Minua syytetään, että kerron asiat aina yksipuolisesti, aina vl-vastaisesti, yritän nyt olla objektiivinen.
Kun otamme minkä tahansa asian suomalaisesta yhteiskunnasta esille 70-luvulta, siten että irroitamme sen omaksi asiayhteydekseen: Asia, kuin asia, näyttää tänäpäivänä kummalliselta.
70-luku, oli todella suomalaisen yhteiskunnan sairas vuosikymmen, joka tarvitsisi perusteellisen tutkimuksen. Uskoisin, että joka ei niitä aikoja ole elänyt, hänelle on mahdotonta tajuta, minkälaisen uhantunteen vallassa elimme Neuvostoliiton taholta ja siihen saumattomasti liittyvävän kotikommunismin taholta. Vallankumousta puuhattiin vielä tosissaan, kymmenluvun alussa, myöhempi historiankirjoitus todistaa asian. Monella taholla asiasta oli tieto, jo silloin.
Tässä valossa vl-liike, edusti terveintä ainesta keskustapuolueessa, etten sanoisi, se oli puolueen selkäranka. Puolue, kun muuten oli täysin "rähmällään", Neuvostoliiton edessä.
Se antoi, erittäin suuren turvallisuuden tunteen, kun vl-liike, otti erittäin tiukan kommunismin vastaisen asenteen(on väitteitä, kaikenlaisista rahoituksista, en tiedä, en ota kantaa).
Siinä valossa on jopa ymmärrettävää, että sodankäyneet miehet, ottivat tiukat asenteet hoitajinakin. Tosin edelleen olen sitä mieltä, että "mopo karkasi käsistä".
Summa summarum. Koko 70-luvun suomalainen yhteiskunta oli pahasti sairas, jotka ajat vaatisivat perusteellisen pöllyttämisen.
Voiko vielä kysyä:Vaatiko vakava sairaus, kovan "hoidon"?
Kun otamme minkä tahansa asian suomalaisesta yhteiskunnasta esille 70-luvulta, siten että irroitamme sen omaksi asiayhteydekseen: Asia, kuin asia, näyttää tänäpäivänä kummalliselta.
70-luku, oli todella suomalaisen yhteiskunnan sairas vuosikymmen, joka tarvitsisi perusteellisen tutkimuksen. Uskoisin, että joka ei niitä aikoja ole elänyt, hänelle on mahdotonta tajuta, minkälaisen uhantunteen vallassa elimme Neuvostoliiton taholta ja siihen saumattomasti liittyvävän kotikommunismin taholta. Vallankumousta puuhattiin vielä tosissaan, kymmenluvun alussa, myöhempi historiankirjoitus todistaa asian. Monella taholla asiasta oli tieto, jo silloin.
Tässä valossa vl-liike, edusti terveintä ainesta keskustapuolueessa, etten sanoisi, se oli puolueen selkäranka. Puolue, kun muuten oli täysin "rähmällään", Neuvostoliiton edessä.
Se antoi, erittäin suuren turvallisuuden tunteen, kun vl-liike, otti erittäin tiukan kommunismin vastaisen asenteen(on väitteitä, kaikenlaisista rahoituksista, en tiedä, en ota kantaa).
Siinä valossa on jopa ymmärrettävää, että sodankäyneet miehet, ottivat tiukat asenteet hoitajinakin. Tosin edelleen olen sitä mieltä, että "mopo karkasi käsistä".
Summa summarum. Koko 70-luvun suomalainen yhteiskunta oli pahasti sairas, jotka ajat vaatisivat perusteellisen pöllyttämisen.
Voiko vielä kysyä:Vaatiko vakava sairaus, kovan "hoidon"?
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja mädätti sen terveetkin osat.
Mikä kaikkein kauheinta, niin mitään toimenpidettä asian suhteen ei ole tehty.
Samat etäpesäkkeet ovat edelleen ja jatkavat työtään.
Mikään niiden ajattelussa ei ole muuttunut, pinta näyttää ajan vaatimusten mukaiselta mutta kuten Florian Greyllä takahuoneessa on maalaus tai stasi lista jonka synnit kasvavat vuosi vuodelta.
Vaara ei ole ohi, vaan edelleen täällä.
Esim. "stasi lista", olisi välttämätöntä julkaista.
maalaisliiton selkäranka. Se näkyi jopa siinä että vl-kansanedustajat (Jämsen, Paaso ym.) eivät osalllistuneet linnanjuhliinkaan. Mistä Kekkonen tietysti tykkäsi niin huonoa että kirjoitti ihan päiväkirjaansa.
Tuon selkärangan kuitenkin Kekkonen onnistui rahalla murtamaan. Maalaisliiton ja sen yhteyksien kautta SRK sai rahaa, jonka lähteet olivat Maalaisliitto-Keskustan historia 4:n mukaan "ruplia ja dollareita". Ilmaisuun liittyy kyllä kysymysmerkki, koska kirjallisia dokumentteja ei juuri ole jäänyt.
