Alapohjan eritykset

>Tiedäthän että tuolloin lämmöneriste on eniten väärässä paikkaa vaikka se tuohon helppoin onkin asentaa?

Onko tuo lämpöharkon hintakerroin tavalliseen minkälainen? Ja tarvitseeko sen lisäksi laittaa sokkelinkiertoon muuta styroxia?

Remonttireiskan irvikuva kirjoitti:

>Tiedäthän että tuolloin lämmöneriste on eniten väärässä paikkaa vaikka se tuohon helppoin onkin asentaa?

Onko tuo lämpöharkon hintakerroin tavalliseen minkälainen? Ja tarvitseeko sen lisäksi laittaa sokkelinkiertoon muuta styroxia?

Lue lisää

mutta valitettavasti ei ole hanskassa kuinka merkittävä se hintaero on.

Lisäksi menee kyllä päälle tulevan seinärakenteen rakennesuunnittelu monimutkaisemmaksi koska lämpöharkko on esim. tyypillisiä puuseiniä paljon paksumpi.

Soklex vois myös olla harkinnanarvoinen ratkaisu.
Tai EPS ulkopintaan eristerappaus.

Jos päädyt laittamaan EPS:n sinne sokkelin sisäpintaan niin silloin on tärkeintä että huolehditaan ettei kylmäsiltaa tule sokkelin ja lattian väliin. Miluusti seinään myös höyrynsulku, heti kipsilevyn taakse, se auttaisi rakenteen terveyttä siinä että huoneilman vesihöyry ei pääse seinän läpi seinän sisälle ja tiivistymään alaohjaspuuhun/perslankkuun.


PS. nää ihan amatöörin hoxioina, päädyin itse yksinkertaisenpaan eli kivitaloon

raksaaja--sh kirjoitti:

mutta valitettavasti ei ole hanskassa kuinka merkittävä se hintaero on.

Lisäksi menee kyllä päälle tulevan seinärakenteen rakennesuunnittelu monimutkaisemmaksi koska lämpöharkko on esim. tyypillisiä puuseiniä paljon paksumpi.

Soklex vois myös olla harkinnanarvoinen ratkaisu.
Tai EPS ulkopintaan eristerappaus.

Jos päädyt laittamaan EPS:n sinne sokkelin sisäpintaan niin silloin on tärkeintä että huolehditaan ettei kylmäsiltaa tule sokkelin ja lattian väliin. Miluusti seinään myös höyrynsulku, heti kipsilevyn taakse, se auttaisi rakenteen terveyttä siinä että huoneilman vesihöyry ei pääse seinän läpi seinän sisälle ja tiivistymään alaohjaspuuhun/perslankkuun.


PS. nää ihan amatöörin hoxioina, päädyin itse yksinkertaisenpaan eli kivitaloon

Lue lisää

Kyselin tuossa päivällä lämpöharkosta ja hinta oli kolminkertainen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin hinnan lisäksi harkon paksuus (240mm) eli se ei toiminut.

Päädyn varmaankin laittamaan sokkelin kiertoon EPS 200 / Finnfoam. Ylimmän harkon kohdallehan tuleekin sitten 100mm (harkko 150mm). Kahden ylimmän maanpinnan yläpuolelle jäävän harkkokierron pintaan tulee jonkinlainen pinnoite (eristävyyttä en sen osalta ole miettinyt). Pohjaan laitan 200mm EPS vinkkien perusteella.

Harkon ja ohjauspuun väliin tulee joku huopa vissiin radonia vastaan...en tiedä onko siitä sitten jotain hyötyä eristävyydessä.

"Tiedäthän että tuolloin lämmöneriste on eniten väärässä paikkaa vaikka se tuohon helppoin onkin asentaa?
"

Jutustelin puoliammattilaisten kanssa tuosta lämpöharkko vs. sokkelin eritäminen sisäpuolelta eristeellä aiheesta. Sain kommentiksi että sisäpuolen eristäminen on aivan yhtä tehokas tapa, koska lattiaeristeet ja sokkelinkierron eristeet ovat limittäin harkon ja seinän liitoskohdassa ja näin ollen talon sisusta jää täysin eristetyksi. En varmasti osannut kirjoittaa asiaa niin kuin se minulle ilmaistiin, mutta tämmöisia vastauksia sain...

Kävin hengailemassa antamastasi linkistä SPU:n sivuilla, mutta en oikein hogannut että mikä eristelevy soveltuisi minulle parhaiten?? Olisiko se tämä http://www.spu.fi/tiedostopankki.php?kansio=2455&nayta_kohde=163&linkki_aktiivinen=2458&otsikko=SPU-P

Levyn koko on pikkuisen huono omakotitalorakentamisen standardeihin, mutta eipähän tuommoisen muotoilu voi olla kaksinen homma, eli ei olisi kynnyskysymys laisinkaan.

SPU:n sivuilla kehutaan lämmöneristystä, mutta onko olemassa muutakin faktaa kuin markkinointipuheet, sinulla itselläsi on varmaankin kokemusta/referenssejä? Jos päädyn sokkelinkierron korvaamaan ko. levyllä olisiko mielestäsi fiksua vaihtaa uloin ja päällimmäisin kierto EPS 100 ko. levyksi, silloin tuo saumakohta tulisi eristettyä parhaiten. Finnfoamilla olisin tehnyt ko. ratkaisun.

Lattiaan olen päättänyt laittaa EPS 100 200mm paksuudelta.

Kiitoksia kommenteistasi.

Piti vielä kysymäni että minkälainen on hintaero vs. esim. Finfoam?

Normistyrox maksaa 2,50€/m2 ja finfoam n. 6,00 €/m2

Remonttireiskan irvikuva kirjoitti:

Piti vielä kysymäni että minkälainen on hintaero vs. esim. Finfoam?

Normistyrox maksaa 2,50€/m2 ja finfoam n. 6,00 €/m2

saman hintaista kuin Finnfoam, mutta lämmöneristävyys kuitenkin parempi.

Tuossa on toinen valmistaja joka tekee vastaavia levyjä ja ilmoitetut ominaisuudet on samankaltaiset joten ei taida olla markkinointipuheita.

http://www.makroflex.ee/global/index.php?id=915,0,0,1,0,0

Kyllä tuo SPU-P olisi kyseiseen tarkoitukseen sopivin. Itse laittaisin kyseistä levyä sellaisiin kohtiin joihin ei pysty styroxlevyä laittamaan tarpeeksi paksua kerrosta riittävän eristävyyden saamiseksi.

Esim. jos sokkeli on 150 mm paksu ja seinä 200 mm niin laittaisin ainakin sokkelin yläosaan tuon 50 mm paksun levyn sisäpuolelle pystyyn ja sinne betonilaatan alpuoliseen pystyosaan lisäksi styroxlevyä.
Tällöin betonilaatan rajakohtaan saadaan riittävä eristys kun laatta vielä irroitetaan ulkoseinästä asentamalla ennen valua laatan ja seinän rajakohtaan muoviin kääritty levykaistale mikä poistataan valun jälkeen ja rako tiivistetään uretaanivaahdolla. Levykaistaleen paksuuden voi valita sen mukaan kuinka paksun sauman uretaania haluaa. Kyseinen menetelmä estää tehokkaasti seinän ja sokkelin liitoskohdasta mahdollisesti aiheutuvat ilmavuodot.

Rakennusmies kirjoitti:

saman hintaista kuin Finnfoam, mutta lämmöneristävyys kuitenkin parempi.

Tuossa on toinen valmistaja joka tekee vastaavia levyjä ja ilmoitetut ominaisuudet on samankaltaiset joten ei taida olla markkinointipuheita.

http://www.makroflex.ee/global/index.php?id=915,0,0,1,0,0

Kyllä tuo SPU-P olisi kyseiseen tarkoitukseen sopivin. Itse laittaisin kyseistä levyä sellaisiin kohtiin joihin ei pysty styroxlevyä laittamaan tarpeeksi paksua kerrosta riittävän eristävyyden saamiseksi.

Esim. jos sokkeli on 150 mm paksu ja seinä 200 mm niin laittaisin ainakin sokkelin yläosaan tuon 50 mm paksun levyn sisäpuolelle pystyyn ja sinne betonilaatan alpuoliseen pystyosaan lisäksi styroxlevyä.
Tällöin betonilaatan rajakohtaan saadaan riittävä eristys kun laatta vielä irroitetaan ulkoseinästä asentamalla ennen valua laatan ja seinän rajakohtaan muoviin kääritty levykaistale mikä poistataan valun jälkeen ja rako tiivistetään uretaanivaahdolla. Levykaistaleen paksuuden voi valita sen mukaan kuinka paksun sauman uretaania haluaa. Kyseinen menetelmä estää tehokkaasti seinän ja sokkelin liitoskohdasta mahdollisesti aiheutuvat ilmavuodot.

