kauriille

ihan lähipiirissä oli tuollainen kummallinen suhde, vaikutti ihan päinvastaiselta. kaurisnainen pompotteli ja käytti hyväkseen kalamiestä. oli ihan kamalaa kateltavaa. toisaalta mitä eilen perehdyin horoskooppeihin, niin jäi tunne ettei hän ole tyypillinen kauris. veljeni on kauris ja ihan toisenlainen. eli miten lie ei tämä tapaus ollenkaan horoskooppinsa mukainen..

kyseinen ihminen sai kalan ihastumaan ja jopa rakastumaan itseensä. itse sitten käyttäytyi lopulta kuin kuningatar. komenteli, palvotutti itseään, käskytti, piti naruja käsissään, määräsi kaikesta, tehden kuitenkin itse mitä lystäsi. patalaiskakin ja valehteli minkä kerkesi. lupaili ympäripyöreitä aikomattakaan lunastaa niitä. kertoi itse. täydellinen bitch. kunnioitusta ei kauriin puolelta minkäänlaista. kalamiehelle tämä naikkonen oli kaikki kaikessa.

minä menin niinsanotusti väliin ja nyt homma on ohi.

päinvastainen kokemus kirjoitti:

ihan lähipiirissä oli tuollainen kummallinen suhde, vaikutti ihan päinvastaiselta. kaurisnainen pompotteli ja käytti hyväkseen kalamiestä. oli ihan kamalaa kateltavaa. toisaalta mitä eilen perehdyin horoskooppeihin, niin jäi tunne ettei hän ole tyypillinen kauris. veljeni on kauris ja ihan toisenlainen. eli miten lie ei tämä tapaus ollenkaan horoskooppinsa mukainen..

kyseinen ihminen sai kalan ihastumaan ja jopa rakastumaan itseensä. itse sitten käyttäytyi lopulta kuin kuningatar. komenteli, palvotutti itseään, käskytti, piti naruja käsissään, määräsi kaikesta, tehden kuitenkin itse mitä lystäsi. patalaiskakin ja valehteli minkä kerkesi. lupaili ympäripyöreitä aikomattakaan lunastaa niitä. kertoi itse. täydellinen bitch. kunnioitusta ei kauriin puolelta minkäänlaista. kalamiehelle tämä naikkonen oli kaikki kaikessa.

minä menin niinsanotusti väliin ja nyt homma on ohi.

Lue lisää

naiskauriissa tosiaan eroa.

Tunnen molempia ja täysin on erilaisia. Mutta kuitenkin kaikki kaurisnaiset on samantyyppisiä ja toisinpäin.

päinvastainen kokemus kirjoitti:

ihan lähipiirissä oli tuollainen kummallinen suhde, vaikutti ihan päinvastaiselta. kaurisnainen pompotteli ja käytti hyväkseen kalamiestä. oli ihan kamalaa kateltavaa. toisaalta mitä eilen perehdyin horoskooppeihin, niin jäi tunne ettei hän ole tyypillinen kauris. veljeni on kauris ja ihan toisenlainen. eli miten lie ei tämä tapaus ollenkaan horoskooppinsa mukainen..

kyseinen ihminen sai kalan ihastumaan ja jopa rakastumaan itseensä. itse sitten käyttäytyi lopulta kuin kuningatar. komenteli, palvotutti itseään, käskytti, piti naruja käsissään, määräsi kaikesta, tehden kuitenkin itse mitä lystäsi. patalaiskakin ja valehteli minkä kerkesi. lupaili ympäripyöreitä aikomattakaan lunastaa niitä. kertoi itse. täydellinen bitch. kunnioitusta ei kauriin puolelta minkäänlaista. kalamiehelle tämä naikkonen oli kaikki kaikessa.

minä menin niinsanotusti väliin ja nyt homma on ohi.

Lue lisää

Valitettavasti varmaan kaurisnaisista löytyy tuollaisiakin inhottavia kusipäitä, jotka keräävät vain huonoa karmaa itsellensä. Ystävälläsi ei varmastikaan ollut helppoa seurustella ja asua kaurisnaisen kanssa, joka käyttäytyi noin tyhmästi. Kuitenkin tuo nainen kertoi siis itse sinulle tai ystävällesi, ettei toiveita lunasta? Aika outoa käytöstä. Kauriit kuvataan yleensä horoskoopeissa ahkeriksi. Eipä horoskooppikaan kaikkea tiedä, kun tuo kertomasi kaurisnainen oli patalaiska. Eikö työ maittanut?

Jos joskus kalanainen vastaan tulee, tämän keskustelun perusteella kalalta kauris voi oppia pehmeyttä ja hellyyttä. Ite olen kauris, mutta äärimmäisen ujo. Viihdyn yksin. Olen juuri niin nuuka kuin kaurikset ovat. Tutustuminen uusiin ihmisiin on hyvin haastellista, koska olen hyvin varauksellinen kauris. En luota kehenkään. Onkohan kalat juuri se horoskooppi, jolle varautunut ja hilkainen kauris voi avautua?

Lopuksi vielä tosi surullista ja otan osaa, että joku ihminen joutuu ilkeän naisen pauloihin. Olen itsekin erehtynyt seurustelemaan epäluotettavien naisten kanssa. Yksi oli vesimies. Luultavasti kai, kun oli syntynyt 14.2. Toisaalta paras lapsuuden ystäväni on vesimies, ja olemme ihan samalla aallonpituudella. Aivan toisenlainen ja hyväsydäminen ihminen. Eli onhan sitä muissakin tähtimerkeissä inhottavat ja mukavat ihmiset saman merkin alla.

päinvastainen kokemus kirjoitti:

ihan lähipiirissä oli tuollainen kummallinen suhde, vaikutti ihan päinvastaiselta. kaurisnainen pompotteli ja käytti hyväkseen kalamiestä. oli ihan kamalaa kateltavaa. toisaalta mitä eilen perehdyin horoskooppeihin, niin jäi tunne ettei hän ole tyypillinen kauris. veljeni on kauris ja ihan toisenlainen. eli miten lie ei tämä tapaus ollenkaan horoskooppinsa mukainen..

kyseinen ihminen sai kalan ihastumaan ja jopa rakastumaan itseensä. itse sitten käyttäytyi lopulta kuin kuningatar. komenteli, palvotutti itseään, käskytti, piti naruja käsissään, määräsi kaikesta, tehden kuitenkin itse mitä lystäsi. patalaiskakin ja valehteli minkä kerkesi. lupaili ympäripyöreitä aikomattakaan lunastaa niitä. kertoi itse. täydellinen bitch. kunnioitusta ei kauriin puolelta minkäänlaista. kalamiehelle tämä naikkonen oli kaikki kaikessa.

minä menin niinsanotusti väliin ja nyt homma on ohi.

Lue lisää

Todellinen ystävä auttaa, kun apua tarvitaan.
Tiedän miltä tuntuu, kun nainen on jäätävä petturi, joka pettää jonkun toisen kanssa. Sitten siinä voi käydä vielä niin, että tanssilattialla tapaa menneisyyden ja naiset ovat murtaneet ja rikkoneet sydämen niin pahasti, että pelkää jopa aitoa tanssilattian exäänsä. Sitten on vain yksin ja keskittyy töihin. Kun tarpeeksi kauan on omissa oloissaan, jonain päivänä saa vielä luottamuksen takaisin muihin ihmisiin. Kyllä se päivä vielä kerran tulee! Onnea ystävällesi! Parempia aikoja ja parempaa onnea seurusteluun. Kunpa ystäväsi löystäisi ellei ole jo tavannut juuri sellaisen naisen, joka ei ole jäätävä petturi.

