Milla tuli taas kaksi tuntia myöhässä. Hän avasi oven kiireellä ja huhuili nimeäni. Hän näki minut kylpyammeessa ja kauhistui. Hän oikein tärisi, mutta minulla oli kylmä. Ihooni muodostui pieniähköjä pisteitä.
Me söimme aamiaista, tai sitten lounasta, keittiössä. Kun sanon 'me' tarkoitan vain itseäni. Milla yleensä seisoo seinää vasten ja sormeilee pientä puhelintaan.
Syön joka päivä samaa; yhden lautallisen puuroa mustikkamehulla ja yhden leivän. Se oli siis aamiainen. Milla käy viikonloppuisin.
Ruuan jälkeen katson televisiota. Pidän televisiosta, se on kuin istuisi kahvilan terasilla kesäpäivänä ja tarkkailisi maailmaa. Katselisi ohimeneviä ihmisiä ja tapahtumia, muistamatta heistä ketään hetken päästä. Yritän joskus keskittyä.
Milla käy koulua. Hän on kaunis, ahkera ja kiireinen. Hänellä ei ole poikaystävää, hän ei pidä heistä. Millalla on piirustuksia käsissään ja hän polttaa tupakkaa. Sanon aina hänelle, ettei saa polttaa, että keuhkoihin tulee muuten pipi. Opettajatkaan ei tykkää ja hänet kohta varmaan poistetaan sisäoppilaitoksesta. Se olisi viides kerta. Vaikea poika. Me mietimme Erkin kanssa, mitä hänelle pitäisi tehdä ja Erkki haluaisi viedä hänet Ruotsiin poikakouluun. Mutta Ruotsi on huono paikka, meitä ei saisi lähettää sinne. Meitä ei saisi lähettää minnekään, sillä jokainen lapsi on onnellinen vanhempiensa kanssa, jokainen lapsi kuuluu vanhempiensa luokse.
Iltaisin makaan sängyssäni ja mietin olenko hereillä seuraavana päivänä. Mietin Erjaa, Paavoa ja kaikkia niitä muitakin joiden paino ei enää kuormita tätä maata. Toisinaan en halua sulkea silmiäni, sillä voin nähdä painajaisia ja pelkään, että saan sydänkohtauksen. En halua tulla yllätetyksi, sillä tavalla. Mietin, että tuleeko joku kertomaan minulle, kun se lähestyy. Tunnenko. Se on ainoa asia, jota ihminen ei pysty unohtamaan. Edes nukkuessaan.
Me söimme aamiaista, tai sitten lounasta, keittiössä. Kun sanon 'me' tarkoitan vain itseäni. Milla yleensä seisoo seinää vasten ja sormeilee pientä puhelintaan.
Syön joka päivä samaa; yhden lautallisen puuroa mustikkamehulla ja yhden leivän. Se oli siis aamiainen. Milla käy viikonloppuisin.
Ruuan jälkeen katson televisiota. Pidän televisiosta, se on kuin istuisi kahvilan terasilla kesäpäivänä ja tarkkailisi maailmaa. Katselisi ohimeneviä ihmisiä ja tapahtumia, muistamatta heistä ketään hetken päästä. Yritän joskus keskittyä.
Milla käy koulua. Hän on kaunis, ahkera ja kiireinen. Hänellä ei ole poikaystävää, hän ei pidä heistä. Millalla on piirustuksia käsissään ja hän polttaa tupakkaa. Sanon aina hänelle, ettei saa polttaa, että keuhkoihin tulee muuten pipi. Opettajatkaan ei tykkää ja hänet kohta varmaan poistetaan sisäoppilaitoksesta. Se olisi viides kerta. Vaikea poika. Me mietimme Erkin kanssa, mitä hänelle pitäisi tehdä ja Erkki haluaisi viedä hänet Ruotsiin poikakouluun. Mutta Ruotsi on huono paikka, meitä ei saisi lähettää sinne. Meitä ei saisi lähettää minnekään, sillä jokainen lapsi on onnellinen vanhempiensa kanssa, jokainen lapsi kuuluu vanhempiensa luokse.
Iltaisin makaan sängyssäni ja mietin olenko hereillä seuraavana päivänä. Mietin Erjaa, Paavoa ja kaikkia niitä muitakin joiden paino ei enää kuormita tätä maata. Toisinaan en halua sulkea silmiäni, sillä voin nähdä painajaisia ja pelkään, että saan sydänkohtauksen. En halua tulla yllätetyksi, sillä tavalla. Mietin, että tuleeko joku kertomaan minulle, kun se lähestyy. Tunnenko. Se on ainoa asia, jota ihminen ei pysty unohtamaan. Edes nukkuessaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jostain syystä ei tullut muuta mieleen kuin: jees, allright, pidin kovasti! Aitous tuntui tässä.
ei tarvitse selittää sen pidemmälle :)
Marjaana tuossa kertoi, että hän poistaisi tekstistä kaksi ensimmäistä kappaletta. Minä taas poistaisin kolme viimeistä. Sen jälkeen se olisi ihan kiva. Mutta kuka oli Milla?
Ihan hyvä n....rin kirjoittamaksi.
haluat asiallista vittuilua, tule Maahanmuuttajat- palstalle. Kyllä minut sieltäkin löytää. Ja usein PALJON KORREKTIMPANA;D
Kun lueskelin noita sinun monia viestejäsi olin huomaavinani, että et kuitenkaan ole niin herkkänahkainen, kuin esität.
Hermostumalla kun ei mitään voita. Saa kimppuunsa kymmenen uutta vinoilijaa. Ei minulla ole oikeasti mitään maahanmuuttajia vastaan. Se on tämä umpikiero suomalainen huumori, jota ehkä vaikea ymmärtää.
Usko tämä. Esiintymällä röyhkeästi: minä ylpeä somali, te tyhmiä suomalaisia, et varmasti saa ennakkoluuloja ja kirjoitusteni kaltaisia katoamaan.
peace?
Eikö se ole aika selvää että agentti on suomalainen? Vai onko se niin ettei voi ollla suomalainen vaikka olisi asunut koko ikänsä ja puhuisi äidinkielenään, jos näyttää afrikkalaiselta?
Sano suoraan, täytyykö olla vaalea iho että voi olla mielestäsi suomalainen? Näinä aikoina tollanen on ihmetyttävää, mun ikäiset ei enää ajattele noin.
t: tyttö -91
Minä...?
Never.
Tosin en voi ymmärtää, miksi vedät etnisyyteni tähän mukaan. Voi olla, että olen arogantti pieni paskiainen (tai sitten söpö pehmeä pulmunen), mutta mitä sillä on etnisyyteni kanssa tekemistä; tai tosiaankin; mitä ajattelen suomalaisista?
Minä kun en ajattele "suomalaisista" mitään. Suomalaiset koostuvat yksilöistä, ja joku voi olla kaikessa aroganttisuudessaan tai söpöydessään minua lähempänä kuin oma serkkuni. Tai sitten ei.
"peace?"
Rauhaa voi ehdottaa vain, jos oli sotajalalla toisen kanssa, kersantti.
Lolat ovat taatusti suomalaisia, mutten lähtisi itseäni suomalaiseksi kutsumaan.
Olen somali, joka asuu Suomessa. Ja tykkää Vaasan ruispaloista.