Hande kirjoitti täällä aikaisemmin jotakin Mannerheimistä. M. liittyy Alfa Romeoihinkin sillä tavalla, että hänelläkin oli käytössään 30-luvun lopulla, jota hän ei tosin itse ajanut. M:lla oli kuitenkin kai joku tsaarinaikainen ajokortti tai –lupa.
Villeimpien huhujen mukaan Alfa olisi tullut M:lle itsensä Benito Mussolinilta, jonka M. oli tavannut yhteisen tuttavan Herman Göringin kautta. M. oli tehnyt myös Benkkuun suuren vaikutuksen, ja tämä olisi lahjoittanut M:lle Alfan. Toinen tieto yhdistää hänet Alfa Romeon johtajaan (Gobatto?), johon M. tutustunut sveitsiläisten tuttavien kautta. Heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde, Venäjä-Neuvostoliitto, jossa molemmat olivat käyneet, tosin erilaisina aikoina. Todennäköisempää on kuitenkin se, että M. olisi ostanut auton Alfan sveitsiläiseltä piirimyyjältä, ja hän olisi käyttänyt sitä jonkin kerran liikkuessaan Sveitsissä ja Etelä-Ranskassa. Muun ajan auto, neliovinen umpivaunu, vietti M:n sveitsiläisten tuttavien autotallissa. Auton sen jälkeisistä vaiheista ei ole olemassa varmoja tietoja, joten hän on saattanut myydäkin sen sodan puhjettua.
Nyt kuitenkin erään huhun mukaan auto olisi toimitettu Saksan kautta Suomeen nähtävästi syksyllä 1939. M. ei kuitenkaan sitä tarvinnut, koska hänellä asemansa vuoksi oli käytettävissä muitakin autoja kuljettajineen. Auto olisi siirretty jonkun M:n ystävän kartanoon (Walden) odottamaan tulevaa tarvetta. Sodan puhjettua autoa ei otettu käyttöön, koska se tarkastuksen mukaan ei ollut enää ajokunnossa.
Jatkosodan jälkeen M. myi Hitleriltä saamansa Mersun, joka päätyi Ruotsiin. Alfa olisi myyty sen jälkeen, ja että ostaja olisi ollut kiinnostunut Mersustakin, mutta sai tietää siitä liian myöhään. Alfa siirrettiin salaperäiseen kartanoon, joka omisti valtavat maa-alueet Kalvolassa. Kartanolla oli mm. oma kapearaiteinen rautatie, joka johti paikallisen aseman läheltä noin 15 km etelään. Se oli rakennettu puutavarakuljetuksia varten, koska tiet olivat lähinnä kärrypolkuja. Rautatie purettiin pian tämän jälkeen, mutta sen ratapenkka löytyy osittain kartalta ja maastosta tänäkin päivänä. Kartanon palveluksessa ollut renki muisteli 60-luvulla eräässä kirjoituksessa, kuinka hän oli ollut siirtämässä ”patruunan mustaa autoa” (Alfa vai joku muu) junalla radan eteläpään lähistöllä olleeseen latoon, jota käytettiin silloin erilaisten metsätyökalujen varastona. Auton myöhemmistä vaiheista ei ole ilmaantunut muistitietoja. Lato on nähtävästi jossakin vaiheessa purettu tai sitten muistitiedot sen sijainnista ovat liian epätarkkoja.
Ehkä joku on joskus korjannut Alfan jäännökset sieltä pois, ehkä lato autoineen on jossakin edelleen, ehkä molemmat ovat tuhoutuneet tai ehkä tämä ”patruunan auto” ei ollutkaan Alfa.
Historia on mielenkiintoista.
Villeimpien huhujen mukaan Alfa olisi tullut M:lle itsensä Benito Mussolinilta, jonka M. oli tavannut yhteisen tuttavan Herman Göringin kautta. M. oli tehnyt myös Benkkuun suuren vaikutuksen, ja tämä olisi lahjoittanut M:lle Alfan. Toinen tieto yhdistää hänet Alfa Romeon johtajaan (Gobatto?), johon M. tutustunut sveitsiläisten tuttavien kautta. Heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde, Venäjä-Neuvostoliitto, jossa molemmat olivat käyneet, tosin erilaisina aikoina. Todennäköisempää on kuitenkin se, että M. olisi ostanut auton Alfan sveitsiläiseltä piirimyyjältä, ja hän olisi käyttänyt sitä jonkin kerran liikkuessaan Sveitsissä ja Etelä-Ranskassa. Muun ajan auto, neliovinen umpivaunu, vietti M:n sveitsiläisten tuttavien autotallissa. Auton sen jälkeisistä vaiheista ei ole olemassa varmoja tietoja, joten hän on saattanut myydäkin sen sodan puhjettua.