No, jaksan vielä uskoa, että aitoja ja hyviäkin naisia, jopa kaurisnaisia on olemassa. Luultavasti pienen pieni vähemmistö.

päinvastainen kokemus kirjoitti:

ihan lähipiirissä oli tuollainen kummallinen suhde, vaikutti ihan päinvastaiselta. kaurisnainen pompotteli ja käytti hyväkseen kalamiestä. oli ihan kamalaa kateltavaa. toisaalta mitä eilen perehdyin horoskooppeihin, niin jäi tunne ettei hän ole tyypillinen kauris. veljeni on kauris ja ihan toisenlainen. eli miten lie ei tämä tapaus ollenkaan horoskooppinsa mukainen..

kyseinen ihminen sai kalan ihastumaan ja jopa rakastumaan itseensä. itse sitten käyttäytyi lopulta kuin kuningatar. komenteli, palvotutti itseään, käskytti, piti naruja käsissään, määräsi kaikesta, tehden kuitenkin itse mitä lystäsi. patalaiskakin ja valehteli minkä kerkesi. lupaili ympäripyöreitä aikomattakaan lunastaa niitä. kertoi itse. täydellinen bitch. kunnioitusta ei kauriin puolelta minkäänlaista. kalamiehelle tämä naikkonen oli kaikki kaikessa.

minä menin niinsanotusti väliin ja nyt homma on ohi.

Lue lisää

On kyllä ihan päinvastainen omakohtainen kokemus. Olen kai tyypillinen kalanainen; anteeksiantava, hellä, avulias, empaattinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Seukkasin pari vuotta kaurismiehen kanssa, joka vain loppujen lopuksi käytti minua ja lempeyttäni hyväkseen! Jäi todella huono maku ja niin myös koko ystäväpiirilleni, kun todellisuus paljastui. Puheet oli kyllä kovat, mutta teot määrittyi aina sen mukaan mistä hänelle itselleen oli hyötyä. Syytän kyllä itseäni. Olisi pitänyt olla kovempi, eikä antaa kaikkea anteeksi. Itsekäs kauris tuhoaa herkän kalan omanarvon tunteen. En kylläkään ole varma onko tämä horoskoopista kiinni vai ympäristötekijöiden, esim kotikasvatus ja elämän kokemus, tuoma ominaisuus, mutta ajattelin nyt kertoa! Olkaa empaattisia! :)

kauris kirjoitti:

Valitettavasti varmaan kaurisnaisista löytyy tuollaisiakin inhottavia kusipäitä, jotka keräävät vain huonoa karmaa itsellensä. Ystävälläsi ei varmastikaan ollut helppoa seurustella ja asua kaurisnaisen kanssa, joka käyttäytyi noin tyhmästi. Kuitenkin tuo nainen kertoi siis itse sinulle tai ystävällesi, ettei toiveita lunasta? Aika outoa käytöstä. Kauriit kuvataan yleensä horoskoopeissa ahkeriksi. Eipä horoskooppikaan kaikkea tiedä, kun tuo kertomasi kaurisnainen oli patalaiska. Eikö työ maittanut?

Jos joskus kalanainen vastaan tulee, tämän keskustelun perusteella kalalta kauris voi oppia pehmeyttä ja hellyyttä. Ite olen kauris, mutta äärimmäisen ujo. Viihdyn yksin. Olen juuri niin nuuka kuin kaurikset ovat. Tutustuminen uusiin ihmisiin on hyvin haastellista, koska olen hyvin varauksellinen kauris. En luota kehenkään. Onkohan kalat juuri se horoskooppi, jolle varautunut ja hilkainen kauris voi avautua?

Lopuksi vielä tosi surullista ja otan osaa, että joku ihminen joutuu ilkeän naisen pauloihin. Olen itsekin erehtynyt seurustelemaan epäluotettavien naisten kanssa. Yksi oli vesimies. Luultavasti kai, kun oli syntynyt 14.2. Toisaalta paras lapsuuden ystäväni on vesimies, ja olemme ihan samalla aallonpituudella. Aivan toisenlainen ja hyväsydäminen ihminen. Eli onhan sitä muissakin tähtimerkeissä inhottavat ja mukavat ihmiset saman merkin alla.

Lue lisää

joo no, kyseinen ex-prinssessa on osittain tietysti elämänsä muovaama. toisaalta itsepä paljolti saa katsoa peiliin..

itse kertoi minulle ettei tarkoitustakaan esim mennä koskaan sänkyyn (että sillä niin pienikin yms), tai muuttaa kokonaan oikeasti yhteen, vaan nimenomaan "käyttää", ja että mies on kyllä " erittäin hyvä ystävä" jne. ;D (niin varmaan..)

alun alkaen me luultiin monissa miehin, että heistä tulee nimenomaan oikea pari (ja kyseinen nainen nyt -viimein- rauhoittuu!!) niin kannustimme suhteeseen. vaan sitten hänestä kuoriutui häpeämätön hyväksykäyttäjä.

ei mitään töitä ole juuri koskaan tehnyt, sen verran on viina maistunut aina, tai aina joku selitys muka ettei terveys kestä, milloin minkäkin takia. höh höh. ei ikäloppu.
ja nyyhkytarinoilla vedätteli kalaparkaa, joka olis hakenut vaikka kuun ja tähdet..

veljeni on kauris; viihtyy yksin, fiksu, älykäs, taiteellinen, ahkera, rehti, suoraselkäinen, varauksellinen, luotettava.. mitähän sanois kielteistä hänestä: no, vois olla vähän seurallisempi hän! ja hän syttyy hitaanlaisesti mihinkään, pohtii kaikkea kauan. hirmu nuuka ei ole, joskaan ei levittelekään ympäri ämpäri rahojaan.

tuolla yllämainitulla kaurisnaisella ei pysyneet rahat tallessa, aina parissa päivässä kaikki veks. Ja sitten eikun kalarievun kukkarolle, puhelimelle, jääkaapille...

Kalamä kirjoitti:

On kyllä ihan päinvastainen omakohtainen kokemus. Olen kai tyypillinen kalanainen; anteeksiantava, hellä, avulias, empaattinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Seukkasin pari vuotta kaurismiehen kanssa, joka vain loppujen lopuksi käytti minua ja lempeyttäni hyväkseen! Jäi todella huono maku ja niin myös koko ystäväpiirilleni, kun todellisuus paljastui. Puheet oli kyllä kovat, mutta teot määrittyi aina sen mukaan mistä hänelle itselleen oli hyötyä. Syytän kyllä itseäni. Olisi pitänyt olla kovempi, eikä antaa kaikkea anteeksi. Itsekäs kauris tuhoaa herkän kalan omanarvon tunteen. En kylläkään ole varma onko tämä horoskoopista kiinni vai ympäristötekijöiden, esim kotikasvatus ja elämän kokemus, tuoma ominaisuus, mutta ajattelin nyt kertoa! Olkaa empaattisia! :)

Lue lisää

pari vuotta kesti kaurisnaisen vedätys.
kauankohan se oliskaan kestänyt ellei...

kalarukka oli ja on kiltti, avulias, empaattinen, työteliäs,... (raittiinpuoleinenkin on tämä tapaus)..
nyt tuo ihminen on hälle yhdentekevä.

kalaystäväiseni ko suhteessa kirjoitti:

pari vuotta kesti kaurisnaisen vedätys.
kauankohan se oliskaan kestänyt ellei...

kalarukka oli ja on kiltti, avulias, empaattinen, työteliäs,... (raittiinpuoleinenkin on tämä tapaus)..
nyt tuo ihminen on hälle yhdentekevä.

