Olen aina ollut huolellinen ehkäisyssä,mutta nyt se petti ja olen raskaana. Poikaystävä on armeijassa metsässä tästä päivästä lauantaihin asti.Saisin ajan lääkärille perjaintaina. Vaikka jokatapauksessa 99,9% varmuudella olen tekemässä aborttia,haluan jutella poikaystäväni kanssa.Onko minun mitenkään mahdollista saada poikaystävääni kiinni?...vai onko tämä turha asia soittaa toimistojen kautta,että saisin hänet kiinni?
Olen vaan itkennyt tunnin hysteerisenä ja en tiedä mitä tehdä ja kelle uskoutua.En koskaan ole halunut itseäni tähän tilaanteeseen,mutta en vaan voi elättää ketään ja opiskelut kesken ja olen vasta 20.Abortti vaan kauhistuttaa. Auttakaa joku:(.
Olen vaan itkennyt tunnin hysteerisenä ja en tiedä mitä tehdä ja kelle uskoutua.En koskaan ole halunut itseäni tähän tilaanteeseen,mutta en vaan voi elättää ketään ja opiskelut kesken ja olen vasta 20.Abortti vaan kauhistuttaa. Auttakaa joku:(.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Valitettavasti en osaa sinua kauhean paljon auttaa, sillä en todellakaan tiedä tuosta ameijan käytännöstä puheluiden suhteen.
Oletettavasti siis tuo sinun perjantainen aikasi on ensimmäinen käynti lääkärillä, jolla kirjoitettaisiin tuo aborttihakemus, juteltaisiin abortin hakemisen syistä jne, eikö?
Siis sillä käynnillä ei vielä tehdä mitään peruuttamatonta, joten vaikka et poikaystävääsi sitä ennen saisikaan kiinni, voitte vielä yhdessä miettiä asiaa tuon käynnin jälkeenkin. Abortin voi vielä peruuttaa koska tahansa (ennen kuin ensimmäiset pillerit on otettu ainakin lääkkeellisessä keskeytyksessä), vaikka hakemuksen kirjoittaisitkin.
Siis yritä vain rauhoittua ja miettiä oikeasti, mitä haluat. Muuta ei valitettavasti ole tällä hetkellä tehtävissä :(
Ennen metsäleiriä et saa häneen yhteyttä, ei auta toimistojen kautta soittelu. :(
Malttia vaan lauantaille *peukutus*
Hei!
Asiolla on mukava taipumus järjestyä ja ehdit kyllä jutella poikaystäväsi kanssa kunhan hän palaa ihmisten ilmoille.
Kerro asiasta jollekkin ystävällesi,saatat yllättyä miten monelle meistä on abortti tehty...Taannoin istuttiin naisporukassa saunassa ja juttu eksyi hankaliin kokemuksiin.Saunassa meitä oli 6 naista,joista neljälle abortti oli tehty ja yksi kärsi lapsettomuudesta.
Nyt otat ja tuumit asiaa.Itket ja ryvet kunnes olet päätökses tehnyt.Teitpä minkä tahansa päätöksen niin tuumit sitä toisinaan aina...se on huomattu.Ja muista,että päätöksen teet ihan itse.Mikäli olet tehnyt testin viikko-pari kuukautisten poisjäännin jälkeen sulla on hetki aikaa miettiä haluaisitko kuitenkin pitää lapsen...asiat kyllä järjestyvät tavalla tai toisella kunhan olet päätöksestäsi varma.
18v. kauhistunut, hämmentynyt, paniikissa, itku kurkussa.
Lääkäri tietysti huomas ja sano että jospa tehdään nyt niin että mietit vielä kolme päivää...hyvä että sanoi.
Ne päivät pelasti lapseni elämään ja säästin itsenikin elinikäseltä jossittelulta ja syyllisyydeltä!
Hei!
Ekalla lääkärikäynnillä jutellaan lääkärin kanssa ja saat lähetteen toiselle lääkärille, joten keskeytystä ei tehdä tällä viikolla, vaan ehkä vasta 1-2 viikon kuluttua. Voit siis ihan hyvin käydä perjantaina lääkärissä juttelemassa ja viedä asiaa eteenpäin, jos sinusta siltä tuntuu. Jos päädyttekin toiseen ratkaisuun ja pidätte lapsen, niin sen toisen lääkäriajan ja keskeytyksen voi aina perua!
Tiedän, että odottelu on kamalaa, kun ei voi jakaa asiaa tärkeimmän ihmisen kanssa, mutta tuskin tuossa asiassa saat poikaystävääsi kiinni metsäkeikalta. Tsemppiä vaan sinulle, meitä saman kokeneita on täällä paljon.... :)
Hei rauhoitu hetki ja mieti rauhassa. Ehdit jutella poikaystäväsi kanssa kunhan metsäkeikka on ohi.
Eli kuitenkin on se 0,01% mahdollisuus lapseen. Se prosentti voi nousta mitä enemmän ajattelet ja mietit asiaa. Hei, 20v, senhän ikäisinä melkeimpä kaikki ennen tekivät jo lapset.
