Mistä lähtisi vyyhteä purkamaan..? Äitini 72 v on asunut koko ikänsä talossa jonka omistaa äitini äidin kuolinpesä. Äidilläni on kaksi veljeä. Mummoni on kuollut 1965 ja talo on ollut jakamaton kuolinpesä sen jälkeen. Enoni eivät ole asuneet talossa yli 40 vuoteen.
Nyt enoni olisivat lahjoittamassa osuuksiaan minulle ja veljilleni.
Ongelmana on mm. lahjoituksen arvo. Talo oli 40 v sitten vain "torppa", tilan pa 0,4 ha. Ei vesijohtoa, ei viemäriä. Isäni on aikanaan omalla kustannuksellaan rakentanut vesijohdon, viemärin, yläkertaan huoneen sekä 20 vuotta sitten siiven, jossa huone, wc ja saunatilat. Isäni kuoli 6 vuotta sitten.
Verottajan mukaan enot omistavat kukin 1/3 käyvästä arvosta (olen vähän ennakkoon kysellyt). Tosin he olisivat isälleni "velkaa" remonttien kustannuksista vaan milläs todistat jonkun vuonna 1975 tehdyn vesijohdon kustannukset? Tai 20 vuotta sitten rakennetun siiven? No jos lainapaperit löytyy niin jos on menny vaikka 50 000 mk remppaan niin vähentääkö se enojen "velkaa" vain jonkun 600 0 euroa? No hölmöähän tää on ollu mut enot aikanaan antoi isälleni vapaat kädet tehdä tilalla mitä haluaa kunhan se pysyy suvulla. Ettei sitä myydä. Toisaalta miten sen olis voinu myydäkkään ilman enojen suostumusta..
Joutuuko äitini maksamaan perintöveroa? Jos tämä kuolinpesä lakkaa olemasta lahjoituksen myötä? Äitini mukaan ei hän aikanaan ole perintöveroa maksanut (perunkirja löytyy kyllä). Oliko koko veroa vuonna 1965?
Miten hallintaoikeus vaikuttaisi tässä tapauksessa lahjaveromme määrään? Jos enoilla olisi hallintaoikeus? Äidille se ilman muuta sallitaan, vähentääkö äitini hallintaoikeus lahjaveron määrää?
Miten kun toinen eno on naimisissa mutta lapseton (toisella enolla on lapsia). Olisiko tämän lapsettoman enon kohdalla ennemmin kyseessä ennakkoperintö?
Todella hienoa että enoni ovat antaneet äitini asua kotitalossa ja nyt vielä lahjoittaisivat loput minulle ja veljille. Mutta kylläpä olisi helpompi kun asiat olisi selvitty 40 vuotta sitten..
Lahjoituksessa ei sinänsä ole ongelmia mutta tuo verotus..
Asiallisia vastauksia ja hyviä vinkkejä neuvoja odotan. Ajattelin kyllä ihan palkata lakimiehen mutta kun nyt ensin saisi vähän tolkkua mistä lähtisi tätä kerää purkamaan...
Nyt enoni olisivat lahjoittamassa osuuksiaan minulle ja veljilleni.
Ongelmana on mm. lahjoituksen arvo. Talo oli 40 v sitten vain "torppa", tilan pa 0,4 ha. Ei vesijohtoa, ei viemäriä. Isäni on aikanaan omalla kustannuksellaan rakentanut vesijohdon, viemärin, yläkertaan huoneen sekä 20 vuotta sitten siiven, jossa huone, wc ja saunatilat. Isäni kuoli 6 vuotta sitten.