Lue lisää

Moips!
En tiedä onko tällä mitään tekemistä horoskooppimerkin kanssa, mutta kerron kuitenkin, vähän niinkuin omaksi terapiakseni. :) Seurustelin 1,5v Kaurismiehen kanssa (musta tuntuu, että tästä tulee pitkä juttu). Alussa hän oli tunteellinen ja ihana. Pikkuhiljaa, kun oli periaatteessa muuttanut kamansa minun luokseni, todellinen luonne paljastui.
Maksoin yksin kaiken; asumisen, ruuat, yleisesti elämisen. Tein kaiken yksin ja päälle vielä kuuntelin hänen haukkumistaan siivottomuudestani ja asuntoni huonoudesta (jota kaikki muut suorastaan ihailevat!). Viikonloput mies viihtyi koko suhteemme ajan baarireissuilla. Itse olin monesti töissä ja joskus kuskina,joskus myös mukana, mutta silloin olin kuin ilmaa, toiset naiset ja kaverit veivät kaiken huomion. 1,5 vuoden aikana, hän oli yhden viikonlopun koti-iltaa viettämässä kanssani (siitäkin tosin 1,5tuntia ex-tyttöystävänsä kanssa puhelimessa).
Tunsin koko ajan sanallista ja sanatonta alistamista: sain kuulla toisten naisten ihailua ja itseni moittimista, seksimme oli alistavaa, kuin pornoelokuvista opittua, olin liian lihava ja älyllisesti pidin itseäni liian viisaana, vaikka olin tyhmä, itseään hän kehui taukoamatta, muisti kertoa kuinka toiset naiset olivat häntä katsellet ja kyselleet eli mielestäni koin kaikkea sellaista mitä KENENKÄÄN ei pitäisi joutua kokemaan.
Tietokoneellani hän vieraili kaikenmaailman pornosivuilla, irc-galleriassa, julkkissivuilla yms. ja elokuvat ym. piti valita sen mukaan kenenkä rinnat siinä mahdollisesti näkyy, huono oli se elokuva jossa ei ollut kauniita alastomia naisia!
Tunsin olevani hänelle vain hyväksikäytön uhri, kuin toinen äiti (ehkä tässä yksi keskenkasvuisuuden syy) ja odotin, että tämä kaikki loppuisi jotenkin järkevästi.
Valehtelu oli yksi hänen hallintakeinonsa. Asioiden kieltäminen ja omin parhainpäin selittäminen. Parina viikonloppuna ei viesteihini vastattu, olin kuin lakannut olemasta ja selitys oli, ettei kännykässä muka ollut kenttää. Aika huono selitys siihen nähden, että masto oli ihan vieressä ja ystäväni kertoivat, että mies oli koko illän näppäillyt kännykkäänsä ja olihan siellä sitten jotain viritystäkin ollut. No, kaikki tietenkin kiellettiin ja minä olin vainoharhainen ja ystävät valehtelijoita.
Näitä tapauksia oli 1,5 vuoden aikana niin paljon (kuten voitte viikonloppujen määrästä ajatella), että on ihme, että jaksoin niin kauan. Viikot mies eli viikonloppuja odottaen ja minä aloin jo torstaina voimaan pahoin, kun tiesin mitä on taas edessä.
Hän siis kielsi, että olisi ketään muuta ollut, mutta kaikki merkit viittasivat muuhun. Tiesin, että hän on sitä tyyppiä joka "vaihtaa lennosta", mutta aina vika oli ollu edellisissä naisissa, ei hänessä. Mies alkoi piilotella kännykkäänsä, poistamaan sivuhistoriat tietsikasta jne, kaikkia klassisia merkkejä. Minun parjaamiseni vain lisääntyi ja lopulta hermostuin, kun hän eräänä yönä hän alkoi haukkua minua ja asuntoani, kun en ollut rankan työpäivän jälkeen jaksanut imuroida illalla. "Heitin" hänet ulos, mutta aamulla pyysin jo anteeksi. No, erosimme sitten kuitenkin ja ihmettelin, miten hän niin helposti lähti, koska olin aiemmin puhunut erosta ja hän oli vähätellyt sen tarvetta. Syy selvisi 1,5viikon kuluttua. Hänellä oli jo uusi katsottuna ja siksi oli helppo lähteä. Se suhde kuitenkin tyssäsi heti alkuunsa ja hän aloitti taas minun pommittamiseni: Jos lähdin johonkin, häneltä tuli viestejä koko ajan, kyselyjä kenen kanssa olen ja oliko ollut miehiä jne. Suhteen aikana hän ei ollut lainkaan minusta mustasukkainen, mutta eron jälkeen sitten oli. Itse hän tietenkin "pelasi" toisten naisten kanssa minunkin paikalla ollessani esim. suutelemalla ja sitten kun otti seuraavaksi yhteyttä selitteli, ettei sillä ollut mitään merkitystä, "eihän hän nyt sellaisesta mitään ajattele".
Erosimme viime lokakuussa ja tietenkin minä liian hyväntahtoisena olen tähän asti pitänyt silti yhteyttä, kun hän on niin halunnut. Välillä jo päätin, etten enää suostu yökyläilyyn, koska se jätti minulle vain huonon olon, mutta sitten olinkin taas jollakin verukkeella hänen luonaan ja samassa sängyssä. Olen jo toivonut, että hän löytäisi jonkun uuden, koska minulle hän saa aikaan vain huonouden tunteen, koska elämäni ja minä olemme täysin arvottomia hänen kohtelunsa perusteella!
Viime viikonloppuna hän oli jutellut siskoni kanssa (juovuksissa tietenkin) ja olivat, leikillään kai, sopineet, että pidetään kaksoishäät! Viikolla hän sitten puheli näistä "häistä" ja elämästä yleensä, mikä oli minulle täysin uutta, koska olin jo tottunut, ettei asioista saa hänen kanssaan puhua. En siis ottanut näihin juttuihin oikein mitään kantaa, vaikka ajattelinkin kauhuissani, että onkohan tuo tosissaan!
Tuli tämä viikonloppu, mies haasteli minuakin baariin ja kertoi saunovansa asunnollaan (muutti sinne eromme jälkeen) kaverinsa kanssa ja tulevansa sitten baariin. Ilmoitin, että ok, lähden sitten, kun on kerran vapaatakin! Ei tullut vastausta, ei miestä näkynyt ei kuulunut! Enkä ole sen koomin tänä viikonloppuna kuullut!! Kaverini kyllä kertoivat, että on ollut toisessa baarissa ja jossain muualla, eli kai hän löysi jonkun toisen! Oikeasti toivon jo niin!
Tämä kaikki on ollut niin sairasta ja kuluttavaa, että jos tämä ei nyt lopu, niin on jo epäinhimillistä! Itsetuntoni on ihan nollissa, olen väsynyt huonouden tunteeseen ja kaikkeen siihen mitä tämä ihminen on saanut minut ajattelemaan. Koen myös vanhenneeni enemmän kuin nämä kuluneet vajaat 2 vuotta! Tiedän, että olen normaali ihana ihminen, mutta miten tämä toinen saa minut tuntemaan itseni näin huonoksi, en voi käsittää!! Välillä minun tekisi nytkin mieli ottaa häneen yhteyttä, mutta nyt olen PÄÄTTÄNYT, että annan olla! Tilannetta pahentaa se, että asumme pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa. Miehestä on tullut osa kaveriporukkaamme, melkein enemmän kuin minusta, koska en ole usein viikonloppuisin vapaana ja mies osaa antaa itsestään tosi hyvän kuvan. Lähimmät ystäväni tietävät kyllä totuuden ja osaavat jo nähdä hänen lävitseen, mutta helppoa tämä ei ole.
En tiedä saako tästä tarinastani kukaan mitään järkevää selkoa, mutta tulipahan kerrottua! Ja voin kertoa, ettei tässä vielä ollut edes ihan kaikki, mutta pääpiirteet!
Kunpa en enää koskaan törmäisi tällaiseen ihmiseen. Jätti minut aika tyhjäksi! Älkää olko samanlaisia, itserakkaita hyväksikäyttäjiä. Kaikkea hyvää kaikille! Moi!