Itse tunnen monia perheellisiä jotka vielä opiskelevat ja silti pärjäävät. Jos tahtoa riittää, tulette pärjäämään kyllä, täällä Suomessa nyt ei kuitenkaan kukaan ole heitteillä sillä tavalla, että ne jotka asiansa hoitavat myös apua saavat.
Mieti kuitenkin se asia tarkkaan, että alussa se raskaus on pelon ja jännityksen aihe melkeimpä kaikille, vaikka olisikin kyseessä ihan toivottu raskaus! Mitä pidemmälle raskaus etenee, sen enempi se ei-toivottukin alkaa muuttua toivotuksi. Ja abortti on asia, jota et tulisi koskaan unohtamaan. Eli se seuraisi sinua läpi elämäsi kuitenkin tavalla tai toisella, toisilla raskaampana toisilla kevyempänä, etukäteen et voi tietää mikä on se sinun kohtalosi.
Ja taas se kylmä totuus, että harva varmasti (tuskin kukaan!) katuu synnyttämäänsä lasta, mutta moni varmasti aborttia. Jos ei heti, niin vuosien päästä, vuosikymmenien päästä. Jos et saisikaan myöhemmin halutessasi lapsia, mitä sitten? Kun on itsekin nuori, sitä jaksaa vielä ihan eri tavalla kuin taas vanhempana, jo ihan fyysisesti. Ei lapsi estä opiskeluja, ehkä enemmän joutuu vain miettimään ja organisoimaan asioita, mutta este se ei ole. Tiedäthän että hoitomaksut perustuvat vanhempien tuloihin. Onko sinulla äitiä jolle voisit asiasta keskustella tai yhtään hyvää luotettavaa ystävää jonka kanssa voit asian jakaa ennen kuin saat poikaystävään yhteyden.
Mielestäni tämä juttu on hyvä lukea. Että näinkin voi jollekin käydä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000024452478
..sopia asiat perjantaina lääkärin kanssa niin, että keskeytys tehdään myöhemmin esim. ensi viikolla tai myöhemmin (ottaen tietysti huomioon raskausviikot
Saimme poikaystävän kanssa puhuttua ja yhdessä päätimme,että teen abortin. Mutta jos itse en kuitenkaan halua poikaystäväni tukee minua kaikessa.Nythän on taas metsässä 3 viikkoa:(. Juuri tälläisenä aikana kun tarvitsen häntä eniten.
Nyt oli toinen aika ja tehtiin ultaäänitutkimus. Terveyskeskuksen lääkäri sanoi,että raskaus on luultavasti vain 7 3,koska hän käsin tutkiessa ei sitä tuntenut. Tänään ultrassa katsoessa lapsi on 10 3:(. Sen pää näkyi ja kädet ja jalat ja sydän löi ja se liikahteli. Itkin vaan kokoajan ja sain paniikkikohtauksen kävellessäni kotiin. Kaikista helpointa olisi jos raskaus olisi vasta niin aluillaan,et saisin tehtyä lääkinnällisen abortin. En haluisi yhtään enempää satuttaa tätä pikkusta. Nyt en vaan tiedä haluanko tehdä aborttia,nyt ultran jälkeen.
Tiedän,että jos jatkan ja teen abortin että tämä pahaolo ja ahdistus kasvaa vaan. Mutta en vaan voi pitää tätä lasta.Yhtä iso ahdistus iskee sitä miettiessä. En tajua miten tämä voi joillekin olla helppoa. En tämän vaikeampaa ratkaisua nainen voi tehdä,keskeyttää oman lapsen alkavaa elämää. Olen itkennyt vaan kokoajan.Ahdistaa niin paljon.Paljon mietittävää torstain mennessä.
Jos sinusta nyt jo tuntuu noin pahalta "satuttaa pikkuista" niinkuin sanot, voi melkein taata ettet abortista selviäisi kovin pienillä henkisillä ruhjeilla! Joillekin se on juuri niin helppoa, kirjoittamastasi päätellen sinä et kuulu heihin.
Mietin vain, onko lapsen pitäminen _oikeasti_ mahdotonta vai tuntuuko se vain siltä? oletko tietoinen taloudellisista mahdollisuuksista, opinto-oikeuden pidentämisestä tms? Sinulla on myös poikaystäväsi tuki, se ei ole mikään pieni asia sekään.
Jos abortista ei ole aivan varma, ei sitä pitäisi tehdä. Sinä kuulostat kaikkea muuta kuin varmalta, sinä kuulostat siltä että haluat vain löytää hyvän syyn pitää lapsi. Sitä päätöstä sinun täytyy kyllä selitellä muutamaankin otteeseen, mutta useimmat ymmärtävät kun sanot että raskaus oli vahinko mutta et halunnut keskeyttää sitä, se tuntui väärältä. Joku ovi pyörittää silmiään mutta ei kukaan tuollaiseen mitään tule vastaan sanomaan (okei, puhun järjellisistä ihmisistä). Vasten tahtoaan ei aborttia KOSKAAN tule tehdä. Henksiet seuraukset ovat sellaisesta aivan liian suuret.
***