkasen jälkeinen kylmyys ei tule sisään.
(tulee ennemminkin hiki päivällä jos yöllä oli -25 ja päivällä -10 ja sitä koetan säätää pois ...)
"(tulee ennemminkin hiki päivällä jos yöllä oli -25 ja päivällä -10 ja sitä koetan säätää pois ...)"
Eli luulin että lammissa sisälämpö ei pomppaa pakkasen lauhtuessa, kuten se pomppaa lattialämmitteisessä puutalossa.
Mutta ainakin se pari astetta pomppaa tuo sisälämpö jos mitään säätöjä ei tee puutalon lämmitykseen varrattuna.
Ei se Lammi nyt mitään linnan kiveä ole, tuossa mielessä parempaan lopputulokseen pääsee jos sisäkuori on kokonaan valuharkkoa villa tiili. Lammissa _eristetty_ kivi massa on kuitenkin hyvin pieni...
On sitä massaa kuitenkin raisusti enemmän muihin kivitaloihin verrattuna.
Merkittävä massanlisäystä ei enään saa ulkoseiniä tuunaamalla mutta väliseinät voisi betonoida täyteen.
reipas 200 kerrosalaa välipohja ja yläpohja on myös n. 150 tn siporex-kiveä (= neljä rekkalastillista)
Laskin talostamme pois lämmöneristeen ulkopuolella olevat kivimassat koska ne ei vaikuta mitään lattialämmön lämpöheilahduksen vaimentamisessa, siitä tuli about 150 tonnia.
Siporextalossahan ulkokuori on lämmöneristettä kokonaisuudessaan eli sen vaikutus paljon vähemmän kuin 50% ulkoseinän painosta.
Eli kyllä talon sisäistä lämmönvaihtelua tasaavaa massaa on Lammitalossa moninkertaisesti.
eikä sitten huomioida märkäpainoja
Rekassa pihaan tulevissa sipoissa on 30% vettä.
mittarin mukaan huonelämpö pysyy stabiilina kun lauhtuu tai pakastuu mutta kun lauhtuu niin lattia viilenee (vesikiertoinen lämmitys) ja ilm. se saa aikaan sellaisen ilmiön että tuntuu hieman viluisemmalta, jalalle sellainen lämmin lattia on mukavampi ja sitä kautta koko ruumis lienee tuntee olonsa mukavaksi...
"kivitalonne" pois ja ostakaa rintamamiestalo.
Tiedätte sen jälkeen, mitä on asumisen mukavuus talossa, joka kestää isältä pojalle ilman isompia remontteja ja velkoja.
Voileipiä syödään, ei niissä asuta
Hieman enemmän velkaantui kaverit rintsun ostossa kuin me kivitalon rakentamisessa.
Eli jos rintsun haluaa niin se lienee kustannustehokkainta rakentaa itse. ;-)
Ei käy kateeksi.
http://www.rintamamiestalo.fi/tarkastuslista.htm
hoitaa lämmönsäädön sipo-talossa, kuten erikseen kerroin, kaukolämmön vuosikulutus on 1168eur /245m2/700m3. näkyy huonelämpötila heiluvan asteella keväin syksyin 22.5-23.5C.
Mikäli huonelämpö säätyy seinätermostaateilla ohjaamalla niin (mahdollinen) koleusefekti kompensoituu itsestää lämmityksen avulla, ainakin hyvin pitkälti.
(luultavasti minäkin ruuvaan huonetermareita paikalleen maalämmön säädön lisäksi...)
Mutta aiheesta hieman sivuun: Paljonko menee kilowattitunteja vuodessa (tai paljonko on kaukolämmön energian hinta, siirtomaksut sun muut) ja mikä on paikkakunta.? Poltatko lisäksi puuta?
täytyy näyttää mallia muille. sopimusvesivirtamaksu (0,20) on 432eur/v ja ekernia talvitaksalla 35,44eur/MWH sis alv.
tästä syystä monetkaan eivät liene kiinnostuneita liian hyvistä U-arvoista. Jos niillä pystyt vuodessa säästämään alle viiskymppiä, eivät lisäeristeet tule koskaan maksetuiksi, koska villasukatkin maksavat. huonelämpötilahan tuli mainittua, 22.5-23.5C tai enemmän, jolloin avaan ikkunat. talo on kolmessa tasossa, kuivaa sipoa määnpäällisiltä osiltaan.
