Näin Sinut marketissa
kaksikin kertaa
Reisistä ja lantioista kireät farkkusi
huusivat: katso ihminen
katso kauneutta
Lyhyt puserosijonka yllä enkelinkasvot huusivat: katso nainen
katso kauneutta
Miksi niin suurimäärä ihanuutta
pitää saada mahtumaan yhteen minuttiin
Syöpymään sieluun
Voi tyttökulta
Sinun ostoskassiisi jäi iso osa minusta.
kaksikin kertaa
Reisistä ja lantioista kireät farkkusi
huusivat: katso ihminen
katso kauneutta
Lyhyt puserosijonka yllä enkelinkasvot huusivat: katso nainen
katso kauneutta
Miksi niin suurimäärä ihanuutta
pitää saada mahtumaan yhteen minuttiin
Syöpymään sieluun
Voi tyttökulta
Sinun ostoskassiisi jäi iso osa minusta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten itseään voi inhota, kun ei uskalla osoittaa eikä näyttää edes tunteita toiselle.Helpompi on vain kaivata?
Tunnen samoin...Pelkuruutta.
on kun aina sanotaan että rakkautta pitää vaalia, niin sitä sitten vaaliikin, mutta itsekseen.
Onhan se todella uskaliasta paljasta aitseään toiselle, sen puolen johon on niin helppoa satuttaa. Mutta jos ajattelisi niin että se mahdollinen kipukin olisi parempi kuin se polte siitä ettei tee mitään.
On vaikeaa mennä ja olla ihastunut, helpompi sitä on itsekseen tai kavereille hehkuttaa kuin itse kohteelle. Elämä on hetkiä joista koostuu se eletty elämä. Ja yhtäkään hetkeä ei saa takaisin, joten miksi antaisi asioiden vain liusua ohi kun niiin voisi koittaa tarttua ja tehdä siitäkin hetkestä eletty eikä haaveiltu.
Päätös, se on tehtävä, tarttua elämään ja elettävä ne hyvät ja huonot hetket.
sen "teidän" tilanteen/kohtaamisen, vai onks se runo, joka vain on? Heh, ilmaisuni on kait himppa outo, mut..
Se oli heti kaupasta lähdettyäni sellai tunteenilmaus itselleni, jotain oli tehtävä, kokemus oli niin voimakas. Vaikka pienen hetken sain katsekontaktin en edes yrittänyt muuta kuin silmät selälläni olla, pöljä mikä pöljä.
Aina varmasti hieno tunne, jos saa olla jonkun muusa. Hän ei sitä nyt ehkä koskaan saa tietää, ellei kohtalo sitten puutu peliin..Voi hyvin ja runoile lisää. Susta tuli mieleen Tommy Tabermann, ei huono ;)
Miten usein mahtaa kenellekään tulla mieleen sellainen ajatus jostain toisesta
tytöstä että Hän ei ole tästä maailmasta, Hän on sieltä missä asuu maailmojen kauneus.
Alkaa jotenki epäillä itseään että onko tapahtunut edes todellisuutta, vai onks se oman mielen ja toiveiden luomaa illuusiota.
Josta mielikuvitus luo satuhahmon, niin että tuottaa itselleen tietoisesti tuskaa.
on käynyt juuri noin. Mutta lopulta jokainen on vain ihminen -epätäydellinen-