Täällä Etelä-Suomessa on ihan pian kevät heräsin tajuamaan sen tänään, kun aurinko paistoi lämpimästi. Mieleen hiipi se tuttu kevätolo eli kaipuu toisen ihmisen luo. Keväällä ja alkukesästä se on aina kaikkein pahimmillaan, joskus toukokuussa suorastaan janoan omaa rakasta vierelle. Tietenkään sitä ei koskaan tule, mutta ikävä kyllä kevätolo tulee joka vuosi.
Syksy ja talvi ovat helppoa aikaa, mutta kevät vetää mielen maseaksi. Tänään näin miten rakastunut nuori pari suuteli bussissa, tuli helkkarin haikea olo.
En enää tiedä kuinka monta kevättä jaksan kärsiä yksin. Kavereista sun muusta ei ole apua, kun haluaisi vain sen yhden rakkaan ihmisen löytää...
Olen kuitenkin päättänyt kituuttaa tässä maailmassa niin kauan kuin vanhempani elävät -eli todennäkäiseen itsemurhaan voi olla vielä ehkä 30 vuottakin aikaa. Miten hitossa kestän sen ajan järjissäni???
Syksy ja talvi ovat helppoa aikaa, mutta kevät vetää mielen maseaksi. Tänään näin miten rakastunut nuori pari suuteli bussissa, tuli helkkarin haikea olo.
En enää tiedä kuinka monta kevättä jaksan kärsiä yksin. Kavereista sun muusta ei ole apua, kun haluaisi vain sen yhden rakkaan ihmisen löytää...
Olen kuitenkin päättänyt kituuttaa tässä maailmassa niin kauan kuin vanhempani elävät -eli todennäkäiseen itsemurhaan voi olla vielä ehkä 30 vuottakin aikaa. Miten hitossa kestän sen ajan järjissäni???
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikset koskaan saisi omaa rakasta ? Kyllä jokaiselle löytyy pari, minun 60 vuotias lievästi kehitysvammainen setänikin löysi sokean naisen ;)
Böttöm Line siis: Eniten mitä voit saada on se mihin kurkotatkin. Jos ajattelet ettet saa koskaan omaa rakasta, niin et sitä myöskään saa.
Minkä veikkaat olevan syynä siihen, että et sitä omaa rakasta sitten ole vielä löytänyt? Mitä sä olet tehnyt asian hyväksi, että sellainen mahdollisesti löytyisi? Mättääkö luonteessa ja ulkonäössä jokin juttu? Oletko mies vai nainen?
Eilen kävin auringon paistaessa yhdessä helsingin puistossa jossa on varsinkin kesäisin paljon väkeä, ja siellä oli jo kevään ensimmäinen kaljoitteluporukka matkaradion kanssa hengailemassa (3 tyttöä ja 2 poikaa ja myöhemmin tuli vielä muutama tyyppi lisää). Menin sinne vain kyselemään mitä porukkaa siellä on, ja juttelemaan n. tunniksi ja juomaan yhtä olutpulloa. Sen jälkeen lähdin, mutta sovin ko. tyyppien kanssa että jatkossa käydään useinkin ko. puistossa.
Uusia kavereita (mies- ja naispuolisia) löytyy noin helposti.
Ei keväässä ole mitään masentavaa, varsinkin jos ongelmana on nimenomaan yksinäisyys ja juttelu- ym. seuran puute.