Jälleen kerran poliisi hakkasi epileptikon. Tällä kertaa Briteissä. Tapahtuma tallentui turvakameralle. Lyötiin useita kertoja ja lisäksi potkittiin kyseistä epilepsiaa sairastavaa naista.
Ilmeisesti varsin yleinen ilmiö maailmalla eikä vain Suomessa. Kuvamateriaali kuulemma varsin järkyttävää.
Arvatkaa onko werty1 helvetin vihainen
Ilmeisesti varsin yleinen ilmiö maailmalla eikä vain Suomessa. Kuvamateriaali kuulemma varsin järkyttävää.
Arvatkaa onko werty1 helvetin vihainen
Vastaukset 22
Vanhimmat
En kyllä nähnyt ao. juttua, mutta alkaa kyllä pelottaa! Pitäisi jaksaa ulos asti, mutta kuinka uskaltaa, jos asenteet/tietämys ovat tuollaisia?
Onnekseni olen saanut kohtaukseni koti-/sairaalaseinien sisäpuolella, mutta voin vallan mainiosti kuvitella naapureiden ja lähikaupan ihmisten reaktiot jos heidän nähtensä kohtailisin: siinä olisi pian piankin poliisi paikalla vaikkapa huume-epäilyineen. Pitää siis aina olla timmi-kunnossa ulos mennessään...
epäillään juopoiksi tai narkkareiksi
näin voisi ajatella.
Onneksi kohdalleni ei ole sattunut
kertaakaan ja kohtauksikin olen
saanut satoja.
Todellakin kyseinen Anthony poliisi ansaitsee teostaan ansiomitalin, koska puolusti itseään 19- vuotiaan teinitytön raivolta. On todellakin itsepuolustusta kun kaksi turvamiestä sekä lisäksi kaksi poliisia pitää väkivaltaista rikollista teiniä maassa. Ja kuuluuhan potkiminen ja hakkaaminen poliisien globaaliin ohjesääntöön.
Todennäköisesti kyseinen poliisi selviää ilman sanktioita ja saa jonkinmoisen ansiomitalin urheudestaan. Lyödäänkö vetoa.
Toivottavasti linkitys onnistui:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1333650
En muuten vieläkään ole saanut
vastausta poliisikoululta.
Laitoin ensin gmaililla ja
sitten S24:sen s.postilla
kyselyä, siitä onko koulutukseen
kuulunut opetusta eri epeistä.
Pitää varmaan soittaa sinne:(
En löytänyt ko. linkistä kuvia tai mitään, joka puhuisi asiasta. Teksti kyllä löytyi ja jos epileptikko riehuu kännipäissään ravintolassa, niin ei nyt aivan järjestyksen pitäjän vika tai poliisin. Itse olen vähän sillä kannalla, että kannattaisi olla ko. henkilön varovainen käyttäessään alkoholia, jos kerta vahingoittaa silloin muita ja itseään.
mua on epäilty mm.lääkeriippuvaiseksi ja hoidettu psykiatrisena potilaana ihan sairaalassakin -tämä siis ennen kuin sain epilepsiadiagnoosin. Lienee tarpeetonta huomauttaa, että hoito ei tehonnut :))
Jatkuvia kohtauksiani väitettiin "itse keksimikseni" ja kun pahan kohtauksen jälkeen olin vintti pimeänä lähtenyt yrittämään ulos sairaalasta -näin mulle on kerrottu- oli paikalle kutsuttu kaksi turvamiestä pitelemään mua kiinni sängyssä. Siinä reuhdontajupakassa olin purrut päivystävää lääkäriä (tekisi mieli sanoa, että siitäs sai, mutta yritetään nyt säilyttää jonkinlainen korrektius), minkä jälkeen pointsini eivät ainakaan nousseet kyseisessä "hoito"laitoksessa.
Valitusta ko.sairaalan toiminnasta olen parhaillaan kirjoittamassa.
Jos sairaalahenkilökunta ei tunnista epileptistä kohtausta, miten voisi sitä odottaa poliiseilta tai muilta virkamiehiltä?
Luulisi todellakin, että sairaalahenkilökunta tunnistaa epileptisen kohtauksen (epileptinen kohtaushan ilman varsinaista epilepsiaa voi periaatteessa tulla vaikka syvästä järkytyksestä, niin kuin sisareni ystävälle kävi poikansa hautajaisissa).
Minua luultiin ensimmäisellä kohtauskerrallani juopoksi (mikä lienee aika yleinen epäilys). Selitä siinä sitten ihan sekavassa mielentilassa lääkärille jotakin konstruktiivista.
Minun muistini on kyllä gm-kohtauksen aikana ja jälkeen ihan vekka tuntikausia, ja aggressiivinenkin saatan olla (mutta en tarkoituksella ;), joten hyvinkin voisin pamauttaa jotakuta turpaan in the aftermath!
Toivotaan, että valituksesi tuottaa tulosta!
valituksen. Ihmettelen todella miten
ei ammattihenk.kunta erota epiä ?
Monet niin sanotut deliriööttiset tilat(sekavuustilat) ovat hyvin usein miltei identtisiä esim. temporaalikohtauksien kanssa. Onneksi kuitenkin tässä tapauksessa saatiin aikaan oikea diagnoosi.
