Lähteekö HAAPA..

Kun esim. hypridihaavikkoa aletaan kasvattaa ensimmäiseksi taimet istutetaan. Päätöshakkuun jälkeen haapa uudistuu itsestään kaksi tai kolme kertaa yhdillä istutustaimilla.
Ja kyllähän normi haavastakin ainakin kuitua tulee. Ja haapahan sopii lähinnä lehtomaisille kankaille.

juntti_ kirjoitti:

Kun esim. hypridihaavikkoa aletaan kasvattaa ensimmäiseksi taimet istutetaan. Päätöshakkuun jälkeen haapa uudistuu itsestään kaksi tai kolme kertaa yhdillä istutustaimilla.
Ja kyllähän normi haavastakin ainakin kuitua tulee. Ja haapahan sopii lähinnä lehtomaisille kankaille.

Kysymyshän kuului: "Lähteekö haapa kasvamaan pistokkaista" Siihen vastasin ihan oikein, että lähtee, jossain määrin, mutta sillä ei saa muuta kuin polttopuukelpoista haapaa aikaiseksi.
Oikeat Haavikot istutetaan, oli sitten taimet hybririä tai ei. Toinen sukupolvi sitten kyllä tulee vesasyntyisenä, mutta siinä jo hahon osuus kasvaa.

Muuten Vaarilla vähän huonot bkokemukset hybridi haavan istutuksesta. Hirvien herkku ja muutenkin melko kronkeli. Sitten kun onnistuu niin tulee kyllä äkkiä haavikko.

Ei pidä paikkaansa! Meillä istutettiin yksi hybridi haavan pistokas noin 2ha saviseen pelto saarekkeeseen vuonna 1967 ja siitä kasvoi todella sankka haapa tukki metsikkö. Siitä metsiköstä on kaadettu kymmeniin saunoihin laude ja paneeli puut vuosien varrella ja polttopuuta on tullut omiksi tarpeiksi. Ja edelleenkin tukkia riittää ja kasvaa koko ajan saunapuista puhumattakaan. Ja laatu on erittäin hyvä saunan tekoon. Ja tämä kaikki on lähtöisin yhdestä pistokkaasta.

Kuten varmaan tiedät, niin hybridi haavikko kasvaa yhdestä ainoasta juurakosta. Ja se juurakko on todella laaja ja täytyy myös olla syvällä. Koska 350m päässä pellon toisella puolella tästä haavikostamme pihassamme on kasvanut jo vuosia näitä haapoja todellakin vaivoiksi asti.

Esimerkkinä hybridi haavan kasvusta kerron viime kesän kasvun: Viime toukokuun 27. ajoi ruohonleikkurilla pihan kauimman nurkan jossa oli haavan vesoja. Kuitenkin jo elokuun lopulla sinne oli kesän aikana ehtinyt kasvaa haavan vesoja joiden mitta oli 2,8m ja vahvuus metrin korkeudelta oli 6,2cm. Joten kasvu on ihan mielettömän nopeata. Ja varsinkin pihassa kasvu aiheuttaa todellisia hankaluuksia.

kokemusta omaava kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa! Meillä istutettiin yksi hybridi haavan pistokas noin 2ha saviseen pelto saarekkeeseen vuonna 1967 ja siitä kasvoi todella sankka haapa tukki metsikkö. Siitä metsiköstä on kaadettu kymmeniin saunoihin laude ja paneeli puut vuosien varrella ja polttopuuta on tullut omiksi tarpeiksi. Ja edelleenkin tukkia riittää ja kasvaa koko ajan saunapuista puhumattakaan. Ja laatu on erittäin hyvä saunan tekoon. Ja tämä kaikki on lähtöisin yhdestä pistokkaasta.

Kuten varmaan tiedät, niin hybridi haavikko kasvaa yhdestä ainoasta juurakosta. Ja se juurakko on todella laaja ja täytyy myös olla syvällä. Koska 350m päässä pellon toisella puolella tästä haavikostamme pihassamme on kasvanut jo vuosia näitä haapoja todellakin vaivoiksi asti.