Verottajan mukaan enot omistavat kukin 1/3 käyvästä arvosta (olen vähän ennakkoon kysellyt). Tosin he olisivat isälleni "velkaa" remonttien kustannuksista vaan milläs todistat jonkun vuonna 1975 tehdyn vesijohdon kustannukset? Tai 20 vuotta sitten rakennetun siiven? No jos lainapaperit löytyy niin jos on menny vaikka 50 000 mk remppaan niin vähentääkö se enojen "velkaa" vain jonkun 600 0 euroa? No hölmöähän tää on ollu mut enot aikanaan antoi isälleni vapaat kädet tehdä tilalla mitä haluaa kunhan se pysyy suvulla. Ettei sitä myydä. Toisaalta miten sen olis voinu myydäkkään ilman enojen suostumusta..
Joutuuko äitini maksamaan perintöveroa? Jos tämä kuolinpesä lakkaa olemasta lahjoituksen myötä? Äitini mukaan ei hän aikanaan ole perintöveroa maksanut (perunkirja löytyy kyllä). Oliko koko veroa vuonna 1965?
Miten hallintaoikeus vaikuttaisi tässä tapauksessa lahjaveromme määrään? Jos enoilla olisi hallintaoikeus? Äidille se ilman muuta sallitaan, vähentääkö äitini hallintaoikeus lahjaveron määrää?
Miten kun toinen eno on naimisissa mutta lapseton (toisella enolla on lapsia). Olisiko tämän lapsettoman enon kohdalla ennemmin kyseessä ennakkoperintö?
Todella hienoa että enoni ovat antaneet äitini asua kotitalossa ja nyt vielä lahjoittaisivat loput minulle ja veljille. Mutta kylläpä olisi helpompi kun asiat olisi selvitty 40 vuotta sitten..
Lahjoituksessa ei sinänsä ole ongelmia mutta tuo verotus..
Asiallisia vastauksia ja hyviä vinkkejä neuvoja odotan. Ajattelin kyllä ihan palkata lakimiehen mutta kun nyt ensin saisi vähän tolkkua mistä lähtisi tätä kerää purkamaan...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Verottaja käyttää kiinteistön verotusarvoa ainakin osittain laskiessaan lahjaveroa. Muistakseni alimmillaan "käypä" arvo oli jokin aika sitten 1,36 kertaa verotusarvo. Ja vaikka laajennus olisi verottajalle mennyt tiedoksi 20 vuotta sitten, niin se ei enää paljon suurenna nykyistä verotusarvoa. Hallintaoikeus pienentää lahjan arvoa 72 vuotiaan hallinnassa 30-40% Äitisi ei joudu maksamaan veroja, vain sinä joudut mkasamaan 2 luokan mukaan ja kummankin enon lahjassa on vajaan 3400 euron veroton pohja. Veroja voi pienenyää myös sillä, että enot lahjoittavat sinun lisäksesi myös mahdollisille lapsillesi.
Niin olihan niitä jahjan saajia vielä veljesikin eli verot ei ole suuret. Jos kaikille esim tulee 10000 euron lahja, niin vero on kullekin 1500 euroa ja 15000 euron lahjalla 2500 euron verot. Jos kaksi enoa lahjoittaa 2*3 10000 euron lahjaa, niin kiintestön hallintaoikeudella vähennetty arvo saa olla jo 90000 euroa. 5000 euron lahjan vero on vain 490 euroa ja se vastaa 45000 euron laskennallista kiinteistöä.
Remonntivelan määrän vois ehkä arvioida niinkin päin että arviotte paikan arvon ilman lisäsiipeä ja vesiliittymää ja sitten nykyisessä laajuudessa. Kyllä verottaja korjaa jos ehdotat liian suurta remonttivähennystä. Kysy verottajalta saako laskea 5% koron 20 vuoden remonntilainalle? "Laajennuslahjanhan" muuten pitäisi olla 1-veroluokan mukaista lahjaa kun se tulee suoraan vanhemmiltanne.
Suomen vanhin jakamaton kuolinpesä on vuodelta 1801 ja se on Fiskars - tuo kuuluisa saksien valmistaja. Hyvin tuntuu silti toimivan, vaikka nyt on pesässä jo sijaantulijoiden johdosta satoja osakkaita - on ikäänkuin isohko osakeyhtiö
Omassa suvussani on asiat hoidettu isoisien jälkeen, toinen kuoli 1930 ja toinen 1945.