Joop.
35.44 per tonni -> 3.5 senttiä per kilowattitunti, sehän on melkein kuin maalämmöllä lämmittäisit.
"tästä syystä monetkaan eivät liene kiinnostuneita liian hyvistä U-arvoista. Jos niillä pystyt vuodessa säästämään alle viiskymppiä, eivät lisäeristeet tule koskaan maksetuiksi,"
Kaukolämpö on "liian halpaa". ;-)
Vuan ei vaiskaan, jos sitä saa sähköntuotannon sivutuotteena niin käyttäkää ihmeessä pois.
Kuudes ydinvoimala pitää saada oulun alle.
(1168-432)/35.44=21
Eli sulla menee 'bout 21 000 kwh lämpöenergiaa lämmitykseen.
maksaa 0.2 tilausvesivirralla
perusmaksu: 259e ja MWh:25.01e=>2.51snt/kWh
Täällä ei kulutus paljon lompakkoa rasita.
Hulluja ne oululaiset jotka muita lämmitysmuotoja miettivät
http://www.oulunenergia.fi/
pyritään pitään koko Suomi asuttuna, etteivät kaikki tulisi etelän apajille.
ilmoittamani hinta on talvitaksa (loka-maalis) ja muun ajan hinta on puolet tästä, niin ei tartte säädellä kivilattioista lämpöjä turhan aikaisin pois.
hinta/MWh on sama ympäri vuoden. Arviolaskutus vain huomioi kesäajan pienemmän MWh kulutuksen ja lähetää pienempiä MWh laskuja kesällä.
Teillähän sitten maksaa lämmin vesikin kesällä tuplat siitä mitä talvella? Mikäs on mittarin luenta frekvenssi?
Meillä vaikuttaa yksi sääilmiö lämmityskaudella sisälömpötilaan. Takan lämmitys nostaa sisälämpötilaa ja kun ulkoilma kylmenee nopeasti ja on samalla myrsky, niin sisällä lämpötila saattaa pudota melkein asteen. Talona kaksikerroksinen siporex-talo.
Ihmettelen kovasti miten myrsky voi vaikuttaa. Varsinkaan sipotalossa.
Onko sulla jo rappi ulkopinnoissa & smyykit tehtynä & akryylit akkunanpielissä?
Itse nykyisin nautiskelen myrskyistä koska saan olla sisällä ja kylmä jää ulos. Aikaisemmissa asunnoissa kylmä tuli sisään myrskykelillä.
Nyt on rappaus kunnossa, mutta en ole varma onko viilenemistä tapahtunutkaan rappauksen jälkeen. Täytyy tarkkailla.
Mutta kyllähän kovalla tuulella talon ulkovaippa jäähtyy nopeammin kuin tyynellä ilmalla, joten jos lattialämmityksen hitaus on hyvin synkronissa ulkovaipan jäähtymisen kanssa tyynellä ilmalla niin voisihan synkronointi toimia vähän huonommin kovalla tuulella?
Niin ja selvennetään vielä ettei pelkkä myrsky taloa jäähdytä vaan myrskyn ja nopean ilman kylmenemisen yhteisvaikutus.
ulkopuolelle laittaa. Kyllä ammattitaitoinen rappari vetää rapingit karmiin asti. Akryylimassa kellastuu ja miten lienee on sen laita lämpötilan vaihteluissa?
Joo. Akryyli ei kestä ulkoilmassa.
Sisälläkin kannattaa ainakin kosteissa tiloissa käyttää silikonia tai Sika FC11:sta.
Rappaus pitäisi olla kuitenkin niin tiiviisti ikkunankarmeja vasten ettei sadevesi pääse tilkeväliin.
Esim Oulun raksamessuilla oli miltei poikkeuksetta rappauksen ja akkunan välissä iso rako josta viistosade menee sisään. Kyseisissä tapauksissa se väli olisi pitänyt kitata umpeen.
Smyygipeltejäkin on käytetty estämään sadetta, itsekin valitsin pellit eli rakenne sisältä ulos: 1. sisäsmyygi akryyli, 2.uretaani, 3. villa, 5. ilmarako, 6. pelti. Tämä mahdollistaa ikkunan vaihdon esim. 20 vuoden päästä uusimatta rappausta.
