Lapsuuden leikit

paineet kohdistuvat jo lapsiinkin, kavereilla on sitä ja tätä, mainokset uutuusleluista tunkevat olohuoneisiimme, ja lehdyköinä posti luukusta; ole siinä sitten hankkimatta...:/

aikalailla pihamaat on laatoitettu, asfaltoitu.
Pihapiirit niin pieniä, että piiloisille ei voi mennä naapuriinkaan pihamaalle kun välttämättä ei tunneta.

Mä olen hyppinyt ruutua lapsena kavereiden kanssa, silloin oli vielä kunnon hiekkaa, sellasta keltasta pihalla. Piirrettiin pienellä oksalla tarkasti ne ruudut. Ja jokaisella oli oma kivi, jota pidettiin mekon taskussa.
Ja piiloon pääsi vaikka halkopinon taa ja moniin muihin jänniin paikkoihin, pojatkin oli mukana siinä leikissä.

On harmi, jos nämä leikit jää leikkimättä tämänpäivän lapsilta, sillä hauskaa se oli silloin.

vai oleks leikkin se takku?

aare' kirjoitti:

vai oleks leikkin se takku?

Mää eh ol enä koto, ole yäjalas.
Laina vähä tätä konet, kurkkisi mis aare luuraa.
Tiätty koht su löysi, oleks net riippuvaine.
Mää eh ol, malta ol kurkimat joskus vaik kone olis viäres. Oleks jo saunas ollu, muist rapsutta muijas siippi. Hänel varma simmose kasva, ain antta su viättä aikkas konel. Muist aamul ol virkkiä, sul voi ol paljo posti. Sää sitä AA.t saa ikävöirä, viäl mont viikko. Enkä mää tiärä viäl, annaks mää ne piuha takas hänel.
Joskus oh kiva ol iso-sisko niska pääl.
Nuarenaka ei ain hualinu, mua mukka. Ny kyl seura kelppa, ja konet lainais miäliis ja sul naputtais.
Soit taas ja kysel sua, mää sanosi et ei ol mittä tiatto aarest.

enkelitrio b kirjoitti:

Mää eh ol enä koto, ole yäjalas.
Laina vähä tätä konet, kurkkisi mis aare luuraa.
Tiätty koht su löysi, oleks net riippuvaine.
Mää eh ol, malta ol kurkimat joskus vaik kone olis viäres. Oleks jo saunas ollu, muist rapsutta muijas siippi. Hänel varma simmose kasva, ain antta su viättä aikkas konel. Muist aamul ol virkkiä, sul voi ol paljo posti. Sää sitä AA.t saa ikävöirä, viäl mont viikko. Enkä mää tiärä viäl, annaks mää ne piuha takas hänel.
Joskus oh kiva ol iso-sisko niska pääl.
Nuarenaka ei ain hualinu, mua mukka. Ny kyl seura kelppa, ja konet lainais miäliis ja sul naputtais.
Soit taas ja kysel sua, mää sanosi et ei ol mittä tiatto aarest.

Lue lisää

ihmise ittessäni täl konel.
Mä valvo ja kuuntele lika henkityst,aika surkkia
postis lissä sä ole nät muru,pus pus

aare' kirjoitti:

ihmise ittessäni täl konel.
Mä valvo ja kuuntele lika henkityst,aika surkkia
postis lissä sä ole nät muru,pus pus

Heti kilauti siskol, sanosi et ole häne unhottanu.
Ihmettel kui, mää sanoi et ny se vaa vehta mun kans.....se ol höpö höpö juttuu. Kyl mar mää sanosi, et sää kaippat nii kovi.
Mää lähri reissu, ku miäs sano meneväs huame Jyväskylä sukuloima. Tää oh simmone varotus, ku mää lähri. Ei ukon passa alvariis juast jossa, juur oli motorokis. Tänä kyl perus menos. Vaa mää lähri silti. Sai just kavereilt kortei, roomas ja toine tuli josta mauritukset. Ne ova kovi likoi reissa, mää vaa istu koto ja ihmettele. Ny sit lähri, meina ol kaua pois. Tiärä et miäs orotta mua hänt melkke ove raos. Siäläpä vartto.
Mää ain saa orotta hänt, melkke aamu ast ku se mokoma johonki hilpase. Lähteek su muijas joskus yöjalkka? Sen mä tiä et sää ainaski mene.

enkelitrio b kirjoitti:

Heti kilauti siskol, sanosi et ole häne unhottanu.
Ihmettel kui, mää sanoi et ny se vaa vehta mun kans.....se ol höpö höpö juttuu. Kyl mar mää sanosi, et sää kaippat nii kovi.
Mää lähri reissu, ku miäs sano meneväs huame Jyväskylä sukuloima. Tää oh simmone varotus, ku mää lähri. Ei ukon passa alvariis juast jossa, juur oli motorokis. Tänä kyl perus menos. Vaa mää lähri silti. Sai just kavereilt kortei, roomas ja toine tuli josta mauritukset. Ne ova kovi likoi reissa, mää vaa istu koto ja ihmettele. Ny sit lähri, meina ol kaua pois. Tiärä et miäs orotta mua hänt melkke ove raos. Siäläpä vartto.
Mää ain saa orotta hänt, melkke aamu ast ku se mokoma johonki hilpase. Lähteek su muijas joskus yöjalkka? Sen mä tiä et sää ainaski mene.