Esimerkkinä hybridi haavan kasvusta kerron viime kesän kasvun: Viime toukokuun 27. ajoi ruohonleikkurilla pihan kauimman nurkan jossa oli haavan vesoja. Kuitenkin jo elokuun lopulla sinne oli kesän aikana ehtinyt kasvaa haavan vesoja joiden mitta oli 2,8m ja vahvuus metrin korkeudelta oli 6,2cm. Joten kasvu on ihan mielettömän nopeata. Ja varsinkin pihassa kasvu aiheuttaa todellisia hankaluuksia.

Ymmärtääkseni luontoon ei saa tuoda uusien kasvilajien yksilöitä. Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet.

Selostus hybridihaavasta vaikuttaa kauhistuttavakta. Jo tavallinen haapa on riesa sopivalla kasvupaikalla. Siitä eroon pääsy on tuskan takana. Miten hybridihaavasta pääsee eroon`?

Onko sen hybridihaavan kasvatus laillista ? Kenellä on ollut valtuudet antaa lupa sen siirtämiselle Suomeen? Mistä löytyy ennen lupaa tehdyt kokeet ja analyysit ? Kenen kuuluisi valvoa tälläisiä asioita ?

Venäjän Karjalassa on yleistynyt valtavasti jättiukonputki. Se on myrkyllinen vihulainen, jolla ei taida olla mitään luonnollista vihollista. On vain ajan kysymys, milloin se tulee Suomeen. Mielestäni alkulauseen ajatus estää kyseisenkin kasvin istuttamisen Suomen luontoon. Estääkö ?

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Ymmärtääkseni luontoon ei saa tuoda uusien kasvilajien yksilöitä. Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet.

Selostus hybridihaavasta vaikuttaa kauhistuttavakta. Jo tavallinen haapa on riesa sopivalla kasvupaikalla. Siitä eroon pääsy on tuskan takana. Miten hybridihaavasta pääsee eroon`?

Onko sen hybridihaavan kasvatus laillista ? Kenellä on ollut valtuudet antaa lupa sen siirtämiselle Suomeen? Mistä löytyy ennen lupaa tehdyt kokeet ja analyysit ? Kenen kuuluisi valvoa tälläisiä asioita ?

Venäjän Karjalassa on yleistynyt valtavasti jättiukonputki. Se on myrkyllinen vihulainen, jolla ei taida olla mitään luonnollista vihollista. On vain ajan kysymys, milloin se tulee Suomeen. Mielestäni alkulauseen ajatus estää kyseisenkin kasvin istuttamisen Suomen luontoon. Estääkö ?

Jättiukonputke on kasvanut suomessa ties kuinka kauan. Meidänkin pihapiirin nurkilla kasvaa sitä ja riesaksi asti. Siitä on todella vaikea päästä eroon. Vaikka olen alueen kulottanut ja sen jälkeen kyntänyt, niin silti se vaan tahtoo kasvaa uudelleen.

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Ymmärtääkseni luontoon ei saa tuoda uusien kasvilajien yksilöitä. Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet.

Selostus hybridihaavasta vaikuttaa kauhistuttavakta. Jo tavallinen haapa on riesa sopivalla kasvupaikalla. Siitä eroon pääsy on tuskan takana. Miten hybridihaavasta pääsee eroon`?

Onko sen hybridihaavan kasvatus laillista ? Kenellä on ollut valtuudet antaa lupa sen siirtämiselle Suomeen? Mistä löytyy ennen lupaa tehdyt kokeet ja analyysit ? Kenen kuuluisi valvoa tälläisiä asioita ?

Venäjän Karjalassa on yleistynyt valtavasti jättiukonputki. Se on myrkyllinen vihulainen, jolla ei taida olla mitään luonnollista vihollista. On vain ajan kysymys, milloin se tulee Suomeen. Mielestäni alkulauseen ajatus estää kyseisenkin kasvin istuttamisen Suomen luontoon. Estääkö ?

...on tietääkseni ihan viljelty haapalajike suomen metsissä. Sen kasvunopeus vain on paljon suurempi kuin tavallisella haavalla. On laskettu että hybridihaavan kasvatuksella saadaan paras tuotto metsänviljelyssä sopivissa olosuhteissa. Hybr.haapa saavuttaa sellumitat (päätehakkuuiän) muutamassa vuosikymmenessä ja istutusta ei tarvitse suorittaa kantovesomisen ansiosta.

