Aina kun mä ihastun tyttöön, niin pääsyn sit aina lopulta järkeni kanssa siihen et ei siitä tulis mitään sen kanssa.. sit kuitenkin oon sitä mieltä et aina se joku on niin jotenkin ihana, jotain ihania piirteitä, ja se vois toimia.. sit kun viä huomaa et tää toinen on osottanu jotain merkkejä. Hirveää.
Mä oon aina niin varovainen näiden juttujen kanssa. Aattelen vaan et koko elämä on aikaa sit seurustella ja löytää kyl sit kuitenkin tulevaisuudessa sen vakavamman ja oikean, et ei nyt oo kiire, mut oon vaan liian varovainen ja niin.. nöf.
Mä oon aina niin varovainen näiden juttujen kanssa. Aattelen vaan et koko elämä on aikaa sit seurustella ja löytää kyl sit kuitenkin tulevaisuudessa sen vakavamman ja oikean, et ei nyt oo kiire, mut oon vaan liian varovainen ja niin.. nöf.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hmm.. :) Sunlaisiin ei yleensä törmääkkään, ite oon ainaki huomannu et ne on sun ääripäitä et seurustelee suurin piirtein joka vastaantulijan kans jne.
Mutta siis, koko elämä on aikaa, mutta nuoruus on elämän parasta aikaa, joten jos joku tyttö tuntuu kiinnostavalta ja ihanalta ja osottaa kiinnostusta sua kohtaan.. Niin kannattaa kokeilla ja yrittää. :)
Sen tietää vasta sitte ku ootte tutustunu perinpohjin, et se voi ollakki sun elämäs nainen. ;)
Vain että oon varovainen alottamaan mitään suhdetta, on myös toinenkin syy, joka on se itse perkele, eli pääsyy. Oon ihan helvetin ujo ja se ärsyttää. Lisäksi ja lisäksi paljon muta joka estää tekemästä mitään, tosi raivostuttavaa, muta minkäs itsellesi mahdat jumaliste... Muuttuisin toki parempaan suuntaan jos se olisi vain mahdollista =/ Täytyy vaan joka päivä kattoa peiliin ja todeta että tolla pärställä saisit varmasti mimmejä, mutta koitappa hyväksyä oma vitsauksesi ja elä sen kanssa. Äääää voi perhana että on vaikeeta olla ujo ihminen, tyyliin tosi moni muija kattelee vaikka ihan kadulla tulisi vastaan, mutta kun on ujo niin sillä ei ole periaatteessa mitään merkitystä :D Oon vielä sitä kirottua sorttia mikä ei saa itseään rohkaistua ja mennä puhumaan ;D
Että elä sen kanssa pitää joka päivä vaan sanoa itselleen. Tuun ehkä hulluksi tän takia pikkuhiljaa, mutta sitten niin vain käy. Tätä en tietenkään halua käyvän, joten täytyy repiä tyhjästä romukopastani rohkeutta, joka ei saa paistaa jännittyneisyyttä läpi, että teeppäs taikoja ja tee joku päivä niin =/ Kun näen selvästi kiinnostuneita tyttöjä, joudun vain polttavaan jännitykseen hetkeksi mutta sitten annan olla ja ajattelen että ei jumalauta ei musta oo mihinkään. En angstaa siis vaan you know... xD
ääm, nää on tosi vaikeita asioita.. kun ei kuitenkaan vielä tän ikäsenä tuu mitään pysyvää suhdetta, kaikki on viä kokeiluu ja uutta. En haluu sitä et kaikki menee sit pieleen, enkä haluu vaan kokeilla jotain tyttöä et onnistuskohan meillä. Pitäs oikeesti jaksaa venata sitä ihmistä josta todella kaikin puolin näkee että hänen kanssaan sopii aidosti yhteen, muutenkin että sillä ois kauniit sääret tai jotain..
Mut on niiin toivottoman vaikeaa kun tytöt ovat niin kauniita, aijai. Ja hellyydenkipeys on suuri, ja vaikka mitä. mut sit kun kaikki loppuukin heti ensialkuunta, tuottaa toiselle pahan mielen ja saa itsensä näyttämään typerältä huijarilta.. en halua vain kokeilla ketään, haluun rakastua. Mitä mäkää oikeesti en ees tiä mitä se aito rakkaus on, ei se varmaan oo sitä et joku tyttö on kaunis, se on varmaan JOTAIN IHAN MUUTA. Mitä mä en oo viä löytäny. öyh..
Sitten kun sulle tuleekin sellanen tilanne, että ihastut tyttöön etkä saakaan vastakaikua, niin voit huomata jotain. Se tuska pitää itse kokea ja silloin vasta herää elämään ja oppii arvostamaan toisten seuraa. Jos et ole valmis jakamaan elämääsi jonkun kanssa niin siitä tietää että hän ei ole se oikea.
Jos sulla on sellanen tilanne että nautit jonkun tytön luottamusta ja pidät hänen seurastaan, älä anna tilaisuuden valua käsistäsi... Tämä on minun neuvoni.