Kun kaikki selittävät asiat verottajalle samalla tavalla niin hyvin menee.
Sinun tapauksessasi ehdottaisin odottamista eduskuntavaalien yli, paineita perintöverotuksen muuttamiseen on. Toisaalta nyt on käynnissä historialliset vaalit, ehdokkaat pettävät äänestäjänsä jo ennen vaaleja.
Kannattaako mun hakea verottajalta ennakkopäätöstä? Tällaisen ohjeen olen verottajalta saanu. Maksaa 245 egee joten mitä hyötyä siitä mahtaa olla?
Ja mistä päin Suomea sitä sitte muka hakis kun minä, veljeni ja enoni asutaan kaikki eri paikkakunnilla. Ja tuo jakamaton kuolinpesä on vielä kuudennella paikkakunnalla...
Mitä jos lahjaveroilmoitukseen ei laita mitään liitteitä? Selvittää vain millaisessa kunnossa talo oli vuonna 1965 ennen remontteja ja liittää mukaan rempoista kuitteja (jos jotain löytyis vielä...). Riittäisikö moinen verottajalle?
Vai voiko ne laskea lahjaveron sen verotusarvon mukaan? Mistä selvitän sen verotusarvon?
sitte vielä aika tyhmä kysymys... Saako virkatodistusta kuolleesta ihmisestä? Lainhuutotodistuksessa ei ollu kun mun mummon nimi joten jollain pitää kai selvittää jälkeläiset..? Siis tiedetäänhän ne mut virallisesti ja paperilla että nähdään ketkä on kuolinpesän osakkaat...
Tuskin ennkkopäätöksestä on sinulle hyötyä tällaisessa tapauksessasi. Eri asia on jos tehdään joku kiinteistökauppa noin 75% käyvästä hinnasta eli ollaan joko lahjaverolla tai ei aivan olla. Verotusarvon näet kiinteistäverolipusta ja se laskee 1,25%/vuosi. Jos on pieni kiinteistö, niin verottaja todennäköisesti laskee arvon verotusarvon kautta ja isommissa kohteissa käyttää kiinteistövälittäjää ja metsäkohteissa metsäammattilaisia. Useimmissa tapauksissa jos kiinteistö on pidetty kohtuullisessa kunnossa, on verotusarvon kautta laskettu käypä arvo selvästi pienempi kuin todellinen markkinoilta saatava hinta.
..verottaja käyttää kiinteistövälittäjää?
Itse olen meinannut tilata kiinteistövälittäjää arvioimaan tilaa mutta olisiko se sittenkin verottajan tehtävä?
voiko arvon laskea verotusarvon mukaan kun kyseessä on mun mielestä pieni tila. Koko 0,4 ha ja asuinrakennus on 1800-luvulta ja neliöitä on alle sata. Pari huonokuntoista piharakennusta (käyttökelvoton sauna ja iänikuinen "navetta", todella pieni sellainen ja on huonokuntoinen).
Laita lahjaveroilmoitukseesi vaikka noin 1,4 kertaa verotusarvo, jos itsesi ja lahjoittajien mielestä se ei ole kovin paljon alle käyvän arvon. Jos verottaja jostakin syystä pitää sitä pienenä, niin lahjaverokäsittelijä selvittää sen välittäjän kautta ja korottaa arvoa. Sinun ei kannata maksaa arviosta. Suullinen arvio välittäjältä ei kyllä paljon maksa. Noilla tiedoilla oma arvioni on 20000-25000 euroa jos "laajennusosa" osa on kooltaan 20 neliön luokkaa. Kaksikymmentä vuotta sitten rakennuskustannus oli 400-500 euroa/m2. Vesiliittymän arvoksi vois heittää 2000-3000. Esim 50-luvulla rakennetun 90-100 neliön talon verotusarvo on Pohjanmaalla 26-29000 euron välillä.