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Ymmärtääkseni luontoon ei saa tuoda uusien kasvilajien yksilöitä. Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet.

Selostus hybridihaavasta vaikuttaa kauhistuttavakta. Jo tavallinen haapa on riesa sopivalla kasvupaikalla. Siitä eroon pääsy on tuskan takana. Miten hybridihaavasta pääsee eroon`?

Onko sen hybridihaavan kasvatus laillista ? Kenellä on ollut valtuudet antaa lupa sen siirtämiselle Suomeen? Mistä löytyy ennen lupaa tehdyt kokeet ja analyysit ? Kenen kuuluisi valvoa tälläisiä asioita ?

Venäjän Karjalassa on yleistynyt valtavasti jättiukonputki. Se on myrkyllinen vihulainen, jolla ei taida olla mitään luonnollista vihollista. On vain ajan kysymys, milloin se tulee Suomeen. Mielestäni alkulauseen ajatus estää kyseisenkin kasvin istuttamisen Suomen luontoon. Estääkö ?

Jalostetussa hybridihaavassa on kyse amerikanhaavan ja kotimaisen metsähaavan keinotekoisesta risteytyksestä, jota on Suomessa viljelty jo 1950-luvulta lähtien. Amerikanhaapa ja metsähaapa ovat toisilleen hyvin läheistä sukua olevia puulajeja. Tästä myös johtuu, että ne ylipäätään kykenevät risteytymään keskenään ja tuottamaan elinkelpoisia jälkeläisiä.

Viljellyn hybridihaavikon puuntuotoskyky on yli puolet tavallista haapaa suurempi. Kiertoaika on 30-40 vuotta, ja seuraavissa vesasyntyisissä sukupolvissa hyvillä maapohjilla se on jopa tätä lyhyempi. Hybridihaapa onkin visakoivun ja joulukuuseksi kasvatettavan kuusen ohella suurin piirtein ainoa puulaji, jonka viljelijällä on mahdollisuus päästä nauttimaan päätehakkuutuloista omana elinaikanaabn.

Hybridihaavan viljely ja kasvatus on täysin laillista, kuten muidenkin metsätaloustarkoituksissa viljeltävien vieraiden puulajien. Vuotuiset viljelymäärät ovat kuitenkin nykyään varsin pieniä, vain parin sadan hehtaarin luokkaa.

"Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet. "

Elämä on vaaroja täynnä, mutta hybridihaapa ei varmasti ole niistä suurimpia! Hybridihaavan - kuten minkään toisenkaan vieraan puulajin - suhteen ei ole kuluneen puolen vuosisadan aikana ilmennyt mitään, joka viittaisi tämän tyyppisen riskin olemassaoloon. Kirjoittajan pelot ovat siis täysin perusteettomia.

Nisäkäs- ja hirvituhot ovat toki niin haavan kuin hybridihaavankin viljelyn riesa. Taimien suojaamisesta aiheutuva ylimääräinen kustannus on ymmärrettävästi hillinnyt metsänomistajien kiinnostusta haavanviljelyä kohtaan. Alkuinvestoinnista taimisuojaukseen on kuitenkin luvassa kärsivälliselle metsänomistajalle hyvä palkinto. Ripeäkasvuinen hybridihaapa olisikin juurikäävän kestävänäkin puulajina todella suositeltava valinta eteläsuomalaisille ravinteikkaille maapohjille, ja tämän lajin viljelyn suosion soisi yleistyvän nykyisestä moninkertaiseksi.

Metsäntutkijan näkemys kirjoitti:

Jalostetussa hybridihaavassa on kyse amerikanhaavan ja kotimaisen metsähaavan keinotekoisesta risteytyksestä, jota on Suomessa viljelty jo 1950-luvulta lähtien. Amerikanhaapa ja metsähaapa ovat toisilleen hyvin läheistä sukua olevia puulajeja. Tästä myös johtuu, että ne ylipäätään kykenevät risteytymään keskenään ja tuottamaan elinkelpoisia jälkeläisiä.