Kalamä kirjoitti:

Moips!
En tiedä onko tällä mitään tekemistä horoskooppimerkin kanssa, mutta kerron kuitenkin, vähän niinkuin omaksi terapiakseni. :) Seurustelin 1,5v Kaurismiehen kanssa (musta tuntuu, että tästä tulee pitkä juttu). Alussa hän oli tunteellinen ja ihana. Pikkuhiljaa, kun oli periaatteessa muuttanut kamansa minun luokseni, todellinen luonne paljastui.
Maksoin yksin kaiken; asumisen, ruuat, yleisesti elämisen. Tein kaiken yksin ja päälle vielä kuuntelin hänen haukkumistaan siivottomuudestani ja asuntoni huonoudesta (jota kaikki muut suorastaan ihailevat!). Viikonloput mies viihtyi koko suhteemme ajan baarireissuilla. Itse olin monesti töissä ja joskus kuskina,joskus myös mukana, mutta silloin olin kuin ilmaa, toiset naiset ja kaverit veivät kaiken huomion. 1,5 vuoden aikana, hän oli yhden viikonlopun koti-iltaa viettämässä kanssani (siitäkin tosin 1,5tuntia ex-tyttöystävänsä kanssa puhelimessa).
Tunsin koko ajan sanallista ja sanatonta alistamista: sain kuulla toisten naisten ihailua ja itseni moittimista, seksimme oli alistavaa, kuin pornoelokuvista opittua, olin liian lihava ja älyllisesti pidin itseäni liian viisaana, vaikka olin tyhmä, itseään hän kehui taukoamatta, muisti kertoa kuinka toiset naiset olivat häntä katsellet ja kyselleet eli mielestäni koin kaikkea sellaista mitä KENENKÄÄN ei pitäisi joutua kokemaan.
Tietokoneellani hän vieraili kaikenmaailman pornosivuilla, irc-galleriassa, julkkissivuilla yms. ja elokuvat ym. piti valita sen mukaan kenenkä rinnat siinä mahdollisesti näkyy, huono oli se elokuva jossa ei ollut kauniita alastomia naisia!
Tunsin olevani hänelle vain hyväksikäytön uhri, kuin toinen äiti (ehkä tässä yksi keskenkasvuisuuden syy) ja odotin, että tämä kaikki loppuisi jotenkin järkevästi.
Valehtelu oli yksi hänen hallintakeinonsa. Asioiden kieltäminen ja omin parhainpäin selittäminen. Parina viikonloppuna ei viesteihini vastattu, olin kuin lakannut olemasta ja selitys oli, ettei kännykässä muka ollut kenttää. Aika huono selitys siihen nähden, että masto oli ihan vieressä ja ystäväni kertoivat, että mies oli koko illän näppäillyt kännykkäänsä ja olihan siellä sitten jotain viritystäkin ollut. No, kaikki tietenkin kiellettiin ja minä olin vainoharhainen ja ystävät valehtelijoita.
Näitä tapauksia oli 1,5 vuoden aikana niin paljon (kuten voitte viikonloppujen määrästä ajatella), että on ihme, että jaksoin niin kauan. Viikot mies eli viikonloppuja odottaen ja minä aloin jo torstaina voimaan pahoin, kun tiesin mitä on taas edessä.
Hän siis kielsi, että olisi ketään muuta ollut, mutta kaikki merkit viittasivat muuhun. Tiesin, että hän on sitä tyyppiä joka "vaihtaa lennosta", mutta aina vika oli ollu edellisissä naisissa, ei hänessä. Mies alkoi piilotella kännykkäänsä, poistamaan sivuhistoriat tietsikasta jne, kaikkia klassisia merkkejä. Minun parjaamiseni vain lisääntyi ja lopulta hermostuin, kun hän eräänä yönä hän alkoi haukkua minua ja asuntoani, kun en ollut rankan työpäivän jälkeen jaksanut imuroida illalla. "Heitin" hänet ulos, mutta aamulla pyysin jo anteeksi. No, erosimme sitten kuitenkin ja ihmettelin, miten hän niin helposti lähti, koska olin aiemmin puhunut erosta ja hän oli vähätellyt sen tarvetta. Syy selvisi 1,5viikon kuluttua. Hänellä oli jo uusi katsottuna ja siksi oli helppo lähteä. Se suhde kuitenkin tyssäsi heti alkuunsa ja hän aloitti taas minun pommittamiseni: Jos lähdin johonkin, häneltä tuli viestejä koko ajan, kyselyjä kenen kanssa olen ja oliko ollut miehiä jne. Suhteen aikana hän ei ollut lainkaan minusta mustasukkainen, mutta eron jälkeen sitten oli. Itse hän tietenkin "pelasi" toisten naisten kanssa minunkin paikalla ollessani esim. suutelemalla ja sitten kun otti seuraavaksi yhteyttä selitteli, ettei sillä ollut mitään merkitystä, "eihän hän nyt sellaisesta mitään ajattele".
Erosimme viime lokakuussa ja tietenkin minä liian hyväntahtoisena olen tähän asti pitänyt silti yhteyttä, kun hän on niin halunnut. Välillä jo päätin, etten enää suostu yökyläilyyn, koska se jätti minulle vain huonon olon, mutta sitten olinkin taas jollakin verukkeella hänen luonaan ja samassa sängyssä. Olen jo toivonut, että hän löytäisi jonkun uuden, koska minulle hän saa aikaan vain huonouden tunteen, koska elämäni ja minä olemme täysin arvottomia hänen kohtelunsa perusteella!
Viime viikonloppuna hän oli jutellut siskoni kanssa (juovuksissa tietenkin) ja olivat, leikillään kai, sopineet, että pidetään kaksoishäät! Viikolla hän sitten puheli näistä "häistä" ja elämästä yleensä, mikä oli minulle täysin uutta, koska olin jo tottunut, ettei asioista saa hänen kanssaan puhua. En siis ottanut näihin juttuihin oikein mitään kantaa, vaikka ajattelinkin kauhuissani, että onkohan tuo tosissaan!
Tuli tämä viikonloppu, mies haasteli minuakin baariin ja kertoi saunovansa asunnollaan (muutti sinne eromme jälkeen) kaverinsa kanssa ja tulevansa sitten baariin. Ilmoitin, että ok, lähden sitten, kun on kerran vapaatakin! Ei tullut vastausta, ei miestä näkynyt ei kuulunut! Enkä ole sen koomin tänä viikonloppuna kuullut!! Kaverini kyllä kertoivat, että on ollut toisessa baarissa ja jossain muualla, eli kai hän löysi jonkun toisen! Oikeasti toivon jo niin!
Tämä kaikki on ollut niin sairasta ja kuluttavaa, että jos tämä ei nyt lopu, niin on jo epäinhimillistä! Itsetuntoni on ihan nollissa, olen väsynyt huonouden tunteeseen ja kaikkeen siihen mitä tämä ihminen on saanut minut ajattelemaan. Koen myös vanhenneeni enemmän kuin nämä kuluneet vajaat 2 vuotta! Tiedän, että olen normaali ihana ihminen, mutta miten tämä toinen saa minut tuntemaan itseni näin huonoksi, en voi käsittää!! Välillä minun tekisi nytkin mieli ottaa häneen yhteyttä, mutta nyt olen PÄÄTTÄNYT, että annan olla! Tilannetta pahentaa se, että asumme pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa. Miehestä on tullut osa kaveriporukkaamme, melkein enemmän kuin minusta, koska en ole usein viikonloppuisin vapaana ja mies osaa antaa itsestään tosi hyvän kuvan. Lähimmät ystäväni tietävät kyllä totuuden ja osaavat jo nähdä hänen lävitseen, mutta helppoa tämä ei ole.
En tiedä saako tästä tarinastani kukaan mitään järkevää selkoa, mutta tulipahan kerrottua! Ja voin kertoa, ettei tässä vielä ollut edes ihan kaikki, mutta pääpiirteet!
Kunpa en enää koskaan törmäisi tällaiseen ihmiseen. Jätti minut aika tyhjäksi! Älkää olko samanlaisia, itserakkaita hyväksikäyttäjiä. Kaikkea hyvää kaikille! Moi!

Lue lisää

Hei,
tarinasi liikutti minua kovasti!!!
Kaikenlaisia ku**päitä sitä löytyykin.Olen itsekin joskus kokenut suhteen joka jätti ikävän trauman luottaa keneenkään mieheen...siksi olin monta vuotta yksin.Nyt opettelen sitä luottamusta kalamiehen kanssa ja on tuntunut hyvältä,ainakin tähän asti.Hän on palauttanut uskoani parisuhteeseen roppakaupalla!:)
voimia sinulle ja uskoa tulevaan!!Pyristele irti tuosta miehestä,hän ei arvosta sinua minkään vertaa!!Sinä ansaitset paljon parempaa!!Näytä se tuolle miehelle!!
Jossain on sinun prinssisi joka arvostaa ja rakastaa sinua juuri sellaisena kun olet!!!