Lue lisää

...vinkeistä. Nyt alkaa tuntua että itse ymmärrän tarpeeksi "vinoillakseni" isälleni hänen kirvesmiestekniikoistaan kun rupeamme pohjan tekoon ja varsinkin eristyksiin.

Tuo viimeisin kommentti kuulosti varsin loogiselta. Itselläni lukee perustussuunnitelmassa seuraavasti:

"Laatan ja elementin väliin tiivistykseen kaksinkerroin käännetty sokkelieriste"

Täytyy saada joku suomentamaan tuo lause ja samalla ehdottaa menetelmääsi.

Minulla on perustussuunnitelmassa juuri mainitsemaasi kohtaan ylimmän harkkorivin kohdalle merkattu 50mm finfoamia, mutta jos tuossa eristelevyssa on parempi lämmöneristävyys ja miinuspuolia kestävyydessä tai muussa ei ole ja hintakin on samalla viivalla niin ehdottomasti kuulostaa paremmalta valinnalta. Sokkelin eristys mikä tulee mainitsemaasi kohtaan laatan alle sokkelia vasten pystyyn menisi sitten varmaan 50mm ta 75mm finfoam (voisiko eristelevy olla myös oikea valinta tuohon kohtaan??).

Sukulaisiltani sain vinkkiä että lattia kannattaa eristää myös uloimman ja ylimmän 50mm kerroksen osalta paremmin kuin muualta. Eli tuohon voisi käydä finfoam (kestääkö mainitsemasi eristelevy tuollaisen paikan rasituksia?)

Noin eristäen tuo elementin ja sokkelin välinen liitoskohta saataisiin käsittääkseni aikalailla optimaalisesti eristettyä. Vielä kun tuon elementin ja laatan välin eristyksen hoitaa huolella.

Kiitoksia kommenteista ja avusta.

Remonttireiskan irvikuva kirjoitti:

...vinkeistä. Nyt alkaa tuntua että itse ymmärrän tarpeeksi "vinoillakseni" isälleni hänen kirvesmiestekniikoistaan kun rupeamme pohjan tekoon ja varsinkin eristyksiin.

Tuo viimeisin kommentti kuulosti varsin loogiselta. Itselläni lukee perustussuunnitelmassa seuraavasti:

"Laatan ja elementin väliin tiivistykseen kaksinkerroin käännetty sokkelieriste"

Täytyy saada joku suomentamaan tuo lause ja samalla ehdottaa menetelmääsi.

Minulla on perustussuunnitelmassa juuri mainitsemaasi kohtaan ylimmän harkkorivin kohdalle merkattu 50mm finfoamia, mutta jos tuossa eristelevyssa on parempi lämmöneristävyys ja miinuspuolia kestävyydessä tai muussa ei ole ja hintakin on samalla viivalla niin ehdottomasti kuulostaa paremmalta valinnalta. Sokkelin eristys mikä tulee mainitsemaasi kohtaan laatan alle sokkelia vasten pystyyn menisi sitten varmaan 50mm ta 75mm finfoam (voisiko eristelevy olla myös oikea valinta tuohon kohtaan??).

Sukulaisiltani sain vinkkiä että lattia kannattaa eristää myös uloimman ja ylimmän 50mm kerroksen osalta paremmin kuin muualta. Eli tuohon voisi käydä finfoam (kestääkö mainitsemasi eristelevy tuollaisen paikan rasituksia?)

Noin eristäen tuo elementin ja sokkelin välinen liitoskohta saataisiin käsittääkseni aikalailla optimaalisesti eristettyä. Vielä kun tuon elementin ja laatan välin eristyksen hoitaa huolella.

Kiitoksia kommenteista ja avusta.

Lue lisää

vastaa purituslujuudeltaan lähinnä Lattia100 styroxia (hieman parempi) eli Finnfoamissa on suurempi puristuslujuus (300 kPA).
Omakotitalon lattiarakenteissa ja sokkelin sisäpuolisessa eristyksessä tuo 100 kPa on aivan riittävä.