Lisäksi epäilen että ikkunan karmiin kiinnitehty ulkosmyygi siirtää myös kosteutta puukarmiin, liekö sillä todellista merkitystä on toinen asia.g
"Tämä mahdollistaa ikkunan vaihdon esim. 20 vuoden päästä uusimatta rappausta."
Ihan hyvä varautuminen.
Voi kuitenkin olla että nykyisien ikkunoiden vaihtoväli on tuotakin pidempi koska lahoavaa tavaraa on ikkunoissa entistä vähemmän.
"Lisäksi epäilen että ikkunan karmiin kiinnitehty ulkosmyygi siirtää myös kosteutta puukarmiin, liekö sillä todellista merkitystä on toinen asia.g"
Se karmiin kiinnitehty smyyki ei ole karmissa kiinni.
Eli "fyysinen" kontakti poistuu karmin ja smyykin väliltä hyvin nopeasti koska puu ja laasti elää eri tahtiin. Eli synty vajaan millin ilmarako josta ei vesi sada suoraan sisään mutta myös kapilaarinen vedensiirtyminen kivirungosta estyy.
(ja sitäpaitsi se taitaa olla alumiinia se uloin osa ikkunan karmia kaikissa kivitaloissa, eli se kestää vettä forever)
Alkaa nyt tekemään pelti/kittivirityksiä verukkeella, että ikkunat menee vaihtoon 20 vuoden kuluttua. Kyllä ne ikkunat tulevat kestämään paljon paljon kauemmin.
Ja jos ne karmit pitää sieltä joskus ulos kaivaa, niin koko taloa ei sittenkään tarvitse uudellee rapata. Smyykiä voi vuolla sen verran, että karmi liuku ulos ja paikata sitten pelkkä smyyki.
Kivitaloa ei saa kirveelläkään kesällä viileäksi kun se kerran lämpenee. Nyt voisin harkita lammin sijaan hirsitaloa. Täyttä soopaa kivitalon viileys. Suuri massa aiheuttaa sen että toisesta lämpimästä viikosta lähtien sisällä on *aatanan kuuma. Täytyy ensi kesäksi laittaa markiisit ja ILP.
Onko kokemuksia auringonsuojakalvoista?
Keke
Tuohan nyt on vain ja pelkästään kiinni ikkunoiden suunnasta. Meillä on etelään vain pieniä luukkuja. Talo on kesällä mukavan viileä.
Tämä nyt ei ole mikään kivitalo-ominaisuus vaan arkkitehtiominaisuus.
1) mieluummin viilentää lattiamateriaaleilla, kuten klinkkeri ja jos lattialämmitys on unohtunut päälle, katkaise, ja
2)tuulettamalla/ilmastoimalla yöaikaan. joku jo vastasikin, että
3)etelän puoleiset ikkunat on hyvä varjostaa (markiisi, säleverho tms)
4) ilmalämpöpumpun käyttäminen väärin päin, toimii samoin kuin jääkaappi olisi ovi auki maksaa muutaman satasen ja yhdelä ulkoyksiköllä voi viilentää paria makuu/oleskeluhuonetta.
tee mieluummin sillä kirveellä takkapuita talveksi.
tuli kai asennettua väärin päin, kun vaikuttaisi, että kerää kaiken lämmön sisään, muttei päästä ulos mitään. on ku sauna, onneksi pääsi oman sipon sisään vilpoilemaan.
Kesällä kun tehtiin rappausta ja koneet lämmitti taloa sälekaihtimet oli auki käväisi sisälämpö 25:ssä mutta kun sälekaihtimet piti iltapäivällä kiinni laski sisälämpö takaisin 23:n vuorokaudessa tai parissa.
Terminä oli "hallitsematon auringon lämpö". Meillä ikkunat etelään mutta kesällä riittävän pitkä lippa varjostaa tarpeeksi, talvella aurinko paistaa matalammalta enemmän sisään.
Vanhoissa ateljeissakin tämä osattiin, isot ikkuna pitää olla pohjoiseen jos haluaa valoisan mutta toimivan sisätilan.
