Ajatuksia
Jaana83a
4428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erittäi tuttu tunne heräsi ajatuksissa, olenhan kolmekymppinen, enkä koskaan vauvahalua kokenut... Se tunne oli juuri se sama joka on jo useamman vuoden ajalta niiiin tuttu; kaikki sukulaiset pyrkivät herättämään vauvakuumetta tökkäämällä kaikki mahdolliset vauvat minun syliini. Varmasti tuttua kaikille, jotka lapsiin eivät ole juuri ihastuneet?
No, ne ajatukset mitä siitä aina syntyy on lähinnä ihmettelyä siitä mikä ihme tässä nyt pitäisi hienoa olla ja milloinkahan tästä tilanteesta pääsee eroon sillein korrektisti ketään loukkaamatta (siis kuinka kauan sitä lasta pitää yleesä pitää, vai voiko tökätä takaisin jo heti kun käsi puutuu vähän, vai odotanko, että puutuu paljon...)? Kuten aikusissa en kiinnitä juuri huomiota heidän söpöyteensä en myöskään lapsissa, vaan enemmän aina kiinnostaa kasvatukselliset näkökulmat. Vauvakuuemtta herättelemään tarvittaisiin siis ennemmin sellainen hyvin kasvatettu teini-ikäinen, joka asetettaisiin syliini...
Mutten ehkä ymmärtänyt mitä ajatuksia kyseisten sivujen tuli herättää aborttipalstalla... Mietin, että olisinko hyvä vapaaehtoiseksi valvojaksi sivujen keskustelupalstalle, laittaisinko hakemuksen nyt vai vasta huomenna..?
Minulle on tehty abortti jo 20v sitten, ja kyllä se välillä mieleen tulee ilman vauvakuviakin vaikka kaksi lasta sen jälkeen on tullutkin...
Olen lukenut useita sinun kirjoituksiasi täällä ja joskus on herännyt ajatus mieleen, että onko kyseessä pelko jossain takaraivossa, joka estää sinua edes haluamasta lasta?
Pelko siitä, ettet pystyisi olemaan niin täydellinen kasvattaja ja vanhempi kuin itseltäsi vaatisit?
Täytyy sanoa, ettei minullakaan ole mitään varsinaista "vauvakuumetta" koskaan ollut, enkä ole koskaan ollut mitenkään yltiopäisen lapsirakas enkä ole joskus edes voinut "sietää" tai jaksaa katsella vauvoja ja lapsia.
Silti kuitenkin itsellä noita lapsia on kolme ja koen että ne on kaikista parhain ja tärkein asia mitä elämässään on saanut aikaiseksi.
Ja todetaan että olen aktiivinen perheen ulkopuolella, harrastan ja teen asioita ihan itsekseni ja on muutakin elämää kuin koti ja perhe. Joten lapset ei todellakaan ole asia joka täyttäisi koko elämän, mutta hyvin tärkeä osa sitä elämää.
Lapsia ei tietenkään kaikkien "tarvitse" - eikä "pidä" tehdä, eiköhän niitä täällä Suomessakin riitä ihan tarpeeksi muutenkin. Monille lapsettomuus nykypäivänä on ihan harkittua ja toivottua. (Tässä en nyt tarkoita että se lapsettomuus täytyy aborttien kautta hakea, ei missään nimessä.)
Syy miksi en halua lasta on esitetty ylhäällä. Työskentelen nuorisotyössä ja niiden eionnistuneiden kasvatusten parissa, eli tieto on lisännyt tuskaa, ei tarvitse paljoa tehdä vikaan, kun on psykiatrinen ongelma käsissä.