Jos Sinua tuo "selkärangan murtuminen" kiinnostaa, lue Pekka Niirasen "Kekkonen ja kirkko", Jarkko Vesikansan "Salainen sisällissota" sekä Maalaisliitto-Keskustan historia, osat 4 ja 5.
Kiinnostaa toki,ja varmaan monia muitakin..
Tunsin henkilökohtaisesti saarnamies VS:n 70/80-lukujen taitteesta. Hän ja moni muu vl-johtaja oli tosi rähmällään Neuvostoliiton suuntaan. Tuo piirre tuli räikeästi esiin mm. syksyllä 1981, jolloin Kekkosen terveys murtui ja jolloin pahasti alkoholisoituneesta Ahti Karjalaisesta yritettiin väenväkisin tehdä kepun presienttiehdokas. Johannes Virolainen, raittiusmies muuten, ei kelvannut kepun K-linjalle, koska Virolaista pidettiin ulkopoliittisesti arveluttavana.
70-luvun vl-saarnamiehet olivat poliittiselta suuntaumiseltaan, jos heillä sellaista oli, voittopuolisesti kepun k-linjan miehiä.
Nuoremmille tiedoksi, mikä kepun K-linja oli: se oli kepun siipi, joka oli enemmän kuin rähmällään Neuvostoliiton suuuntaan ja taisi koko visvaisen ja ruskeakielisen YYA-liturgian.
Että se siitä selkärangasta.
kuitenkin,että Suomi säilytti riippumattomuutensa,eikä joutunut kommunismin aatteen sokaisemaksi:Jumalalla oli Suomen kansalle oma tehtävänsä.Monenlaisten vaikeiden ja ei-toivottujen kokemusten kautta.Politiikassakin toki tehty monia virheitä,lestadiolaisetkin viallisia ,mutta kuitenkin Tässä maassa on aina Jumalalle annettu se mikä Jumalan on.Siunaus on seurannut kansaamme.
K-linja oli Kekkonen-Karjalainen linja
Muistatteko? AKK-UKK, eli Ahti Kalle Samuli Karjalainen-Urho Kaleva Kekkonen.
81-vuoden tapahtumat, ovat jo oma lukunsa, ne tapahtumat olivat farssi.
Niinkuin Leena asiaa valkaisi, setelitukkoa nenän alla heiluttamalla, se ranka murtui.
Tästäkö Vennamo lanseerasi termin: Seteliselkärankaiset?
Itse äänestän todennäköisesti Kristillis- Demokraatteja.
poliittiset rahat toivat vl-yhteisöön kommunismin toimintatavat. Se taitaakin olla kommunistien ohella ainoa suomalainen liike, jolle näin kävi. Kommunismi on kuollut ja kuopattu, mutta vl-liike yhä toteuttaa kommunismin pelisääntöjä.
Yhteys näkyi jo 70-luvulla, jolloin Päivämiehen päätoimittaja pääkirjoituksessaan perusteli ry:stä erottamisia kommunistien tavoilla ja eräs työvaliokunnan jäsen ihaili kirjoituksessaan Maon Kiinaa, sen yksiarvoisuutta.
että nämä, jotka ovat valheen ja harhautumisen aikana syntyneet ja niissä ikänsä eläneet, eivät tunne lahkonsa hämärää historiaa. Tosin meillä aikalaisillakin lähdeaineistot ovat ulottumattomissa, mutta arkistojen täyden avautumisen aika lähestyy muillekin kuin "vl-tutkijoille". Onneksi meillä on korvaamatonta ajantietoa ja kokemaamme jakaa kysyville.
Entä onko vanhoillislestadiolaisilla koskaan ollut mitään uskonoppiin liittyviä väärinkäsityksiä ja virheitä? Onko koskaan esiintynyt virheellistä raamatuntulkintaa?
vallan yhteensovittaminen on kautta aikojen kantanut surkuteltavaa satoa. Kun aikanaan Pilatus oli tuomitsemassa Jeesusta, oli Jeesuksen kuninkuus maallisen ja hengellisen vallan näkökulmasta uhka, joka tuli eliminoida. Tuon ajan maallisen ja hengellisen vallan väärinkäytökset olivat varmasti tulenarkaa tavaraa Jumalan kasvojen edessä. -"Ei minun valtakuntani ole tästä maailmasta," oli tuolloin Jeesuksen osoittama näköala päätöstenteon arviomiseen iankaikkisuuden näkökulmasta. Jumala tuntee omansa, siitä ei ole epäilystä.
Kovasti sympatiseerasi paaviakin.
v. 1987 vl-papeille pitämän alustuksen mukaan ainakin hoitokokousvuosina vl-liikettä vaivasi neljä harhaoppia: oppi Jumalan valtakunnan huoneenhallituksesta, oppi kollektiivisesta omastatunnosta, oppi erilaisista vääristä hengistä sekä oppi julkiripistä.
Päivämiehen ja suviseurasaarnojen antama vaikutelma on, että ainakin kaksi ensinmainittua harhaoppia ovat yhä voimissaan vl-liikkeessä.