Harvoin täältä asiallista vastausta saa mutta yritetään...
Moottori oli pois paikaltaan ja sen jälkeen kipinää ei löydy millään.
Miten nuo johdot oikeen tulee, puolalle tulee jatkuva virta mutta kumpaan puolan napaan se jatkuva laitetaan, vai -?
Sitten siinä "sytytysboksissa" (kärjetön systeemi) on vielä kaksi johdon päätä, musta ja harmaa johto, nämä tulevat puolalle mutta mihin napoihin??
Eli hyvin yksinkertainen systeemi mutta kipinää ei vain enää tule. On vaihdettu boksia ja virranjakajaa ym ym...voisko joku johto jäänyt vallan uupumaan?
Kyseessä on talbotin kone kärjettömällä sytytyksellä joka on simcan korissa kiinni.
Moottori oli pois paikaltaan ja sen jälkeen kipinää ei löydy millään.
Miten nuo johdot oikeen tulee, puolalle tulee jatkuva virta mutta kumpaan puolan napaan se jatkuva laitetaan, vai -?
Sitten siinä "sytytysboksissa" (kärjetön systeemi) on vielä kaksi johdon päätä, musta ja harmaa johto, nämä tulevat puolalle mutta mihin napoihin??
Eli hyvin yksinkertainen systeemi mutta kipinää ei vain enää tule. On vaihdettu boksia ja virranjakajaa ym ym...voisko joku johto jäänyt vallan uupumaan?
Kyseessä on talbotin kone kärjettömällä sytytyksellä joka on simcan korissa kiinni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No ainakin se jatkuva virta puolan napaan (oikeammin se jatkuva virta pitää tulla virtalukon kautta eikä suoraan akulta).
Kärjellisissä seuraavasti:
a)akun navasta virtalukon kautta etuvastukseen ja sieltä puolan aan
b) toinen plussa startin kyljessä olevasta solenoidista suoraan puolan aan (antaa starttauksen ajan korkeamman jännitteen)
c) puolan -sta virranjakajan sisään katkojankärjille
d)korkeajännitejohdin puolasta virranjakajaan ja jakajasta korkeajännitejohtimet jokaiseen tulppaan.
Kärjetön sytytys:
a)kuten edellä
Onko sytytysyksikkö puolan sisässä vai ulkona?
Joidenkin sytytysyksiköiden kanssa ei käytetä tuota b)johdinta.
c)Jos sytytysyksikkö ulkona, niin täytyy tietenkin mennä joku johto puolan miinuksesta yksikköön
d)kuten edellä
e)yksiköstä jotain kautta runkoon
f)ulkoisesta sytytysyksiköstä virranjakajan sisään anturiin.
f antaa anturista sytytysyksikölle ajoituksen, milloin on katkaistava c:n ja e:n väli kuten katkojankärjet. Silloin, kun miinusvirta katkaistaan eli koko matalajännitevirta katkaistaan puolasta, magneettikenttä puolassa saa aikaan korkeajännitteisen virran puolasta virranjakajan kautta sytytystulppaan.
Johdot pitää olla oikein ja sitten sytytysaika lähes oikea, jotta käynnistyy. Kun johdot saa oikein, niin sitten voi kokeilla kipinää irtotulppa moottorin kyljessä. Meisselillä voi painaa tulppaa (ei käsin), kun toinen starttaa. Jos toimii, sytytyksen ajoitus siten, ettävirranjakajan kiristys auki, toinen starttaa, toinen kääntää virranjakajaa, kunnes käy hyvin. Sitten kone lämpimäksi, jotta ryyppy ei muuta ajoitusta. Sitten ajoituslampulla ajoitus kohdalleen. Kiristys kiinni.
Jos katkojankärjellinen auto ja ei omista ajoituslamppua, voi sytytysajan säätää aika tarkasti 12V lampulla, jossa johdot. Toinen johto puolan miinukseen siellä olevan johdon lisäksi. Toinen pää runkoon. Avaimesta virta päälle. Kun kärjet ovat auki,lamppu paslaa. Nyt käännetään kampiakselin päässä olevasta pultista käymissuuntaan, kunnes hihnapyörän merkki lähestyy ajoitusmerkkejä. Kun lamppu sammuu, kärjet ovat kiinni (sytytyshetki). Katso sytytysaika merkeistä. Jos ei kohdallaan (moottori lämpimänä), käännä merkki ohjekirjan mukaan kohdalleen, avaa virranjakajan kiristys ja käännä virranjakajaa varovasti, kunnes lampun sammuminen merkin kohdalla. Kiristä jakaja ja tarkista vielä kampiakselia kääntäen hetki.
" Kun lamppu sammuu, kärjet ovat kiinni (sytytyshetki). "
Ei taida tulla sytytys paikalleen ! !
neuvojalla tulla tuossa ajatusvirhe.
Pitää tietenkin olla:
"Kun lamppu syttyy, niin silloin kärjet avautuvat ja silloin on sytytyshetki".
Näin minä saisin auton käyntiin...