"Sokkelin eristys mikä tulee mainitsemaasi kohtaan laatan alle sokkelia vasten pystyyn menisi sitten varmaan 50mm ta 75mm finfoam (voisiko eristelevy olla myös oikea valinta tuohon kohtaan??)."

Voihan sinne laittaa tuota SPU-levyäkin tai Finnfoam tai styrox.

Lattia tulee riittävästi eristetyksi kun laitat kauttaaltaan 200 mm kun vaatimus keskialueelle on styrox-eristettä käytettäessä 150 mm eli se reuna-alue on jo paremmin eristetty toki tulee siitä vieläkin parempi jos korvaat reunimmaisen levyn SPU-levyllä ja siltikään ei taida vielä matalaenergiatalon kriteerit siltä osin täyttyä.

Rakennusmies kirjoitti:

vastaa purituslujuudeltaan lähinnä Lattia100 styroxia (hieman parempi) eli Finnfoamissa on suurempi puristuslujuus (300 kPA).
Omakotitalon lattiarakenteissa ja sokkelin sisäpuolisessa eristyksessä tuo 100 kPa on aivan riittävä.

"Sokkelin eristys mikä tulee mainitsemaasi kohtaan laatan alle sokkelia vasten pystyyn menisi sitten varmaan 50mm ta 75mm finfoam (voisiko eristelevy olla myös oikea valinta tuohon kohtaan??)."

Voihan sinne laittaa tuota SPU-levyäkin tai Finnfoam tai styrox.

Lattia tulee riittävästi eristetyksi kun laitat kauttaaltaan 200 mm kun vaatimus keskialueelle on styrox-eristettä käytettäessä 150 mm eli se reuna-alue on jo paremmin eristetty toki tulee siitä vieläkin parempi jos korvaat reunimmaisen levyn SPU-levyllä ja siltikään ei taida vielä matalaenergiatalon kriteerit siltä osin täyttyä.

Lue lisää

"Laatan ja elementin väliin tiivistykseen kaksinkerroin käännetty sokkelieriste"

Tarkoittaa varmaan ohutta solumuovieristettä jota talotehtaat paljon käyttää sokkelin ja elementin välissä.

Siinä on vaan yksi huono asia kun tuollainen asennetaan sinne. Mikäli se laitetaan ennen valua niin betonin kuivuessa laatta hieman kutistuu ja tällöin kyseinen eriste jää hieman löysästi paikkaansa. Kun taas uretaaninvaahto pursotetaan sinne vaikka 1 kk valun jälkeen on suurin kutistuma jo tapahtunut ja uretaani pursuu myös pienimpiin koloihin muodostaen todella tiiviin sauman.

Rakennusmies kirjoitti:

"Laatan ja elementin väliin tiivistykseen kaksinkerroin käännetty sokkelieriste"

Tarkoittaa varmaan ohutta solumuovieristettä jota talotehtaat paljon käyttää sokkelin ja elementin välissä.

Siinä on vaan yksi huono asia kun tuollainen asennetaan sinne. Mikäli se laitetaan ennen valua niin betonin kuivuessa laatta hieman kutistuu ja tällöin kyseinen eriste jää hieman löysästi paikkaansa. Kun taas uretaaninvaahto pursotetaan sinne vaikka 1 kk valun jälkeen on suurin kutistuma jo tapahtunut ja uretaani pursuu myös pienimpiin koloihin muodostaen todella tiiviin sauman.

Lue lisää

Keskustelin tuosta asiasta jo tekijämiesten kanssa ja he sanoivat että kuplamuovilla kun vuoraa tuon reunan valun ajaksi ja sen jälkeen repii sen pois ja eikun uretaania tilalle.

Kuuluisiko tuo uretaani pursottaa kuukausi valun jälkeen?

Remonttireiskan irvikuva kirjoitti:

Keskustelin tuosta asiasta jo tekijämiesten kanssa ja he sanoivat että kuplamuovilla kun vuoraa tuon reunan valun ajaksi ja sen jälkeen repii sen pois ja eikun uretaania tilalle.

Kuuluisiko tuo uretaani pursottaa kuukausi valun jälkeen?

Lue lisää

radonia vastaan tuosta katkaisukaistasta leikataan yläosa pois ja tilalle tiivistysmassa.

Kai se laiteaan vasta kun laatta kuivunut.