Kaikkea hyvää!!!
-veskarinainen-

veskarinainen kirjoitti:

Hei,
tarinasi liikutti minua kovasti!!!
Kaikenlaisia ku**päitä sitä löytyykin.Olen itsekin joskus kokenut suhteen joka jätti ikävän trauman luottaa keneenkään mieheen...siksi olin monta vuotta yksin.Nyt opettelen sitä luottamusta kalamiehen kanssa ja on tuntunut hyvältä,ainakin tähän asti.Hän on palauttanut uskoani parisuhteeseen roppakaupalla!:)
voimia sinulle ja uskoa tulevaan!!Pyristele irti tuosta miehestä,hän ei arvosta sinua minkään vertaa!!Sinä ansaitset paljon parempaa!!Näytä se tuolle miehelle!!
Jossain on sinun prinssisi joka arvostaa ja rakastaa sinua juuri sellaisena kun olet!!!

Kaikkea hyvää!!!
-veskarinainen-

Lue lisää

Kiitos myötätunnosta. Kyllä mä nyt jätän tämän taakseni. Uskon, että tämä mies on löytänyt uuden, kun ei vieläkään ole mitään kuulunut, yleensä olisi jo..
Tiedän, että on olemassa kunnollisiakin miehiä ja oikeasti nyt on elämä yksin vapauttavaa, kun ei tarvitse jatkuvasti suorittaa ja pelätä toisen raivoamista, saa olla vaikka vähän tavaratkin hujan hajan, mitä sitten?, tämä on kotini eikä mikään näyttelytila!
Onnea kalamiehen kanssa, tunnen monta ja kaikki ovat empaattisia, mukavia miehiä!

Kalamä kirjoitti:

Moips!
En tiedä onko tällä mitään tekemistä horoskooppimerkin kanssa, mutta kerron kuitenkin, vähän niinkuin omaksi terapiakseni. :) Seurustelin 1,5v Kaurismiehen kanssa (musta tuntuu, että tästä tulee pitkä juttu). Alussa hän oli tunteellinen ja ihana. Pikkuhiljaa, kun oli periaatteessa muuttanut kamansa minun luokseni, todellinen luonne paljastui.
Maksoin yksin kaiken; asumisen, ruuat, yleisesti elämisen. Tein kaiken yksin ja päälle vielä kuuntelin hänen haukkumistaan siivottomuudestani ja asuntoni huonoudesta (jota kaikki muut suorastaan ihailevat!). Viikonloput mies viihtyi koko suhteemme ajan baarireissuilla. Itse olin monesti töissä ja joskus kuskina,joskus myös mukana, mutta silloin olin kuin ilmaa, toiset naiset ja kaverit veivät kaiken huomion. 1,5 vuoden aikana, hän oli yhden viikonlopun koti-iltaa viettämässä kanssani (siitäkin tosin 1,5tuntia ex-tyttöystävänsä kanssa puhelimessa).
Tunsin koko ajan sanallista ja sanatonta alistamista: sain kuulla toisten naisten ihailua ja itseni moittimista, seksimme oli alistavaa, kuin pornoelokuvista opittua, olin liian lihava ja älyllisesti pidin itseäni liian viisaana, vaikka olin tyhmä, itseään hän kehui taukoamatta, muisti kertoa kuinka toiset naiset olivat häntä katsellet ja kyselleet eli mielestäni koin kaikkea sellaista mitä KENENKÄÄN ei pitäisi joutua kokemaan.
Tietokoneellani hän vieraili kaikenmaailman pornosivuilla, irc-galleriassa, julkkissivuilla yms. ja elokuvat ym. piti valita sen mukaan kenenkä rinnat siinä mahdollisesti näkyy, huono oli se elokuva jossa ei ollut kauniita alastomia naisia!
Tunsin olevani hänelle vain hyväksikäytön uhri, kuin toinen äiti (ehkä tässä yksi keskenkasvuisuuden syy) ja odotin, että tämä kaikki loppuisi jotenkin järkevästi.
Valehtelu oli yksi hänen hallintakeinonsa. Asioiden kieltäminen ja omin parhainpäin selittäminen. Parina viikonloppuna ei viesteihini vastattu, olin kuin lakannut olemasta ja selitys oli, ettei kännykässä muka ollut kenttää. Aika huono selitys siihen nähden, että masto oli ihan vieressä ja ystäväni kertoivat, että mies oli koko illän näppäillyt kännykkäänsä ja olihan siellä sitten jotain viritystäkin ollut. No, kaikki tietenkin kiellettiin ja minä olin vainoharhainen ja ystävät valehtelijoita.
Näitä tapauksia oli 1,5 vuoden aikana niin paljon (kuten voitte viikonloppujen määrästä ajatella), että on ihme, että jaksoin niin kauan. Viikot mies eli viikonloppuja odottaen ja minä aloin jo torstaina voimaan pahoin, kun tiesin mitä on taas edessä.
Hän siis kielsi, että olisi ketään muuta ollut, mutta kaikki merkit viittasivat muuhun. Tiesin, että hän on sitä tyyppiä joka "vaihtaa lennosta", mutta aina vika oli ollu edellisissä naisissa, ei hänessä. Mies alkoi piilotella kännykkäänsä, poistamaan sivuhistoriat tietsikasta jne, kaikkia klassisia merkkejä. Minun parjaamiseni vain lisääntyi ja lopulta hermostuin, kun hän eräänä yönä hän alkoi haukkua minua ja asuntoani, kun en ollut rankan työpäivän jälkeen jaksanut imuroida illalla. "Heitin" hänet ulos, mutta aamulla pyysin jo anteeksi. No, erosimme sitten kuitenkin ja ihmettelin, miten hän niin helposti lähti, koska olin aiemmin puhunut erosta ja hän oli vähätellyt sen tarvetta. Syy selvisi 1,5viikon kuluttua. Hänellä oli jo uusi katsottuna ja siksi oli helppo lähteä. Se suhde kuitenkin tyssäsi heti alkuunsa ja hän aloitti taas minun pommittamiseni: Jos lähdin johonkin, häneltä tuli viestejä koko ajan, kyselyjä kenen kanssa olen ja oliko ollut miehiä jne. Suhteen aikana hän ei ollut lainkaan minusta mustasukkainen, mutta eron jälkeen sitten oli. Itse hän tietenkin "pelasi" toisten naisten kanssa minunkin paikalla ollessani esim. suutelemalla ja sitten kun otti seuraavaksi yhteyttä selitteli, ettei sillä ollut mitään merkitystä, "eihän hän nyt sellaisesta mitään ajattele".
Erosimme viime lokakuussa ja tietenkin minä liian hyväntahtoisena olen tähän asti pitänyt silti yhteyttä, kun hän on niin halunnut. Välillä jo päätin, etten enää suostu yökyläilyyn, koska se jätti minulle vain huonon olon, mutta sitten olinkin taas jollakin verukkeella hänen luonaan ja samassa sängyssä. Olen jo toivonut, että hän löytäisi jonkun uuden, koska minulle hän saa aikaan vain huonouden tunteen, koska elämäni ja minä olemme täysin arvottomia hänen kohtelunsa perusteella!
Viime viikonloppuna hän oli jutellut siskoni kanssa (juovuksissa tietenkin) ja olivat, leikillään kai, sopineet, että pidetään kaksoishäät! Viikolla hän sitten puheli näistä "häistä" ja elämästä yleensä, mikä oli minulle täysin uutta, koska olin jo tottunut, ettei asioista saa hänen kanssaan puhua. En siis ottanut näihin juttuihin oikein mitään kantaa, vaikka ajattelinkin kauhuissani, että onkohan tuo tosissaan!
Tuli tämä viikonloppu, mies haasteli minuakin baariin ja kertoi saunovansa asunnollaan (muutti sinne eromme jälkeen) kaverinsa kanssa ja tulevansa sitten baariin. Ilmoitin, että ok, lähden sitten, kun on kerran vapaatakin! Ei tullut vastausta, ei miestä näkynyt ei kuulunut! Enkä ole sen koomin tänä viikonloppuna kuullut!! Kaverini kyllä kertoivat, että on ollut toisessa baarissa ja jossain muualla, eli kai hän löysi jonkun toisen! Oikeasti toivon jo niin!
Tämä kaikki on ollut niin sairasta ja kuluttavaa, että jos tämä ei nyt lopu, niin on jo epäinhimillistä! Itsetuntoni on ihan nollissa, olen väsynyt huonouden tunteeseen ja kaikkeen siihen mitä tämä ihminen on saanut minut ajattelemaan. Koen myös vanhenneeni enemmän kuin nämä kuluneet vajaat 2 vuotta! Tiedän, että olen normaali ihana ihminen, mutta miten tämä toinen saa minut tuntemaan itseni näin huonoksi, en voi käsittää!! Välillä minun tekisi nytkin mieli ottaa häneen yhteyttä, mutta nyt olen PÄÄTTÄNYT, että annan olla! Tilannetta pahentaa se, että asumme pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa. Miehestä on tullut osa kaveriporukkaamme, melkein enemmän kuin minusta, koska en ole usein viikonloppuisin vapaana ja mies osaa antaa itsestään tosi hyvän kuvan. Lähimmät ystäväni tietävät kyllä totuuden ja osaavat jo nähdä hänen lävitseen, mutta helppoa tämä ei ole.
En tiedä saako tästä tarinastani kukaan mitään järkevää selkoa, mutta tulipahan kerrottua! Ja voin kertoa, ettei tässä vielä ollut edes ihan kaikki, mutta pääpiirteet!
Kunpa en enää koskaan törmäisi tällaiseen ihmiseen. Jätti minut aika tyhjäksi! Älkää olko samanlaisia, itserakkaita hyväksikäyttäjiä. Kaikkea hyvää kaikille! Moi!

