aamulla mä heräsin jo hyvissä aijoin, sillä nua jännitti aivan älyttömästi, ei se et mä joutuisin puhumaan ranskaa, ei se, et mä joutuisin johonkin sadanteen kerrokseen pesemään ikkunoita, vaan se et kun olin saanut työn oli nainen varoittanut mua fransista, joka tuli aloittamaan työn mun kanssa. se oli kuulemma joku bedofiili tai jotain. nora ei ollu noussu sillonkaan kun mä olin lähdössä, joten huusin sille vain moikat kun häippäsin.
työpaikalle oli helppo suunnistaa, sillä se oli ainut pilvenpiirtäjä siinä kaupungin osassa.
kn mä saavuinpilvenpiirtäjän juurelle, mä näin peutelineen ja vanhan miehen, joka seisoi telineen vieressä, yllään samanlaiset valkeat lappuhaalarit kun mulla. mä seisahdin hetkeksi ja vedin syvään henkeä. sit mä lähdin palmikot viuhuen kohti miestä joka oli huomannut minut ja hymyili minulle hammashymyä, jos sitä siksi voi kutsua, hänellä ei nimittäin ollut kuin kaksi hammasta.
"sinä olet se nadja siis" frans tiedusteli ja myönsin olevani.
kuin käskystä olin astunut telineelle ja frans painanut nappia, jonka jälkeen kuului kova kolaus ja teline lähti kulkemaan hiljalleen ylöspäin. katselin kaunista maisemaa jahymyilin onnellisena. haimme katolta sangot ja muut pesutarvikkeet ja laskeuduimme sitten pari kerrosta alemmas.
"nämä ovat aloittelijoiden huoneita" frans selitti."pari kerrosta alas päin ja olemme johtajien osastolla ja sitten siitä alas päin on taas vähempi palkkaisia." nyökytin ymmärtäväisesti, enkä huomannut kun frans oli jo ottanut saippuaa ja alkanut puhdistaa ikkunaa.
"hups" multa pääsi, kun huomasin vain seisovani tumput suorina. no äkkiäkös minä tuon kalkkiksen kiinni saan , ajattelin ja ruiskutin saippuaa ikkunaan. sitten hierotaan sienellä, katsoin franssin touhuja, enkä huomannut kuinka vaahtoa oli tullut runsaaasti ikkunaan ja alkanut jo valua toisien kerroksien ikkunoihin.
"voit alkaa jo lastata" frans huomautti. vilkaisin kauhukseni huomasin saippuan valuneen jo parikerrota alemmas.
"uusi taktiikka, ei tarvitse koko ajan laittaa saippuaa" fans nauroi.
tosi hupaisaa mä mumisin suomeks ja sain fransilta oudon katseen. nyt mä pidän katseen ikkunassa, mä päätin ja aloin liuttamaan lastaa lasilla.. ja olin pudota sata kerrosta alas päin, ellei frans olisi tarttunut mua kädestä takaisin jaloilleni. katsoin nyt uudestaan ikkunaan ja huomasin noin kolmekymmen vuotiaan miehen nauravan katketakseen. mä suutuin niin et aloin kirota sit jätkää suomeks ikkunan läpi. ehkä se kuuli ehkä ei, mut se lakkas kumminkin nauramasta. se näytti ihan pöllähtäneeltä pöllöltä ja mun oli pakko nauraa sille näylle. pien se misekin tokeni ja me kaikki kolme naurettiin, nähtävästi eri jutuille, mut kummiskin.
mä huomasin, että frans oli jo valmis ikkunansa kanssa ja mulle tuli kiire lastaan ikkuna loppuun ja kuivaamaan se. tilanne oli epämukava kun mies ikkunan puolelta ja fran molemmat katsoivat toimiintaani.
loppujen lopuksi frans oli mukava veikkonen ja mä ainakin tulin sen kanssa hyvin toimeen.
kun mä palasin illalla kotiin en ollut uskoa silmiäni. koti. niin mun kotini oli nyt valmis, kun nora oli laittnu sen uuten uskoon.
se oli löytäny kirpparilta upeen pyöreen pöydän ja käynyt ostamassa loppuun myynnistä ihanat valkoset harso verhot, jotka se oli ripustnu lasioviin, jotka veivät parvekkeelle. ne oli nyt edessä ja kun mä vedin ne pois mennäkseni parvekkeelle, mun oli pakko vetää henkeä. näky oli niin kaunis, noraoli maalannu kaiteen uudestaanja vieny sinne toisen punaisen nojatuolin. aurinko heijasti niihin ja sai aikaan romanttisen tunnun. lösähdin sohvalle katsomaan maisemaa. heräsin vasta aamulla. nora oli vetänyt huovan mun ylle mun homaamatta. olin valmis taas töihin... kunhan pääsen ensin suihkuun!
