Tämän hetken tilannetta ei TODELLAKAAN kannata verrata ennen lamaa olleeseen tilanteeseen. Tilastokeskuksen kuvaajasta nähdään, että 80/90 -luvun vaihteessa hinnat nousivat huippuun 3 vuodessa, kun taas tällä hetkellä on takana viisitoista vuotta maltillista talouskehitystä. Toisaalta Euroopan unionin myötä rahamarkkinat ovat vakautuneet, eikä suuret ylikuumentumiset tai valuuttakeinottelut enää ole mahdollisia. Hinnat siis kehittyvät maltillisesti edelleen edellisvuosien myötä. Globalisaatio tuo sijoittajia Suomeen, jolloin ostomarkkinat eivät pelkästään ole suomalaisilla sukanvarsisäästäjillä. Toisaalta globalisaatio aiheuttaa myös sen, että talouskehitys on maailmanlaajuista ja markkinat tukevat toisiaan.
-Markku yläsilta, KTM, yrittäjä
Markkinoiden tutkimista jo 15 vuotta
-Markku yläsilta, KTM, yrittäjä
Markkinoiden tutkimista jo 15 vuotta
Vastaukset 10
Vanhimmat
1. Oliko it-buumi maltillista talouskehitystä?
2. Onko sinun mielestäsi asuntojen hinnat kehittyneet maltillisesti?
3. Eikö viime ja edellisviikon pörssilasku osoittanut globaalitalouskin voi liikkua spekulaatioiden varassa nopeasti suuntaan tai toiseen? Eli markkinat tukevat, mutta myös vetävät toisiaan alaspäin jos niiksen tulee.
4. Nimet kirjoitetaan isolla, luulisi KTM:n tietävän sen.
5. Näitä jatkuvan nousun höpisijöitä tulee aina nousun aikana (yleensä loppuvaiheessa enemmän), laskun aikana onkin sitten hiljaisempaa.
Markulla ei ainakaan ole katse peruutuspeilissä, niinkuin useimmilla romahdususkovaisilla. Inhakin totesi raportissaan, että Suomen lama oli epänormaali tilanne, jonka kaltainen tulee noin kerran sadassa vuodessa
että kerran sadassa vuodessa tarkoittaa 1900-2000=100
2000-2100=100
se vaan on eri juttu mihin kohtaan tuon 100 vuoden kohdalla tuo Y.K.S.I lama osuu!
että silleen....ja 1900-2000 oli muuten kaks lamaa....vähintään.
ja edellisenkään laman alussa ei kukaan osannut veikata kuinka pitkä snorkkeli tarvitaan sukellukseen....
t:ihqu
Mutta rommauksen odottajat unohtavat, että silloin ei heilläkään mene kovin hyvin. Aika epätodennäköistä, että niillä, jotka eivät pysty ostamaan korkeasuhdanteessa, olisi jotain mahdollisuuksia oikean laman aikaan.
itselläni on nyt tänään mittariin tulleen 39 vuoden aikana sattunut yksi kunnon nousukausi ja lama kohdalle.
nousukauden aikaan ei ollut mitään mahdollisuuksia ostaa asuntoa kuplahintojen painaessa päälle ja korkojen ollessa pilvessä vaikka säästöjä oli 30% oman asunnon hankintaan tuolloin.
laman painettua päälle olivat työmarkkinat ammatissani parantuneet huimasti ja palkkani noussut kaksinkertaiseksi 1990 aikaan joten oman ostoon silloin riitti aikaisempi oma säästöosuus!
eli ostin asunnon suoraan velattomaksi, "omalla osalla"!
ostinkin tuolloin 1995 oman ja itseasiassa samalla uuden autonkin ensimmäistä kertaa elämässäni tuolloin.
myin asuntoni pois 2002 ihan kivalla voitolla ja talletin rahat pahanpäivän varalle. työhistoria on ollut nousujohteinen ja töitä riittää vaikka tulisi lamakin (sellainen ala jolla ei lamaa tunneta).
joten voinkin todeta että kun tällä maalla menee huonosti minulla menee todella lujaa....nytkin on rahaa säästössä 235t€ (myymäni asunnon rahat) sekä vuosien mittaan säätettyä rahaa yli 130t€ joten ihan kivasti saan jälleen tulevan laman aikana asiat sujumaan kivasti....
lamaa odotellen!
edes nimeään, Ylisilta -nimisiä ei ole...
Huono provo
Lieneekö Sellaistakaan...
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ainakin melkein, sillä jo pelkkä normaali rakentamiskustannusinflaatio nostaa asuntojen nimellishintoja 2-kertaiseksi n. 6-12 vuodessa. Kun piirretään suora 80-luvun alun ja nykyhetken välille asuntojen realihintakäppyrään, voidaan todeta nykyhinnan ja em. 'sovelletun regressiosuoran' välisen erotuksen olevan suht. maltillisen.
Mikään yksittäinen tekijä ei nosta asuntojen hintoja, vaan useampi yhtäaikainen lyhyt- tai pitkäkestoinen trendi; korot, palkat, verotus, tonttitarjonta, suhdannetilanne, muuttovoitto/-tappio, maaseudun autioituminen, ikärakenne, työttömyys/työllisyys, asumisen muotivirtaukset jne.
Osa hintatekijöistä kumoaa toisensa ja osa vahvistaa. Yksi on varmaa vallitseva trendi on 3-6%:n asuntojen hintojen nousu pitkällä 10-15 vuoden aikavälillä. Poislukien 1-3 vuoden jaksot, jolloin hinnat notkahtavat tai ovat aallonharjalla. Tällöinkin tuorein notkahdus ja huippu ovat edellisiä korkeammalla tasolla.
Jos nyt kuitenkin soveltaisit inflaation huomiointia nimillishintakäppyrään eikä reaalihintakäppyrään.
Vuosina 1988-2004 rakennuskustannusindeksi ei ole kertaakaan noussut yli 5%:n, itse asiassa muutos on ollut n.2-3%. Viime vuosina muutos on sitten lähestynyt 5%:a johtuen pitkälti materiaalien hinnannousuista.
Vaikka viimeiselle kymmenelle vuodelle laskettaisiin tasainen 5% nousu (joka siis liki kaksinkertainen todelliseen) olisivat nimellishinnat nousseet vain 1,6-kertaisiksi.
Vastaavana aikana asuntojen hinnat ovat 2,3 kertaistuneet. Suomeksi sanottuna: 300teur asunnoissa on 80-100teur ylimääräistä - lainoitettuna tämä "lisä" maksaa asunnonostajalle selkeästi enemmän.