Viljellyn hybridihaavikon puuntuotoskyky on yli puolet tavallista haapaa suurempi. Kiertoaika on 30-40 vuotta, ja seuraavissa vesasyntyisissä sukupolvissa hyvillä maapohjilla se on jopa tätä lyhyempi. Hybridihaapa onkin visakoivun ja joulukuuseksi kasvatettavan kuusen ohella suurin piirtein ainoa puulaji, jonka viljelijällä on mahdollisuus päästä nauttimaan päätehakkuutuloista omana elinaikanaabn.

Hybridihaavan viljely ja kasvatus on täysin laillista, kuten muidenkin metsätaloustarkoituksissa viljeltävien vieraiden puulajien. Vuotuiset viljelymäärät ovat kuitenkin nykyään varsin pieniä, vain parin sadan hehtaarin luokkaa.

"Aina on vaara, että tapahtuu jotain odottamatonta ja uusi laji tuhoaa luontaisten lajien olosuhteet. "

Elämä on vaaroja täynnä, mutta hybridihaapa ei varmasti ole niistä suurimpia! Hybridihaavan - kuten minkään toisenkaan vieraan puulajin - suhteen ei ole kuluneen puolen vuosisadan aikana ilmennyt mitään, joka viittaisi tämän tyyppisen riskin olemassaoloon. Kirjoittajan pelot ovat siis täysin perusteettomia.

Nisäkäs- ja hirvituhot ovat toki niin haavan kuin hybridihaavankin viljelyn riesa. Taimien suojaamisesta aiheutuva ylimääräinen kustannus on ymmärrettävästi hillinnyt metsänomistajien kiinnostusta haavanviljelyä kohtaan. Alkuinvestoinnista taimisuojaukseen on kuitenkin luvassa kärsivälliselle metsänomistajalle hyvä palkinto. Ripeäkasvuinen hybridihaapa olisikin juurikäävän kestävänäkin puulajina todella suositeltava valinta eteläsuomalaisille ravinteikkaille maapohjille, ja tämän lajin viljelyn suosion soisi yleistyvän nykyisestä moninkertaiseksi.

Hybridi haapaa saa siis kasvattaa vapaasti metsätaloustarkoituksiin. Siihen tarkoitukseen se sopinee erinomaisesti. Joku kirjoittaja mainitsi 300 metrisistä maanalaisista kasvustoista. Tämä vaikuttaa hälyttävältä. En haluaisi asua lähellä viljelmää.

Kysymykseni ydin olikin vastuu. Kuka antaa luvan, vai tarvitaanko yleensä lupaa ? Onko olemassa instanssia, joka suojelee Suomen luontoa ?

Karkeana esimerkkinä seuraava kuvitelma. Energian hinnan noustessa Suomessa tarvitaan paljon lisää bioenergiaa. Jos osoittautuisi, että jättiukonputki on suuren kokonsa ja nopean kasvunsa takia erinomainen kasvi bioenergian lähteeksi nopeakiertomenetelmänä, niin voisiko sen kasvatuksen aloittaa noin vain. Sehän ei ole keinotekoinen tuote, vaan sitä on löytynyt Suomen luonnosta vuosikymmeniä. Vaikka sillä onkin paljon huonoja puolia niin se saattaisi sopia energian tuotantoon erinomaisesti.

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Hybridi haapaa saa siis kasvattaa vapaasti metsätaloustarkoituksiin. Siihen tarkoitukseen se sopinee erinomaisesti. Joku kirjoittaja mainitsi 300 metrisistä maanalaisista kasvustoista. Tämä vaikuttaa hälyttävältä. En haluaisi asua lähellä viljelmää.

Kysymykseni ydin olikin vastuu. Kuka antaa luvan, vai tarvitaanko yleensä lupaa ? Onko olemassa instanssia, joka suojelee Suomen luontoa ?

