Elon polkua kuljemme aina
kohti tuonelan porttia päin
Huolet nuorena ei mieltä paina
katse on aina vaan eteen päin
Vihdoin kohtalo tiemmemme taittaa
monet mutkat sit edessä on
Uudet huolet se tiellemme laittaa
olo on joskus niin toivoton
Rinta ryhtiä silloin saa antaa
kun polku viertää vain ain ylös päin
Muistot menneistä vain voimaa antaa
ja matka jatkuu taas niin että näin
Taakka painava on elon tiellä
matka musta ja mutkainen on
Joskus olemme niin synkkä miellä
elon polku ei oo loputon.
Loppu taival kun voimia vaatii
ryhti taipuu vain ain alaspäin
Joka matkamme päämäärän laatii
hän on määrännyt kohtalon näin
Seuralaiset nytt ei ole myötä
sauva kohtalon tuki vain on
Kohti kuljemme tuonelan yötä
siellä viimeinen päämäärä on
Ec07
kohti tuonelan porttia päin
Huolet nuorena ei mieltä paina
katse on aina vaan eteen päin
Vihdoin kohtalo tiemmemme taittaa
monet mutkat sit edessä on
Uudet huolet se tiellemme laittaa
olo on joskus niin toivoton
Rinta ryhtiä silloin saa antaa
kun polku viertää vain ain ylös päin
Muistot menneistä vain voimaa antaa
ja matka jatkuu taas niin että näin
Taakka painava on elon tiellä
matka musta ja mutkainen on
Joskus olemme niin synkkä miellä
elon polku ei oo loputon.
Loppu taival kun voimia vaatii
ryhti taipuu vain ain alaspäin
Joka matkamme päämäärän laatii
hän on määrännyt kohtalon näin
Seuralaiset nytt ei ole myötä
sauva kohtalon tuki vain on
Kohti kuljemme tuonelan yötä
siellä viimeinen päämäärä on
Ec07
Vastaukset 4
Vanhimmat
Elon polkuahan me kaikki
kuljemme ikää karttuen
Nuoruuden muistot mielessäin
kaikkiin meihin ne tarttuen
Kohtako kun meidät voittaa
mutkat kaikki suoristaen
Huolia uusia, huokauksia
tiellemme kertyy kuormittain
Rinta koholla käymme näin
ylös alas astellen
Elämän polkua eteenpäin
emme periksi antaen, ihmetellen
Matkan painavan repussa tunnemme
oli tie vaikka musta valkoinen
Koskaan synkistyä ei saa tiellä
vaan pitää olla rakkauden täyteinen
Loppu taival saattaa raskas olla
rinta rottingilla kuitenkin eteenpäin
Toivossa eläen kohti määränpäätä
näin määrännyt on kohtalo, mä ymmärtäin
Ystävät seuraa sulle pitäen
älä kohtaloa mieti, jätä tuonnemmaksi
Tuonela saa vielä odottaa
täällä runoillen ystävät lähemmäksi
Parempaa huomista päivää ja vielä parempaa ylihuomista!
Minne mennyt ilon tuoja.
On tilalla vakava mies.
Jokuko loukannut.
Ken ties.
Älä eilistä mieti.
Älä huomisesta murehdi.
Elä tänään.
Kun aika on.
Iltaa ihanaista sinne meren taakse.
Välillä kynä mustaakin mustetta käyttää,
tunteet surun, sanat, julki näyttää.
Jos pienenkin murusen murhetta ottaa sulta voisin,
sen tekisin, vaikka en saisi kuitenkaan mennyttä toisin.
Levollista iltaa ja yötä, EC !
Aika on ollut on armoton
mutta huominen tuo uuden tuoikion
silloin taas rakkaus on kerallain
ja melemmestä taas ahaaveillaian
Tiistai Kuppikahvia ja pulla
nauttii Ernst