Tervehdys vain kaikille!
Minulla ja miehelläni on ajatus kypsymässä sijaisperhetoiminnasta. Olemme vielä nuorehkoja ja lapsettomia toistaiseksi. Tämä ajatus on vielä ajatus ja sellaisena se pysyykin vielä monta vuotta.
Olemme ajatelleet perustaa ensin perheen ja kypsyä ihmisinä ja kasvattajina. Katsella elämää ja sitä minne se meidät johdattaa.
En ole käynyt paljon kouluja. Tällä hetkellä teen tiivisti yrittäjänä töitä. Kouluun lähtöä olen suunnitellut ja menenkin kun tiedän mihin.
Kaukaa viisaasti olenkin ajatellut sitä että missä koulutuksessa minulle olisi hyötyä ajatellen sijaisvanhemmuutta? Lapset ja nuoret ovat sydäntä lähellä, mitä enemmän ikää itsellekkin karttuu sen paremmin tiedostan tämän.
Kiitos oikein kovasti jos osaisitte joko neuvoa tai muuten vain heittää ajatuksia ilmaan mikä olisi mahdollista. Minulla on aikaa kasvaa ajatukseen ja myös kouluttautua.
Minulla ja miehelläni on ajatus kypsymässä sijaisperhetoiminnasta. Olemme vielä nuorehkoja ja lapsettomia toistaiseksi. Tämä ajatus on vielä ajatus ja sellaisena se pysyykin vielä monta vuotta.
Olemme ajatelleet perustaa ensin perheen ja kypsyä ihmisinä ja kasvattajina. Katsella elämää ja sitä minne se meidät johdattaa.
En ole käynyt paljon kouluja. Tällä hetkellä teen tiivisti yrittäjänä töitä. Kouluun lähtöä olen suunnitellut ja menenkin kun tiedän mihin.
Kaukaa viisaasti olenkin ajatellut sitä että missä koulutuksessa minulle olisi hyötyä ajatellen sijaisvanhemmuutta? Lapset ja nuoret ovat sydäntä lähellä, mitä enemmän ikää itsellekkin karttuu sen paremmin tiedostan tämän.
Kiitos oikein kovasti jos osaisitte joko neuvoa tai muuten vain heittää ajatuksia ilmaan mikä olisi mahdollista. Minulla on aikaa kasvaa ajatukseen ja myös kouluttautua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vastaava sosiaalialan koulutus olisi eduksi.
minua tungettelijana, mutta olen kiinnostunut motiiveistasi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Olen tässä mielessä kiinnostunut perheiden motiiveista yleensäkin. Oma poikani oli sijoitettu perheeseen vauvasta lähtien. Tällä perheellä ei ollut muita lapsia. Halu saada lapsi, oli heidän motiivinsa.
Et tungettele ollenkaan ja kysymyskin on tärkeä. Toivottovasti vain osaan kirjoittaa sen minkä tunnen.
Kaikki saattaa olla lähtöisin jo omasta lapsuudestani, isä alkoholisti, äiti nujerrettu henkisellä väkivallalla ja veli joka odotti että pikkusisko hoitaa asiat kuntoon. Olisin itse halunnut sijaiskotiin nuorena, soitin itse sosiaalitoimistoon. Se jäi siihen koska muutinkin jo pian pois kotoa kouluun ja sille tielle jäin.
En koskaan nuoruudessani tiennyt aikuista joka välittäisi ja ymmärtäisi oikeasti. Olisi tullut katsomaan esitystäni koulun iltaan tai tukenut edes jotain harrastustani. Omille vanhemmilleni kaikesta oli vain vaivaa. Äitini kyllä huolehti meistä ja suojeli sen minkä pystyi mutta tuki ja kannustaminen sekä läsnäolo puttui.
No lapsuudesta sen enenmpää kertomatta. Normaali suomalainen alkoperhe.
Minusta on kasvanut kaikesta huolimatta kunnon aikuinen, nuoruuden hölmöilyjen jälkeen. Teini-ikä oli rankka.
Olen ikäni huolehtinut muista ihmisistä, olen vahva ja annan kaikkeni että saisin oikeutta ja reiluutta sorretulle. Pidän oikeudenmukaisuudesta ja siitä että ihmistä kunnioitetaan sellaisena kuin hän on. Erilaiset ihmiset on elämämme rikkaus. Minulla on aito auttamisen halu ja saan itsekkin siitä voimaa kun saan asiat eteenpäin.
Ajatus joskus vain tuli kun eräs ihminen jonka elämäntyötä arvostan kovasti kannusti minua ryhtymään tälläiseen toimintaan. Siitä lähtien se on muhinut tuolla mielessä ja tulee pintaan aika ajoin.
Vielä en koe asiaa ajankohtaiseksi koska haluamme perustaa perheen. Meillä on kova halu saada lapsia, olemme yrittäneet kauan jo. Haluan ensin nähdä millaiseksi perheemme muodostuu ennenkuin aloitamme sijaiskoti toiminnan. Välillä epäilyttää omat motiivit koska lapsettomuus on kipeä asia ja lasten saamista haluaa niin kovasti että jokapaikkaan sattuu. Haluan ettei tämä lapsettomuusasia vaikuta tähän asiaan ollenkaan. Etten vain edes alitajuisesti kuvittelisi tälläisen jotenkin korvaavan sen oman perheen.
En usko mutta katsomme asiaa sinne kunhan oma perhe on ensin kasassa.
Motiivit on kai sitten tässä, en osannut hyvin ilmaista.
Suurin on kai se että haluan lapselle ennenkaikkea turvallisuuden tunteen sekä kuunnella ja opastaa.
Antaa sen minkä aikuisen tuleekin lapselle antaa. Antaa lapsen olla lapsi ja nuoren nuori.
Voisin kirjoittaa tähän vaikka koko illan mitä kaikkea haluaisin sekä tekisin. Minulla on aivan pyyteetön halu auttaa ja mitä vanhemmaksi tulen niin selvemmin näen itseni tämänkaltaisessa työssä. Minulle on aina sanottu että soveltuisin auttamisalalle mutta nyt vasta itse sen näen.
En tiedä mistä tämä kumpuaa, toivottavasti sydämen pohjukoilta!
Aloimme mieheni kanssa sijaisvanhemmiksi viime elokuussa.Molemmat olemme nuoria, kun sukulaiset ystävät kuulivat ajatuksesta, että meille muuttaa sijasipoika olivat aivan kauhuissaan miten tulette pärjäämään ym.muuta päivitystä kun olette niin nuoria ja ei ole elämän kokemusta.Poika on nyt ollut reilut puolivuotta ja tosi mahtavasti on mennyt ei ole päivääkään tarvinnut katua ajatusta.Olemme saaneet tukea sosiaalihuollosta ja he eivät kuitenkaan sijoittaneet kovin vaikeaa tapausta meille. Rohkeasti heti nuorena mukaan silloin on eniten virtaa lasten kanssa telmimiseen ja kun on järki mukana varmasti pärjää. Joten tsemppiä ja ilmoittautukaa kurssille !
Vastauksia ja toimintaohjeita tarvittavista koulutuksista yms saat parhaiten oman alueesi sosiaalitoimistosta /lastenvalvoja.Minun mielipiteeni on että omat lapset hankitte ensin ja jos sen jälkeen vielä jaksaa kiinnostaa niin tuumasta toimeen vaan.Tervetuloa vaan parjattujen sijaisvanhempien joukkoon. Meitä aina tarvitaan.