Karkeana esimerkkinä seuraava kuvitelma. Energian hinnan noustessa Suomessa tarvitaan paljon lisää bioenergiaa. Jos osoittautuisi, että jättiukonputki on suuren kokonsa ja nopean kasvunsa takia erinomainen kasvi bioenergian lähteeksi nopeakiertomenetelmänä, niin voisiko sen kasvatuksen aloittaa noin vain. Sehän ei ole keinotekoinen tuote, vaan sitä on löytynyt Suomen luonnosta vuosikymmeniä. Vaikka sillä onkin paljon huonoja puolia niin se saattaisi sopia energian tuotantoon erinomaisesti.

Se verran pistän tarkennusta, ettei tulisi ihan väärää kuvaantaan.
Tuon vajaan 2ha pelto saarekkeeseen menee tie peltomme poikki, jonka ojia myöten hybriidihaavat ovat pikkuhiljaa päässeet siirtymään pihaamme asti. Tuon peltotien pientareet ovat jatkuvasti täynnä vesoja, vaikka joka vuosi niitän ne nurin. Metlan kaverin kanssa kerran oli juttua asiasta, ja hän kivenkovaa väitti että se on yhtä ja samaa juuristoa meidän pihassa kuin pelto saarekkeessakin. Ja kyllä sitä kun tarkemmin kattelee ja potkii vähän haapojen juurilla, niin kyllä tollanen 35cm läpimitaltaan oleva haapakin nousee ylös paksusta alla pokittain menevästä juuresta.

UPDATE_7991992 kirjoitti:

Kysymyshän kuului: "Lähteekö haapa kasvamaan pistokkaista" Siihen vastasin ihan oikein, että lähtee, jossain määrin, mutta sillä ei saa muuta kuin polttopuukelpoista haapaa aikaiseksi.
Oikeat Haavikot istutetaan, oli sitten taimet hybririä tai ei. Toinen sukupolvi sitten kyllä tulee vesasyntyisenä, mutta siinä jo hahon osuus kasvaa.

Muuten Vaarilla vähän huonot bkokemukset hybridi haavan istutuksesta. Hirvien herkku ja muutenkin melko kronkeli. Sitten kun onnistuu niin tulee kyllä äkkiä haavikko.

Vaari se yrittää olla jokinsortin asintuntija, mutta tässä se taas nähtiin !!!!!!!!

Puolueeton ajattelija kirjoitti:

Hybridi haapaa saa siis kasvattaa vapaasti metsätaloustarkoituksiin. Siihen tarkoitukseen se sopinee erinomaisesti. Joku kirjoittaja mainitsi 300 metrisistä maanalaisista kasvustoista. Tämä vaikuttaa hälyttävältä. En haluaisi asua lähellä viljelmää.

Kysymykseni ydin olikin vastuu. Kuka antaa luvan, vai tarvitaanko yleensä lupaa ? Onko olemassa instanssia, joka suojelee Suomen luontoa ?

Karkeana esimerkkinä seuraava kuvitelma. Energian hinnan noustessa Suomessa tarvitaan paljon lisää bioenergiaa. Jos osoittautuisi, että jättiukonputki on suuren kokonsa ja nopean kasvunsa takia erinomainen kasvi bioenergian lähteeksi nopeakiertomenetelmänä, niin voisiko sen kasvatuksen aloittaa noin vain. Sehän ei ole keinotekoinen tuote, vaan sitä on löytynyt Suomen luonnosta vuosikymmeniä. Vaikka sillä onkin paljon huonoja puolia niin se saattaisi sopia energian tuotantoon erinomaisesti.

jättiukonputki on tosi tuhoisa jos siihen koskee ja sen jälkeen auringonvalo pääsee siihen kohtaan paistamaan. Varoitan vain viljelemästä ja kasvattamasta sitä koska pienet lapset joutuivat pari viikkoa sairaalaan runsaiden palovammojen takia, ollessaan ensin leikkimässä siinä alueella missä oli kaadettu tälläinen kasvi ja kun eivät tienneet varoa jatkoivat leikkiä auringon paistaessa. Siitä tuli paljon tuskaa ensinnäkin lapsille mutta myös vanhemmille.

haapa on tukkikokoista jo n. 30 vuoden iässä oikein harvennettuna ja sopivalla maalla