Lue lisää

Hei,

Tässä tapauksessa ei taida olla kyseessä pelkkä horoskooppi. Tekstistäsi päätellen kyseessä on luonnehäiriöinen kaurisyksilö. Käypä seuraavilla sivuilla, voit saada moniin kysymyksiisi ja ihmettelyihisi vastauksia ja vertaistukeakin:

http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124&valikko=3

Kalamä kirjoitti:

Moips!
En tiedä onko tällä mitään tekemistä horoskooppimerkin kanssa, mutta kerron kuitenkin, vähän niinkuin omaksi terapiakseni. :) Seurustelin 1,5v Kaurismiehen kanssa (musta tuntuu, että tästä tulee pitkä juttu). Alussa hän oli tunteellinen ja ihana. Pikkuhiljaa, kun oli periaatteessa muuttanut kamansa minun luokseni, todellinen luonne paljastui.
Maksoin yksin kaiken; asumisen, ruuat, yleisesti elämisen. Tein kaiken yksin ja päälle vielä kuuntelin hänen haukkumistaan siivottomuudestani ja asuntoni huonoudesta (jota kaikki muut suorastaan ihailevat!). Viikonloput mies viihtyi koko suhteemme ajan baarireissuilla. Itse olin monesti töissä ja joskus kuskina,joskus myös mukana, mutta silloin olin kuin ilmaa, toiset naiset ja kaverit veivät kaiken huomion. 1,5 vuoden aikana, hän oli yhden viikonlopun koti-iltaa viettämässä kanssani (siitäkin tosin 1,5tuntia ex-tyttöystävänsä kanssa puhelimessa).
Tunsin koko ajan sanallista ja sanatonta alistamista: sain kuulla toisten naisten ihailua ja itseni moittimista, seksimme oli alistavaa, kuin pornoelokuvista opittua, olin liian lihava ja älyllisesti pidin itseäni liian viisaana, vaikka olin tyhmä, itseään hän kehui taukoamatta, muisti kertoa kuinka toiset naiset olivat häntä katsellet ja kyselleet eli mielestäni koin kaikkea sellaista mitä KENENKÄÄN ei pitäisi joutua kokemaan.
Tietokoneellani hän vieraili kaikenmaailman pornosivuilla, irc-galleriassa, julkkissivuilla yms. ja elokuvat ym. piti valita sen mukaan kenenkä rinnat siinä mahdollisesti näkyy, huono oli se elokuva jossa ei ollut kauniita alastomia naisia!
Tunsin olevani hänelle vain hyväksikäytön uhri, kuin toinen äiti (ehkä tässä yksi keskenkasvuisuuden syy) ja odotin, että tämä kaikki loppuisi jotenkin järkevästi.
Valehtelu oli yksi hänen hallintakeinonsa. Asioiden kieltäminen ja omin parhainpäin selittäminen. Parina viikonloppuna ei viesteihini vastattu, olin kuin lakannut olemasta ja selitys oli, ettei kännykässä muka ollut kenttää. Aika huono selitys siihen nähden, että masto oli ihan vieressä ja ystäväni kertoivat, että mies oli koko illän näppäillyt kännykkäänsä ja olihan siellä sitten jotain viritystäkin ollut. No, kaikki tietenkin kiellettiin ja minä olin vainoharhainen ja ystävät valehtelijoita.
Näitä tapauksia oli 1,5 vuoden aikana niin paljon (kuten voitte viikonloppujen määrästä ajatella), että on ihme, että jaksoin niin kauan. Viikot mies eli viikonloppuja odottaen ja minä aloin jo torstaina voimaan pahoin, kun tiesin mitä on taas edessä.
Hän siis kielsi, että olisi ketään muuta ollut, mutta kaikki merkit viittasivat muuhun. Tiesin, että hän on sitä tyyppiä joka "vaihtaa lennosta", mutta aina vika oli ollu edellisissä naisissa, ei hänessä. Mies alkoi piilotella kännykkäänsä, poistamaan sivuhistoriat tietsikasta jne, kaikkia klassisia merkkejä. Minun parjaamiseni vain lisääntyi ja lopulta hermostuin, kun hän eräänä yönä hän alkoi haukkua minua ja asuntoani, kun en ollut rankan työpäivän jälkeen jaksanut imuroida illalla. "Heitin" hänet ulos, mutta aamulla pyysin jo anteeksi. No, erosimme sitten kuitenkin ja ihmettelin, miten hän niin helposti lähti, koska olin aiemmin puhunut erosta ja hän oli vähätellyt sen tarvetta. Syy selvisi 1,5viikon kuluttua. Hänellä oli jo uusi katsottuna ja siksi oli helppo lähteä. Se suhde kuitenkin tyssäsi heti alkuunsa ja hän aloitti taas minun pommittamiseni: Jos lähdin johonkin, häneltä tuli viestejä koko ajan, kyselyjä kenen kanssa olen ja oliko ollut miehiä jne. Suhteen aikana hän ei ollut lainkaan minusta mustasukkainen, mutta eron jälkeen sitten oli. Itse hän tietenkin "pelasi" toisten naisten kanssa minunkin paikalla ollessani esim. suutelemalla ja sitten kun otti seuraavaksi yhteyttä selitteli, ettei sillä ollut mitään merkitystä, "eihän hän nyt sellaisesta mitään ajattele".
Erosimme viime lokakuussa ja tietenkin minä liian hyväntahtoisena olen tähän asti pitänyt silti yhteyttä, kun hän on niin halunnut. Välillä jo päätin, etten enää suostu yökyläilyyn, koska se jätti minulle vain huonon olon, mutta sitten olinkin taas jollakin verukkeella hänen luonaan ja samassa sängyssä. Olen jo toivonut, että hän löytäisi jonkun uuden, koska minulle hän saa aikaan vain huonouden tunteen, koska elämäni ja minä olemme täysin arvottomia hänen kohtelunsa perusteella!
Viime viikonloppuna hän oli jutellut siskoni kanssa (juovuksissa tietenkin) ja olivat, leikillään kai, sopineet, että pidetään kaksoishäät! Viikolla hän sitten puheli näistä "häistä" ja elämästä yleensä, mikä oli minulle täysin uutta, koska olin jo tottunut, ettei asioista saa hänen kanssaan puhua. En siis ottanut näihin juttuihin oikein mitään kantaa, vaikka ajattelinkin kauhuissani, että onkohan tuo tosissaan!
Tuli tämä viikonloppu, mies haasteli minuakin baariin ja kertoi saunovansa asunnollaan (muutti sinne eromme jälkeen) kaverinsa kanssa ja tulevansa sitten baariin. Ilmoitin, että ok, lähden sitten, kun on kerran vapaatakin! Ei tullut vastausta, ei miestä näkynyt ei kuulunut! Enkä ole sen koomin tänä viikonloppuna kuullut!! Kaverini kyllä kertoivat, että on ollut toisessa baarissa ja jossain muualla, eli kai hän löysi jonkun toisen! Oikeasti toivon jo niin!
Tämä kaikki on ollut niin sairasta ja kuluttavaa, että jos tämä ei nyt lopu, niin on jo epäinhimillistä! Itsetuntoni on ihan nollissa, olen väsynyt huonouden tunteeseen ja kaikkeen siihen mitä tämä ihminen on saanut minut ajattelemaan. Koen myös vanhenneeni enemmän kuin nämä kuluneet vajaat 2 vuotta! Tiedän, että olen normaali ihana ihminen, mutta miten tämä toinen saa minut tuntemaan itseni näin huonoksi, en voi käsittää!! Välillä minun tekisi nytkin mieli ottaa häneen yhteyttä, mutta nyt olen PÄÄTTÄNYT, että annan olla! Tilannetta pahentaa se, että asumme pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa. Miehestä on tullut osa kaveriporukkaamme, melkein enemmän kuin minusta, koska en ole usein viikonloppuisin vapaana ja mies osaa antaa itsestään tosi hyvän kuvan. Lähimmät ystäväni tietävät kyllä totuuden ja osaavat jo nähdä hänen lävitseen, mutta helppoa tämä ei ole.
En tiedä saako tästä tarinastani kukaan mitään järkevää selkoa, mutta tulipahan kerrottua! Ja voin kertoa, ettei tässä vielä ollut edes ihan kaikki, mutta pääpiirteet!
Kunpa en enää koskaan törmäisi tällaiseen ihmiseen. Jätti minut aika tyhjäksi! Älkää olko samanlaisia, itserakkaita hyväksikäyttäjiä. Kaikkea hyvää kaikille! Moi!