Onhan niitä epilepsiatyyppejä monenlaisia, mutta kyllä sitä toivoisi asiallista hoitoa saavansa siitä huolimatta. -Mulla muuten on mitä ilmeisimmin tuo TLE.
Onneksi tuli oikea diagnoosi eikä hullun papereita.
Uskomatonta, että minuakin hoidettiin 5- vuotta paniikkihäiriöpotilaana koska menin harvinaislaatuisesti joskus kuulemma paniikkiin, kun partielli kohtaus päälllä.
Vasta kun toonis- klooniset kohtaukset alkoivat sain lähetteen neurolle. Eli tuttua on.
hoidettu väärin, kun en ole sitten
tarpeeksi hyvin osanut selittää
huonoja olojani ja myöhemmin selvisi,
että ne ovat tajunnanhämärtymiskohtauksia
ja paniikihäiriöitä niin lääkkeet olivat
aivan väärät ja ei ihme ettei ne sopineet
yksiin mun olojen kanssa.
Taisin 4 kertaa pyytää ennen kuin sain
edes Paniikkihäiriölääkkeet ja niitäkään
ei lääkäri olisi määrännyt millään.
Nyt ne on muuttunut muotoon papereissani,
että syön niitä masennukseen ja paskat !
Toi mua ärsyttää eniten, kun textit
muuttuu matkan varrella.
Oon mä papereitteni mukaan ollut milloin
52v ja viimeksi olin 27v. että näin hyvin =)
minusta tuntuikin, että olet tuttu vaikken ole sinua koskaan tavannutkaan.
ja vanhempiani syytetty vaikka mistä, nyt myöhemmin selvinny, että vika ei ollutkaan vanhemmissa vaan mun aivoissa =)
Siis mistä ?
En pysy kärryillä ?
se keskustelu missä puhuttin kuinka
monia on pienenä hakattu ja kuinka monia ravisteltu ja tukkapöllytelty.
No, mä olen ainakin yksi niistä,
joten johtuisikohan mun epi siitä ?
perheen prinsessalla ei ainakaan, ei edes piiskaa saanu=)
sunkin puolesta =(
Vielä ihan tyhjästä.
Ensin tuli remmistä ja sitten vasta
kysyttiin miten sen asian kanssa on.
Silloin mä päätin, että mun lapset
ei ikinä selkään tule saamaan
ja sen oon pitänyt.
Ikuisesti katkera =((((
Tiedän montakin tapausta, että ei erota tai edes välitä erottaa varmaan. Siis luen sairaanhoitajat ja ambulanssin kuljettajat terveydenhuollon ammatilaisiksi, vaikka en suuremmin ihmettelekään, että eivät tiedä.
Mielestäni ohikulkijoidenkin pitäisi puuttua niin epileptikoiden ja muiden sairaskohtauksen saaneiden tilaan. Valitettavasti he eivät aina uskalla tai eivät etenkään välitä.
Miksi purit?
En ole saanut ruumiillista kuritusta lapsena, mutta 9 metrin ilmalennon ja alastulon katuun risteyksessä, vasemmalta tulleen auton annettua isävauhtia vasemmalta tulleena ja hänen varaslähdöllä polkupyörääni. Seurauksena kallonpohjan murtuma, vaikea aivovamma ja epi ym opitojeni viim.vuoden alkusyksystä. PTA = vamman jälkeiset muistiaukot lähes 1/2 v. Nyt lisäksi ollut alkuun parttielli epi, sittemmin vielä grand mal (kouristuskoht.) jne. Sain opintoni 2 kk viivästyneenä, alkuperäisesti kurssini ensimmäiseksi valmistuneena, keskikoulun käyneenä. Mielestäni perheeni ohella olen tehnyt ehkä mittavan urankin ammatissani, yhteiskunnassa, yrittäjänä ja jatko-opiskelijana harrastuksestani taiteisiin ja elämän sisältöä laajentavana eläkeläisenä. MOTTO: MIKÄ EI TAPA, SE VAHVISTAA.
En ole suostunut käyttämään kodin ulkopuolella mitään vamman merkkejä. Tosin se on rajoittanut paljon elämää arkiaskareissiin, harrastuksiin, liikkumiseen. Ani harva vain tietää koko pitkää diaagnoosieni rimpsulistaa. Siksi lukemattomat entiset asiakkaani ovat ihmetelleet, koska heidän mielestään ei ole mitään sairauteen viittaavaa merkkiä. Vastaukseni: " Diagnoosilistani on niin pitkä, että jos A4-paperille kirjoitettaisiin yksi dg rivilleen ja lista kiinnitettäisiin otsaani, niin se peittäisi kasvoni. Eipä kukaan ole kysellyt enempää! Perhepiirissä olen antanut auttaa ainoasteen niissä toimissa, jotka ovat minulta ehdottomasti kielletty lopuksi ikääni. YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA! oNNEKSI PUOLISONI JA MUU PERHEENI EIVÄT OLE TUPUTTANEET APÅUAAN, KOSKA OLEN TEHNYT SELVÄKSI, ETTÄ PYYDÄN APUA SILLOIN KUN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ.