Hei,
tiedustelisin näkemyksiänne seuraavasta tapauksesta. Lapseni on tosi herkkä ja kiltti. Tarhassa ei ole nähty, että lapseni kiusaa ketään, mutta kaksi vanhempaa on sanonut, että lapseni kiusaisi heitä. Haluan tietysti puuttua asiaan, mutta miten tehdä se rakentavimmin?
Toiseksi ihmetyttää tarhan henkilökunnan toiminta. He ottavat asian puheeksi vaikka eivät itse ole nähneet mitään. Itse kuulin kerran, kun lastani haukuttiin tarhaan tuotaessa, mutta tarhan henkilökunta ei tehnyt mitään. Samoin lapseni lähes sokeutui tarhassa, kun joku riehui kepillä, eikä tarha puuttunut siihenkään.
Kaikesta huolimatta iloista kevättä kaikelle!
tiedustelisin näkemyksiänne seuraavasta tapauksesta. Lapseni on tosi herkkä ja kiltti. Tarhassa ei ole nähty, että lapseni kiusaa ketään, mutta kaksi vanhempaa on sanonut, että lapseni kiusaisi heitä. Haluan tietysti puuttua asiaan, mutta miten tehdä se rakentavimmin?
Toiseksi ihmetyttää tarhan henkilökunnan toiminta. He ottavat asian puheeksi vaikka eivät itse ole nähneet mitään. Itse kuulin kerran, kun lastani haukuttiin tarhaan tuotaessa, mutta tarhan henkilökunta ei tehnyt mitään. Samoin lapseni lähes sokeutui tarhassa, kun joku riehui kepillä, eikä tarha puuttunut siihenkään.
Kaikesta huolimatta iloista kevättä kaikelle!
Vastaukset 5
Vanhimmat
kukaan muu,kuin sinä itse välität lapsestasi. Jos epäilet että häntä kohdellaan epäreilusti. Miksi pidät häntä siellä? Herkille lapsille "hyvä" perhepäivähoito on paras ratkaisu.Iso lapsilauma jyrää alleen heikot.Kun nämä lapset sitten menevät kouluun on heidän itsetuntonsa jo valmiiksi alhaalla. Miten he sitten puolustavat itseään? Tarhatädit eivät kerro kaikkea, eikä edes tiedä,mitä kaikkea ne 20 lastakin päivän aikana tekevät. Saati sitä kohdellaanko kaikkia kavereina vai vihollisina.
No voi hyvänen aika kyllä ne tarhapaikat taitaa nykyään niin kiven alla olla ettei niitä tosta noin van vaihdeta!
Ja kyllä se on tuollasessa tilanteessa hoitajien puututtava kiusaamiseen ja otettava nollatoleranssi myös sen suhteen. Lapsia on kuitenkin kohdeltava tasavertaisesti. Jos joku kertoo että häntä on kiusattu nin varmasti hän myös osaa kertoa missä tilanteessa ja kuka on kiusannut. Lapsetkin puhuvat sillointällöin ihan puutaheinää asioista joita ei ole edes tapahtunut.
Hoitajien on pidettävä lapsia tasavertaisina ja opettaa sitä myös lapsille. silloin kovat eivät jyrää heikompia vaan kaikille pitää antaa tilaisuus olla omaitsensä.Ketään ei kiusata, ei ohiteta ruokajonossa, ei tönitä ym. ei edes 20 lapsen ryhmässä.
Eli ei muuta kun otat asian puheeksi, sanot että haluaisit tietää tarkemmin missä tilanteissa "kiusaamista" on esiintynyt. vaarsinkin jos tämä on toistuvaa niin pakkohan hoitajienkin se on huomata tai ainakin tiedostaa jolloin pystyvät myös tilannetta seuraamaan. Jos kiusaamiseen(esim omaa lastasi kohtaa) ei puututa voit mennä päiväkodin johtajan juttusille ja ilmaista huolesi.
Aina lapsilla jonkinlaista riitaa ja kiusaamis tilanteita syntyy. Ei auta kun sopia palaveria ja keskustella asioista.
en uskonut aluksi minäkään omasta kullan nupusta, että hän kiusaa muita...
fiksuja, etteivät kiusaa ketään aikuisen silmien alla! Siksi niitä tilanteita on vaikea nähdä ja kuulla ja niihin on vaikea oikealla hetkellä puuttua.
Kuuntele lastasi ja puhu kertomansa päiväkodissa. Mutta ole objektiivinen, toinen lapsi saattaa lyödä, koska eka otti hänen lelunsa. Ja lyöyt lapsi jättää kertomattaoman osuutensa tapahtumiin.
Kiusaamista - missään muodossa eikä kenenkään taholta - ei tule hyväksyä. Mutta siitä on ensin tiedettävä ennen kuin siihen voidaan puuttua.
Kuten meillä aikuisilla, myös lapsilla on ns. päivähoitopersoonia. He saattavat olla hoidossa aivan erilaisia kuin kotioloissa. Näin he selviytyvät erilaisten ympäristöjen haasteista.
Lapsesi saattaa siis olla kovinkin herkkä kotona, mutta myös hoitopaikan häirikkö. En missään nimessä sano, että näin on, mutta kannattaa yrittää olla objektiivinen.
Kiusaamisesta yleensä olen sitä mieltä, että siihen on AINA puututtava ja HETI. Jos asiat jätetään hoitamatta, lapsille jää käsitys, että moisesta toiminnasta ei tule mitän seuraamuksia. Ja vielä pahempaa, he eivät ehkä edes ymmärrä, kuinka pahaa mieltä heidän tekonsa saattavat muille aiheuttaa. Empatia kun on monille lapsille vielä täysin vierasta. He tarvitsevatkin usein aikuisen mallia siitä, kuinka asioita hoidetaan.
Lapset vasta harjoittelevat vuorovaikutustaitojaan ja heitä on tuettava niiden tasapainoisessa oppimisessa!!