työpaikalle oli helppo suunnistaa, sillä se oli ainut pilvenpiirtäjä siinä kaupungin osassa.
kn mä saavuinpilvenpiirtäjän juurelle, mä näin peutelineen ja vanhan miehen, joka seisoi telineen vieressä, yllään samanlaiset valkeat lappuhaalarit kun mulla. mä seisahdin hetkeksi ja vedin syvään henkeä. sit mä lähdin palmikot viuhuen kohti miestä joka oli huomannut minut ja hymyili minulle hammashymyä, jos sitä siksi voi kutsua, hänellä ei nimittäin ollut kuin kaksi hammasta.
"sinä olet se nadja siis" frans tiedusteli ja myönsin olevani.
kuin käskystä olin astunut telineelle ja frans painanut nappia, jonka jälkeen kuului kova kolaus ja teline lähti kulkemaan hiljalleen ylöspäin. katselin kaunista maisemaa jahymyilin onnellisena. haimme katolta sangot ja muut pesutarvikkeet ja laskeuduimme sitten pari kerrosta alemmas.
"nämä ovat aloittelijoiden huoneita" frans selitti."pari kerrosta alas päin ja olemme johtajien osastolla ja sitten siitä alas päin on taas vähempi palkkaisia." nyökytin ymmärtäväisesti, enkä huomannut kun frans oli jo ottanut saippuaa ja alkanut puhdistaa ikkunaa.
"hups" multa pääsi, kun huomasin vain seisovani tumput suorina. no äkkiäkös minä tuon kalkkiksen kiinni saan , ajattelin ja ruiskutin saippuaa ikkunaan. sitten hierotaan sienellä, katsoin franssin touhuja, enkä huomannut kuinka vaahtoa oli tullut runsaaasti ikkunaan ja alkanut jo valua toisien kerroksien ikkunoihin.
"voit alkaa jo lastata" frans huomautti. vilkaisin kauhukseni huomasin saippuan valuneen jo parikerrota alemmas.
"uusi taktiikka, ei tarvitse koko ajan laittaa saippuaa" fans nauroi.
tosi hupaisaa mä mumisin suomeks ja sain fransilta oudon katseen. nyt mä pidän katseen ikkunassa, mä päätin ja aloin liuttamaan lastaa lasilla.. ja olin pudota sata kerrosta alas päin, ellei frans olisi tarttunut mua kädestä takaisin jaloilleni. katsoin nyt uudestaan ikkunaan ja huomasin noin kolmekymmen vuotiaan miehen nauravan katketakseen. mä suutuin niin et aloin kirota sit jätkää suomeks ikkunan läpi. ehkä se kuuli ehkä ei, mut se lakkas kumminkin nauramasta. se näytti ihan pöllähtäneeltä pöllöltä ja mun oli pakko nauraa sille näylle. pien se misekin tokeni ja me kaikki kolme naurettiin, nähtävästi eri jutuille, mut kummiskin.
mä huomasin, että frans oli jo valmis ikkunansa kanssa ja mulle tuli kiire lastaan ikkuna loppuun ja kuivaamaan se. tilanne oli epämukava kun mies ikkunan puolelta ja fran molemmat katsoivat toimiintaani.
loppujen lopuksi frans oli mukava veikkonen ja mä ainakin tulin sen kanssa hyvin toimeen.
kun mä palasin illalla kotiin en ollut uskoa silmiäni. koti. niin mun kotini oli nyt valmis, kun nora oli laittnu sen uuten uskoon.
se oli löytäny kirpparilta upeen pyöreen pöydän ja käynyt ostamassa loppuun myynnistä ihanat valkoset harso verhot, jotka se oli ripustnu lasioviin, jotka veivät parvekkeelle. ne oli nyt edessä ja kun mä vedin ne pois mennäkseni parvekkeelle, mun oli pakko vetää henkeä. näky oli niin kaunis, noraoli maalannu kaiteen uudestaanja vieny sinne toisen punaisen nojatuolin. aurinko heijasti niihin ja sai aikaan romanttisen tunnun. lösähdin sohvalle katsomaan maisemaa. heräsin vasta aamulla. nora oli vetänyt huovan mun ylle mun homaamatta. olin valmis taas töihin... kunhan pääsen ensin suihkuun!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.