Olen 20v. äijä ja itse polttelen lähinnä satunnaisesti, lähinnä vain silloin kun olen kavereiden kanssa kaljalla tai kahvilla. Sanotaanko että minulla ei mene viikossa edes askia tupakkaa. Itselläni ei ole mikään ongelma olla polttamatta päivä tai kaksi, vaikkakin myönnän että välillä "välipäivinä" tekee todella paljon mieli. Siis kysyisin että jos jatkan tätä rataa loppu elämäni niin kuinka todennäköistä on että saan keuhkosyövän? Siis verrattuna sellaiseen henkilöön joka polttaa jokapäivä.
Eli siis jos henkilö 1 polttaa kaksi tupakkaa päivässä, ja henkilö 2 polttaa vain yhden tupakan päivässä niin onko se automaattisesti niin että henkilö 1 saa syövän kaksi kertaa todennäköisemmin? Tietysti se riippuu geeneistä ja muusta, mutta siis teoriassa onko se näin? En tosin ole ajatellut polttaa koko loppuikääni vaan lopettaa viimeistään perheen perustamis vaiheessa. Ainakaan tähän mennessä minulle ei ole siis ongelmia olla polttamatta.
Eli siis jos henkilö 1 polttaa kaksi tupakkaa päivässä, ja henkilö 2 polttaa vain yhden tupakan päivässä niin onko se automaattisesti niin että henkilö 1 saa syövän kaksi kertaa todennäköisemmin? Tietysti se riippuu geeneistä ja muusta, mutta siis teoriassa onko se näin? En tosin ole ajatellut polttaa koko loppuikääni vaan lopettaa viimeistään perheen perustamis vaiheessa. Ainakaan tähän mennessä minulle ei ole siis ongelmia olla polttamatta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Enpä oikein jaksa uskoa, että on tuplasti vaarallisempaa polttaa kaksi röökiä päivässä kuin että vain yksi. Eikös aika ole ratkaiseva tekijä poltettujen sauhukkeiden määrän ohella??
Terveydentilaan vaikuttavia muuttujia on maailma täynnä. On helppoa pistää ennenaikainen kuolema tupakanpolton piikkiin, mutta mielestäni tällöin puhutaan vain yhdestä riskistä ja suljetaan pois kaikki muut. Tokihan tilastojen käsittelyyn kuuluu olennaisena osana muuttujien merkitsevyyden arvioiminen, mutta nimenomaan muuttujan merkitsevyyden arvioiminen onkin se kaikkein kriittisin vaihe. Viikatemiehen vierailua jouduttaa varmasti myös mm. epäterveellinen ruokavalio ja juopottelu. Se, kuinka paljon oma kroppa sattuu kestämään elämisen rasituksia tai kuinka sairastumisaltis sattuu itse luonnostaan olemaan, on merkittävä seikka muiden ohella.
On myös muistettava, että työsuojelu on kehittynyt valtavasti, sanotaanko vaikka 60-luvulla saattoi altistua työssä kaikenmaailman kemikaaleille, käryille ja pölyille. Johan on kumma, jos tämä ei heijastuisi duunariporukan sairastumistilastoihin, vaikka helpompaahan tietenkin on sysätä kaikki vuosien saatossa ilmenneet vaivat tupakan piikkiin. Työperäisiä vakavia sairauksia aiheutunee vain duunareille, mutta hehän edustivat valtaosaa väestöstä, ainakin ennen automaation läpimurtoa. Nykyisin työsuojelu on aivan toista luokkaa, enää ei tarvitse altistua ties mille ja koko ajan, koska vaaroja vastaan on kehitetty suojaimia ja säädöksiä ja vaarallisille aineille tms. altistuva joukkokin on varmasti, kiitos automaation, aina vain pienempi ja pienempi. Saapa nähdä, miten terveenä 2000-luvulla työuransa aloittava ihminen saa elää. Oletan, että tupakanpoltossa ei tapahdu suuria muutoksia. Eikös keskimääräinen elinikä ole nousussa??
Monikohan ihminen kuolee vuosittain kotiinsa ja ihan ilman tupakanpolton, ryypiskelyn tai mässäilyn myötävaikutusta?? Pitäisiköhän tähänkin takertua, jokaikiseen kotioveen lappu "Kotosalla oleskelu on hengenvaarallista!", eh?
On ihmisiä jotka polttavat kuin korsteenit, mutta elävät vanhoiksi eivätkä sairastu syöpään koskaan.
On myös ihmisiä jotka sairastavat vaikka mitä, vaikkeivat koskaan olisi käyttäneet viinaa, tupakkaa tai naisia.
Tuurissaan taitaa olla, vaikka tupakka edesauttaisikin syövän syntyä.
Ainakin kaikilla tupakoitsijoilla on joitakin yhteisiä, samoja vaivoja.
Väsymys. Haju. Yskä. Lima kurkussa. Rahanmeno. Immuniteetin heikkous. Hengästyneisyys, ei jaksa ponnistella ilman että kuulostaa astmaattiselta paapalta.
Ihon väri..
Tuurissaan taitaa olla, vaikka elämä lyhenee ja on sairaapi ihan varmasti tupakalla.
Alkuperäiselle sanoisin, että ei kannata jatkaa tuota silloin tällöin tupruttelua. Ennen pitkää käryytät joka päivä. Nimimerkilä kokemusta on.
Olen ollut tässä taas muutaman päivän polttamatta ja oon ajatellu lopettaa lähiaikoina. Ainakaan parinpäivän tauko tupakoinnista ei ole vaikeaa, mutta katotaan sitten pystyykö olla pysyvästi ilman...
Eräs tuttavani kuoli jokunen vuosi sitten keuhkosyöpään, vaikka ei ollut ikinä polttanut tupakan tupakkaa.
Kuitenkin naapurissamme asuu pitkälti yli 70:nen mamma, joka ei muuta teekkään, kuin istuu päivät pitkät pöydän ääressä nortti huulessa.
Kolmas esimerkki on eräs pappa, joka sairaalassa samalla vuodeosastolla makaillessa kertoi poikansa kuolleen tupakasta aiheutuneeseen keuhkosyöpään 30 vuoden iässä. Arvatkaapa tuliko sen sairaalareissun aikana käytyä kessulla.