Lue lisää

et katto mihe häntäs tunke,kyl se korv o paremp paik.
Mää missä juaks ,itten siuna ko mailmalt kotti selvi ja pääse muia leviä seljä taa turva.
Vai es ol riippuvaine?rimpsal pitäs ol ja tääl roiku,an ny sulhasil eres tilasuus yrittä.
Haro eres tuk sekasi et näkevä jotta yrityst ollu.
Ei meiä naine mihinkkäs lähr,mont kertta on sanonu lähteväs ja ain se on tosa ko tat.
Mää sano ny birkitta sul vanhempan vakavaluantosen miähe ominaisuures tämä asia.
Ihmise ei ol missä nii hyvä ol ko koton,reissus mä ain kaippa oma kotti,siäl on rauha.
Nii vaimo on rauha ja se tykkä ko mä riira jälkke ruppe rauha hiaroma.vähä siippi kraapi niin ko tiärä.

Tuo on kivaa että sä olet mukana ja varmasti elämys lapsille ja myös vanhemmpana sinulle. Sinänsä näiden vanhojen leikkien vaaliminen ja opettaminen lapsille tuo rikkautta kaikkien elämään. Meidän lapsuudessa ei ollut näitä nykyajan teknisiä välineitä ja vempaimia. Ehkä sentakia ulkoleikit olivat paljon suositumpia kuin nykyisin. Kanssakäyminenkin naapurin lastenkanssa oli niissä leikeissä välttämätöntä. Se opetti sosiaalisuutta ja keveruutta sekä joukossa pärjäämistä. Kivan tuntuinen ajatuksena kun sä tumputmärkin tunneleita rakennat. Minulla oli jokatalvi niitä tunneleita ja lumilinnoja pihan lumipenkoissa. Niissä oli kivaa leikkiä piiloleikkejä ja kymmentätikkua joka oli yksi suositummista leikeistä.

Tuolla ylempänä oli jollakin kauppaleikki muistoja. Sitä mekin leikittiin. Minun kotin luona, tien varressa oli todella suuri kuusi. Sen juurella minulla oli vaki-leikkipaikka. Isä teki minulle nelipyöräisen puustatehdyn kärryn. Se oli tosi hieno. Pidin siitä kovasti ja olin ylpeä. Sillä leikin hevosajoja hyvinkin paljon.

jartsev kirjoitti:

Tuolla ylempänä oli jollakin kauppaleikki muistoja. Sitä mekin leikittiin. Minun kotin luona, tien varressa oli todella suuri kuusi. Sen juurella minulla oli vaki-leikkipaikka. Isä teki minulle nelipyöräisen puustatehdyn kärryn. Se oli tosi hieno. Pidin siitä kovasti ja olin ylpeä. Sillä leikin hevosajoja hyvinkin paljon.

Lue lisää

ulkona, ja puissa rumuamisia; harakanpesiä hajotettiin, ja ongella käytiin - ja kesällä piti olla marjassa äidin mukana.

En erikoisemmin muista mitään leluja omistaneeni, piirtelin ja tykkäsin lukea kaikkea mitä sain käsiini, ja minkä sisarusten likottamiselta kerkesin.

Nyt on lapsilla erilaiset virikkeet, enkä mie moiti heidän leikkejään sen huonommiksi kuin meidänkään; viisaampia ainakin ovat ja aikaisemmin.

Pirre* kirjoitti:

ulkona, ja puissa rumuamisia; harakanpesiä hajotettiin, ja ongella käytiin - ja kesällä piti olla marjassa äidin mukana.

En erikoisemmin muista mitään leluja omistaneeni, piirtelin ja tykkäsin lukea kaikkea mitä sain käsiini, ja minkä sisarusten likottamiselta kerkesin.

Nyt on lapsilla erilaiset virikkeet, enkä mie moiti heidän leikkejään sen huonommiksi kuin meidänkään; viisaampia ainakin ovat ja aikaisemmin.

Lue lisää

Näiden nyky vempaimien kanssa meinaa mennä sormi jatkuvasti suuhun ja sekään ei auta aina. Nuoret näyttävät omaksuvan kaiken niin kovin helposti. Varmaan siinä on vaikuttamassa se kun ovat niin palajon kaikella sellaisella leikkineet.

Minulla oli pieni pystykorvakoira "Nukke" nimeltään.

Meillä oli joku toinen nimi sillä...mutta en nyt muista miksi sitä sanottiin, mutta aivan samaa oli. Ja pallopelejä, noita juuri ja hauskaa oli. Meteli aina nousi liian kovaksi.

Tuttuja kaikki nuo. Lumisotaa tosiaan, erilaisia mäenlaskuja, rosvo ja poliisileikit, sekä kipailuja jos jonkinlaisia. Niitä leikittiin.

Muistan minäkin kuinka niitä peuhattiin lumessa, oli pienempiä ja joskus joku isompi. Mun äidin nuorin sisar oli innokas mun kanssa tekemään kaikenlaista, noita enkeleitäkin. Viime jouluna kuntelin Julia Haverisen biisiä "Lumi enkeleitä" se jotenkin kuulosti niin kauniilta.