Nyt kuitenkin erään huhun mukaan auto olisi toimitettu Saksan kautta Suomeen nähtävästi syksyllä 1939. M. ei kuitenkaan sitä tarvinnut, koska hänellä asemansa vuoksi oli käytettävissä muitakin autoja kuljettajineen. Auto olisi siirretty jonkun M:n ystävän kartanoon (Walden) odottamaan tulevaa tarvetta. Sodan puhjettua autoa ei otettu käyttöön, koska se tarkastuksen mukaan ei ollut enää ajokunnossa.
Jatkosodan jälkeen M. myi Hitleriltä saamansa Mersun, joka päätyi Ruotsiin. Alfa olisi myyty sen jälkeen, ja että ostaja olisi ollut kiinnostunut Mersustakin, mutta sai tietää siitä liian myöhään. Alfa siirrettiin salaperäiseen kartanoon, joka omisti valtavat maa-alueet Kalvolassa. Kartanolla oli mm. oma kapearaiteinen rautatie, joka johti paikallisen aseman läheltä noin 15 km etelään. Se oli rakennettu puutavarakuljetuksia varten, koska tiet olivat lähinnä kärrypolkuja. Rautatie purettiin pian tämän jälkeen, mutta sen ratapenkka löytyy osittain kartalta ja maastosta tänäkin päivänä. Kartanon palveluksessa ollut renki muisteli 60-luvulla eräässä kirjoituksessa, kuinka hän oli ollut siirtämässä ”patruunan mustaa autoa” (Alfa vai joku muu) junalla radan eteläpään lähistöllä olleeseen latoon, jota käytettiin silloin erilaisten metsätyökalujen varastona. Auton myöhemmistä vaiheista ei ole ilmaantunut muistitietoja. Lato on nähtävästi jossakin vaiheessa purettu tai sitten muistitiedot sen sijainnista ovat liian epätarkkoja.
Ehkä joku on joskus korjannut Alfan jäännökset sieltä pois, ehkä lato autoineen on jossakin edelleen, ehkä molemmat ovat tuhoutuneet tai ehkä tämä ”patruunan auto” ei ollutkaan Alfa.
Historia on mielenkiintoista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja tällä taitaa tulla Hande kateelliseksi.
Kenenkään kateus tässä ei ole tarkoitus, vaikka tyhmemmät niin saattaisivat luullakin. Ehkä Hande tietäisi asiasta jotakin?
lähinnä ajattelin, että pistit jopa Handen legendoja paremmaksi. Vaan 80-luvun alun Mobilistissapa oli kuva Alfa Romeo P3-kilpa-autosta Ruotsin hiekkateillä, joskus 30-50-luvulla, todella karkeilla (takana pari-)renkailla. Sama auto tais kilpailla myös Eltsussa, vai "muistanko" väärin?
Suomessa on kyllä aina ymmärretty autojen arvo. Kuten se 30-luvulla Eltsussa menestynyt suomalaisomisteinen Bugatti, jota sodan jälkeen ensin ns. paranneltiin kotikonstein ja em. "lopputuloksen toteamisen" jälkeen eikun polttoleikkaamaan paloiksi & sulattoon!
Yksi virhe, minkä huomasin, oli maininta Waldenista, siihen kuuluisi kysymysmerkki, se on oma arvaukseni.
Eläintarhassa kilpaili 30-luvulla useita ulkomaalaisten kuljettajien Alfa-Romeoita, niin kuin Eltsun historiakirjassa ykstyiskohtaisesti kerrotaan. Mutta sillä asialla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Se paripyöräinen Alfa on ajellut ympäri Suomea ja aikaansaanut kaikki tiepäällysteiden urat. Nehän ovat ainakin kuorma-autoilijoiden mielestä henkilöautojen aiheuttamia.
Mutta Handehan taisi lähteä matkalle, Etelä-Afrikkaan? Väärä ajoitus :)