Miksiköhän ruotsalainen rahtialus ei vastannut Siljan kutsuun ?
Kaiku
vastaa..
111838
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pääkirjoitus 10.3.2007:
"Läheltä piti" jälleen Itämerellä
10.3.2007 0:01
Ainakin Suomenlahti on nähtävä sisävetenä, jossa on vaadittava luotsin käyttöä.
Liikenneministeri Susanna Huovisen kannattaa painottaa merenkulun turvallisuutta. "Läheltä piti" on koettu kovin usein.
Huolestuttaako laivaliikenteen määrä Itämerellä?
Itämerellä koettiin jälleen läheltä piti -tilanne, kun ruotsalainen Baltic Bright oli eilisaamuna lähellä törmätä Silja Serenadeen Ahvenanmerellä. Oudon vian saanut rahtialus ohitti yli tuhatta matkustajaa kuljettaneen autolautan vain 60-70 metrin päästä - ilmeisesti ohjauskyvyttömänä. Jos alukset olivat törmänneet hyisellä merellä, seurauksena olisi voinut olla katastrofi.
Muutama viikko sitten iso säiliöalus ajoi karille Suomenlahdella. Vain hyvällä onnella vältyttiin valtavalta öljyvuodolta, joka olisi voinut pilata rantoja laajalti.
Riskejä lisää Venäjän öljynkuljetusten siirtyminen Koiviston (Primorskin) ja Uuraan (Vysotskin) satamiin. Tankkereiden kokoon ja liikenteen määrään nähden Suomenlahti on kapea. Maailmassa on ahtaampiakin pääväyliä, mutta Suomenlahdella riskejä lisäävät jäät ja karikkoiset saaristot.
Lisääntyvän merenkulun riskit on Itämeren rantavaltioissa toki tiedostettu ja turvallisuutta on parannettu. Niinpä Suomi, Venäjä ja Viro edellyttävät Suomenlahdelle saapuvilta aluksilta ilmoittautumista. Kaksoispohjasta on tulossa ehdoton vaatimus.
Merenkulun tekniikka on kehittynyt huimasti, mutta siihen luotetaan liikaa. Esimerkiksi Baltic Brightin "black out" on saattanut johtua tietokoneen pienen osan pettämisestä. Peukalonpään kokoisen komponentin vian takia iso autolautta ajautui takavuosina karille Tukholman väylällä. Modernia alusta saattaa olla vaikeampi korjata kuin entisajan höyrylaivaa.
Ainakin Suomenlahdella olisi luovuttava purjelaivakaudella luodusta merten vapauden käsitteestä. Kapea ja matala lahti tulisi nähdä rantavaltioiden yhteisenä sisävetenä, jossa on vaadittava muun muassa luotsin käyttöä.
Katastrofeihin on varauduttu muun muassa kehittämällä öljyntorjuntaa. Halvinta on kuitenkin estää onnettomuudet etukäteen riittävän tiukoilla vaatimuksilla. Tekniikkaan ei pidä luottaa liikaa, vaan kaikessa on varauduttava huonoimman mahdollisuuden varalta. Koko Suomenlahden pilaantumisen hintaa ei voi edes arvioida.
" Lisääntyvän merenkulun riskit on Itämeren rantavaltioissa toki tiedostettu ja turvallisuutta on parannettu. Niinpä Suomi, Venäjä ja Viro edellyttävät Suomenlahdelle saapuvilta aluksilta ilmoittautumista. Kaksoispohjasta on tulossa ehdoton vaatimus".
Ilmoittelu voikin toimia mainiosti. Mt. Propontiksen tapauksessa vain huomattiin, ettei pelkästään siitä ollut turvallisuuden parantajaksi.
a) mikään sähkölaite ei toiminut, mikä olisi todella outoa,
b) ne oli täydessä paniikissa tai
c)ei svedujen tarvi suomalaisille mitään vastata "en finne igen" mentaliteetti.
itse veikkaan vaihtoehtoa (b).
Nyt sentään toisella osapuolella oli tekninen vika. Meinaan ettei ollut pelkästään ihmisten toiminnassa vikaa, kuten monissa viime aikoina sattuneissa onnettomuuksissa tai läheltä piti-tilanteissa. Nordlandia ja Melodia esim. sivuuttivat toisensa todella läheltä Helsingin syväväylällä viime syksynä sankassa sumussa. Molemmat vaan ajelivat keskellä väylää. Jotain uutisointia tästäkin tapauksesta oli.
Niin, vaihtoehto b) lienee suht lähellä, koska radiolaitteet, VHF mukaanlukien, on akkujen takana juuri tällaisia tilanteita varten. Jos ei sitten akkujen huolto on laiminlyöty. Ja sekin outoa ettei hätäpässi lähtenyt normaalisti(=automaattisesti) käymään. Vaan eipä vielä ole tarpeeksi faktatietoa jotta vaotaisiin käydä keskustelua asiallisesti.
Itse veikkaan että ne katsoi olevansa etuajo-oikeutettuja sillä perustein ettei (toivottavasti!) yksikään matkustajalaivan perämies jättäisi väistämättä tuossa tilanteessa. Väistäminen maksaa aikaa, ja laivoilla on aikataulut mistä on pidettävä kiinni.
Suomalaisista ainakin joillakin pientonnareilla on kuulemma tapana yrittää(!) pelittää suunnanmuutoksilla eikä nopeudella.
"Itse veikkaan että ne katsoi olevansa etuajo-oikeutettuja..."
Niinhän he teoriassa olivatkin (terminologia ei tosin ole tuo) mikäli alus on ohjailukyvytön, mutta miten se liittyy tuohon VHF:ään vastaamatta jättämiseen?
"Suomalaisista ainakin joillakin pientonnareilla on kuulemma tapana yrittää(!) pelittää suunnanmuutoksilla eikä nopeudella."
Yleisesti ottaen aina väistetään suuntaa muuttamalla. Nopeuden muutosta käytetään avomerellä vain hyvin harvoin.
Mikäli TODELLINEN syy sekä tapahtumien kulku joskus selviää, se voi olla erittäin mielenkiintoista; vain bläkäri ei selitä kaikkea.
"Suomalaisista ainakin joillakin pientonnareilla on kuulemma tapana yrittää(!) pelittää suunnanmuutoksilla eikä nopeudella."
Mitä ihmettä oikeen selität?? Parempi varmaan että lampunvaihtaja pysyy lestissään ja analysoi vaikka loisteputkien käyttöikää. Jätetään muut spekuloinnit asioista perillä oleville, jookos?
Tapausta tutkitaan, mutta ruotsalaisesta ei oltu toistaiseksi löydetty teknistä vikaa ?!. Kootut selitykset saataneen joskus syksyllä.
70-luvulla merenkulkuopistoissa (Kotka/Rauma/Turku/Maarianhamina) opetettiin oppilaita sellaisesta erikoisesta asiasta, kuin "Rules of Road".
En ymmarra mista kiikastaa tana paivana, jos peramiehet eivat osaa, joko hiljentaa laivan vauhtia konetta kayttaen tai sitten suuntaa muuttaen, valttaa yhteentormaysta.
Nuo turhat lassytykset VHF:lla, plus tekstiviestit AIS'lla ovat hieman kyseenalaisia juttuja.