Meillä on noin 6-8 neliötä ikkunaa etelä-länteen päin. Edessä on paneeliverhot ja pikkuhuoneessa sälekaihtimet (kiinni).
Nyt jo parina päivänä on ollut saatanan kuuma. Lattialämmityspiirit on kiinni (termarin käyttölaite pohjassa). Onneksi pääsee ensi viikolla töihin päiviksi.
Talo avoimella paikalla ja siihen paistaa aurinko koko päivän. Kesällä tässä sitten hikoillaan vielä kauan sen jälkeen kun naapureiden talot viilenee yöksi.
Tilasin kaksi ilmalämpöpumppua ja auringonsuojakalvot noihin paneeliverhoikkunoihin. Markiisit jääköön nyt vielä toistaiseksi hankkimatta.
Tämä kuulostaa trollilta, mutta kyllä viime kesänä hävetti kun naapurin Älsby-talon pariskunta tuli kahville ja sanoivat että onpas teillä kuuma...
Noh eihän sitä nyt tietysti yli 300 tuhannen talossa vielä 3000 euron lisäinvestointi missään tunnu. Eiköhän kämppä viilene.
Ei tosiaan kannata uskoa kivitalon viileyteen, vaan jättää kylmästi etelän suunnalta ikkunat pois.
Keke
Meillä on 13m2 ikkunaa etelään ja 6m2 länteen.
Etelänpuoleisiin ikkunoihin paistaa aurinko alkaen tammikuun puolivälistä.
Lämmittävä teho on huomattava. (oulussa noin 1kw/m2 - häviö lasin läpi tullessa)
Toukokuun 22 päivän tienoilla etelän ikkunoista ei enään 1m2 on auringossa loput varjossa. Tuossa 1m2 ikkunassa on superlasi ja sälekaihtimet eli auringon lämpösäteilystä tulee sisälle noin 1*superinvaikutus 0.3*sälekaihtimienvaikutus 0.5*ikkunan kulman vaikutus jotain 0.5 = pieni teho eli 75W/m2 ?
Länsipuolen ikkunoihin kesäiltana aurinko paistaa esteettä ja alempaa eli mikäli niissä ei käännä iltapäivällä sälekaihtimia kiinni tulee sisään enämpi lämpötehoa.
1*superinvaikutus 0.3*sälekaihtimienvaikutus 0.5*ikkunan kulman vaikutus jotain 1 = 150W/m2
Sälekaihtimet auki:
1*superinvaikutus 0.3*sälekaihtimienvaikutus 1*ikkunan kulman vaikutus jotain 1 = 300W/m2
tjsp.
Anyway.
Viimekesähän oli älyttömän kuuma ja kuuminpina heinäkuun päivinä kohosi sisälämpö 23 asteeseen kun sälekaihtimet oli kiinni eikä ilmaa vaihdettu.
(kellarissa oli samaan aikaan kylmä)
(naapurin hirsitalossa oli alakerrassa samat lämmöt kuin meillä yläkerrassa, heilläkin alakerran ikkunat on räystään varjostamat, heillä yläkerta kevytrakenteinen ja siellä oli sisälämpö noin 35 astetta, ikkunaa etelään 2m2, kumpaakaan taloa ei puut varjosta, kummassakaan ei ole ilmastointia)
Olen aivan varma että siinä naapurinne älvärissä on vähemmän ikkunapinta-alaa, lämmöneristävyys voi olla parempi ja jos heillä on PILP niin se ehkä osaa jäähdyttää.
Länteen on paljon enemmän, mutta siellä on sitten parveketta ja muuta edessä.
Kyllä aurinko lämmittää. Joudut sinä vielä ne markiisitkin tilaamaan.
Maakylmästäkin puhuvat, mutta meille maalämpölaitteen myyjä väitti, että maakylmällä saa kompensoitua enintään pari neliötä etelään avautuvaa ikkunaa.
"mutta meille maalämpölaitteen myyjä väitti, että maakylmällä saa kompensoitua enintään pari neliötä etelään avautuvaa ikkunaa."
Niin se on.
Siis ilmanvaihdon kautta.
Maalämpöönhän voi myös kytkeä puhallinkonvektorin joka kuluttaa ILP:ä vähemmän sähköä mutta tuottaa samassamäärin viileää.
jne..