Lue lisää

kylläpä on tutun kuuloista!!!
kuule: heivaa ihmeessä se ihminen elämästäsi. rupea kunnioittamaan itseäsi. ja rakastamaan varsinkin.

tuo kaurisnainen maksatti myös kaiken sillä miehellä. plus mies sai kuunnella puheita siivottomuudesta. itse ei kuitenkaan viitsinyt tehdä mitään.

baareissa samaten viihtyi, ja valehteli niistä reissuista minkä ehti.
mies sai olla kuskina ja hakea keskellä yötä. jos mies joskus todella harvoin meni mukaan, hän oli vain rahana ja kuskina, ja muutoin lähinnä tiellä, koska ainahan saattoi löytyä exiä tai uusiakin uroita..
exiin piti yhteyttä ja kävi heidän luonaan välillä. muut sen tiesi, tämä mies ei.

tietokoneen ostatti miehellä, ja sitten kolusi seksi- ja senssisivuilla minkä ehti. mies kun ei koneen päälle juuri ymmärrä. osaa vain maksaa laskut.

elokuvista ja tv:n katselusta määräsi.
ylipäätään määräsi kaikesta. on selittelyn ja valehtelun mestari, nähtävästi vailla huonoa omaatuntoakin.

vaihtaa miehiä kuin sukkia ja löytänyt enimmäkseen aina luusereita, väkivaltaisia..
nyt kun tämä mies häneen rakastui ja olisi kunnon mies, niin kohteli niin ettei pahemmasta väliä.
mutta onneksi siitä otuksesta päästiin.

Kalanen61 kirjoitti:

Hei,

Tässä tapauksessa ei taida olla kyseessä pelkkä horoskooppi. Tekstistäsi päätellen kyseessä on luonnehäiriöinen kaurisyksilö. Käypä seuraavilla sivuilla, voit saada moniin kysymyksiisi ja ihmettelyihisi vastauksia ja vertaistukeakin:

http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124&valikko=3

Lue lisää

Kävin katsomassa ja kovasti oli yhteneviä ominaisuuksia, vaikka kaiken en kokenut sopivan. Esim. sanottiin, että eivät tunne pelkoa ja stressiä, mutta usein mies kertoi pelkäävänsä liukkaita ajokelejä ja kolaria, tosin tämän nyt kertoessani mietin halusiko sillä vain myötätuntoa minulta ja inhimillisyyttä itselleen..? Ja tiedä sitten minkälaiseksi mies olisi muuttunut vielä pidemmän suhteen aikana. 2 vuotta on kuitenkin lyhyt aika tässä elämässä, on hänenkin joskus täytynyt hillitä luonnettaan, otaksun.
"Rakkauden nimissä he hakevat toisista ihmisistä lämpöä, seksuaalista tyydytystä, turvaa, ruokaa ja rahaa. Heidän tehtäväänsä helpottaa se, että niin moni uskoo järkkymättä ihmisen hyvyyteen." Tämän kyllä allekirjoitan aivan täysin. Hyvyyteen minäkin uskoin ja uskon tavallaan edelleenkin, mutta en tämän miehen osalta.
Nyt olen vain kiitollinen, jos pääsen näin eroon ja selviän tästä huonouden tunteesta. Onneksi ei ole mitään muuta yhdistävää asiaa kuin asuinpaikka (esim. lasta, asuntoa tms.).

ja_ kirjoitti:

naiskauriissa tosiaan eroa.

Tunnen molempia ja täysin on erilaisia. Mutta kuitenkin kaikki kaurisnaiset on samantyyppisiä ja toisinpäin.

... ja mitenköhän meidät tyypittelet? Olin eilen tanssimassa ja kaksi kalamiestä kimpussani :)! (toinen alkuillasta ja toinen loppuillasta) huh sitä hehkua - miten joku voi haluta suunilleen naimisiin n. kahden tunnin tutustumisen jälkeen ( niin teki myös jousimies kosi ekana iltana:)!). t. Ani

Oli se sitten horoskoopin tai muiden luonne-erojen syy, minulla paloi proppu ja niin myös miehellä. Olimme totaalisen epäsopivia, mitä ei vain rakastumisen huumassa eikä sen jälkeenkään huomattu. Sainpä jälkeenpäin kavereiltani kuulla, että "olitkin jo pitkään ollut aika ahdistuneen oloinen, mukavaa, että olet taas entisesti". Niinpä niin. Suhteen loppumisen suurin seuraus oli käsittämätön helpotuksen tunne.

Horoskoopeista en tajua tuon taivaallista, mutta tässäpä nämä suurimmat erot:

- mies oli konservatiivinen ja perinteisiin nojautuva (kuten myös neitsyet tietämäni mukaan)
- mies oli rutiineja rakastava ja suunnitelmallinen
- miehen sosiaalinen piiri oli hyvin rajattu mutta pienessä piirissä hyvin kiinteä
- aikusmaisuus julkisesti

- itse haluan ajatella asioita uusin silmin ja nähdä eri näkökulmista
- rakastan spontaaniutta
- läheisteni piiri laajenee tarvittaessa helposti
- leikkisyys yleisesti

Tunteista ei juuri puhunut kumpikaan, vaikka ehkä minä helpommin. Olihan meillä yhteisiäkin asioita, ja arvostan hänessä useita asioita, mutta oli kyllä todella tukahdutettu olo lopulta. Kumpikin tajusi lopussa, että joku muu olisi sopinut kummallekin paremmin.

Olen taas sinkku, mutta tässä välissä on ollut kohtaamisia ja suhteita sellaisten miesten kanssa, jotka ovat olleet enemmän omaa tyyppiäni. Se on ollut helpottavaa ja hauskaa. Oli aika pessimistinen olo pitkän suhteen jälkeen.

Oma mummoni oli leijona. Kun olin lapsi, en todellakaan ollut kiinnostunut mummoni horoskoopista, vaan söin iloisena hänen ihania perunapiirakoita. Pidin myös hyvin paljon hänen mustikkapiirakasta. Hän oli todella ihana ihminen.

Luin kerran Wikipediasta horoskoopeista. Jossakin päin maailmaan oli testattu horoskooppeja siten, että tutkijalla oli sarjamurhaajan henkilökohtainen tähtikartta. Sitten koehenkilöille oli sanottu, että tämä tähtikartta on koehenkilön oma kartta. Aika moni koehenkilöistä uskoi, että tuo oli totta. Koehenkilöt sanoivat löytävän yhtäläisyyksiä. Testin jälkeen heille oli kerrottu kenen tähtikarttaa kokeeseen olikin oikeasti käytetty.

Tuon jälkeen en ole uskonut horoskooppeihin. Sen sijasta uskon edelleen, että mummoni oli hyvä ihminen ja leipoi maukkaita karjalanpiirakoita.

Luin uudestaan tekstisi. Olet kirjoittanut jotenkin hämärästi. Siis, mikä kosminen tanssi?

?

Sinussa on jotain hämärää.

Tuli sellainen olo, että oletko joku mun ystäväpiisristäni, ja olet tehnyt mulle pienen jekun? Tunnen yhden leijonan, joka on mun yhden ystävän äiti, mutta en usko että hän tällä palstalla kävisi.

oli leijona. kirjoitti:

Oma mummoni oli leijona. Kun olin lapsi, en todellakaan ollut kiinnostunut mummoni horoskoopista, vaan söin iloisena hänen ihania perunapiirakoita. Pidin myös hyvin paljon hänen mustikkapiirakasta. Hän oli todella ihana ihminen.

Luin kerran Wikipediasta horoskoopeista. Jossakin päin maailmaan oli testattu horoskooppeja siten, että tutkijalla oli sarjamurhaajan henkilökohtainen tähtikartta. Sitten koehenkilöille oli sanottu, että tämä tähtikartta on koehenkilön oma kartta. Aika moni koehenkilöistä uskoi, että tuo oli totta. Koehenkilöt sanoivat löytävän yhtäläisyyksiä. Testin jälkeen heille oli kerrottu kenen tähtikarttaa kokeeseen olikin oikeasti käytetty.

Tuon jälkeen en ole uskonut horoskooppeihin. Sen sijasta uskon edelleen, että mummoni oli hyvä ihminen ja leipoi maukkaita karjalanpiirakoita.

Lue lisää

Minunkin mummoni on leijona. Aivan ihana ihminen. Muista tuntemistani leijonista ei voi sanoa samaa, jotenkin etäisiä, ei välitä muista tipan tippaa toisin kuin mummoni välittää jopa enemmän kuin itsestään :))

hjklöä kirjoitti:

Minunkin mummoni on leijona. Aivan ihana ihminen. Muista tuntemistani leijonista ei voi sanoa samaa, jotenkin etäisiä, ei välitä muista tipan tippaa toisin kuin mummoni välittää jopa enemmän kuin itsestään :))

Lue lisää

Minun mummo oli, mutta ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Pois mennyt kultainen ihminen. Syntyi 1910 ja noin 2000-luvulla lähti täältä pois.

Hän oli vaatimaton ja teki ahkerasti töitä. Ei hölötellyt korulauseita, vaan ihan oikeasti tarttui toimeen ja nöyrästi teki työnsä. Ei siihen aikaan hänen työelämässään tai vapaa-ajalla ollut Internettiä. Hän on elänyt sellaisena aikana, jolloin ihminen ei ollut niin minäkeskeinen, vaan he auttoivat muita. Ihmiset varmasti silloinkin kehuivat itseään, mutta jotenkin tuntuu, että toikin voi muuttua minäkeskeiseksi. Tuota mietin ruokatunnillani.

Siihen aikaan ihmisille riitti niin vähän. Lapsilla ei ollut tavarataivasta eikä vanhempien työelämä ollut niin kireää kuin nykyisin, mutta silti töitä kovasti tekivät.

On tietysti kätevää, että on netti, jolla saa yhteyden ystäviin, mutta senkin ajan voisi käyttää siten, että menisi tapaamaan kasvotusten ystäviä. Noin minun mummoni teki. Ai niin, olihan hänellä tietysti myöhemmin puhelin ja posti vei kirjeen ja kortit perille. Niin ja mummoni oikeasti ja aidosti osasi myös olla muita varten. :) Meillä kaikilla taitaa olla jotain opittavaa mummoista.

oli. kirjoitti:

Minun mummo oli, mutta ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Pois mennyt kultainen ihminen. Syntyi 1910 ja noin 2000-luvulla lähti täältä pois.

Hän oli vaatimaton ja teki ahkerasti töitä. Ei hölötellyt korulauseita, vaan ihan oikeasti tarttui toimeen ja nöyrästi teki työnsä. Ei siihen aikaan hänen työelämässään tai vapaa-ajalla ollut Internettiä. Hän on elänyt sellaisena aikana, jolloin ihminen ei ollut niin minäkeskeinen, vaan he auttoivat muita. Ihmiset varmasti silloinkin kehuivat itseään, mutta jotenkin tuntuu, että toikin voi muuttua minäkeskeiseksi. Tuota mietin ruokatunnillani.

Siihen aikaan ihmisille riitti niin vähän. Lapsilla ei ollut tavarataivasta eikä vanhempien työelämä ollut niin kireää kuin nykyisin, mutta silti töitä kovasti tekivät.

On tietysti kätevää, että on netti, jolla saa yhteyden ystäviin, mutta senkin ajan voisi käyttää siten, että menisi tapaamaan kasvotusten ystäviä. Noin minun mummoni teki. Ai niin, olihan hänellä tietysti myöhemmin puhelin ja posti vei kirjeen ja kortit perille. Niin ja mummoni oikeasti ja aidosti osasi myös olla muita varten. :) Meillä kaikilla taitaa olla jotain opittavaa mummoista.

Lue lisää

..mummoni on syntynyt 30-luvulla ja yhä hengissä. Oikeastaan hyvin itsepäinen ja omasta mielestään aina oikeassa oleva, mutta myöskin aina ensimmäisenä kysymässä: "Tarvitsetko jotain?" Hänellä on kaksi vakavaa sairautta, mutta silti jaksaa olla niin hyvä ja auttavainen jokaiselle. Ei mitään väliä miten itselle käy, kunhan muille saa tuotua hyvän mielen. Ei todellakaan kuulosta leijonalta, mutta kai se silloinen kasvatus on vaikuttanut luonteeseen.

minun kirjoitti:

..mummoni on syntynyt 30-luvulla ja yhä hengissä. Oikeastaan hyvin itsepäinen ja omasta mielestään aina oikeassa oleva, mutta myöskin aina ensimmäisenä kysymässä: "Tarvitsetko jotain?" Hänellä on kaksi vakavaa sairautta, mutta silti jaksaa olla niin hyvä ja auttavainen jokaiselle. Ei mitään väliä miten itselle käy, kunhan muille saa tuotua hyvän mielen. Ei todellakaan kuulosta leijonalta, mutta kai se silloinen kasvatus on vaikuttanut luonteeseen.

Lue lisää

Ehkä kasvatus vaikuttanut. Kunpa sinun mummon tyylisiä ihmisiä olisi täälä enemmän. Juuri tuo hyvyys ja auttavaisuus, kunpa sitä löytyisi ihmisistä enemmän.