Menen vaikka ruokakauppaan päässäni nakuttaa vain yksi ajatus: OLENKO RASKAANA. Aina kun kuukauden pääsen eteenpäin ilman raskausuutista olen helpottunut,mutta kohta jo alkaakin taas uusi"odotus". Tämä vie minulta valtavasti voimia ja tappaa elämänilon.H aluaisin KUULLA ONKO JOLLAIN TOISELLA VL.ÄIDILLÄ vastaavia tuntemuksia,mutta eihän teistä tietenkään kukaan uskalla astua esiin vaan voihkitte salaa.Lapsia on 6 kappaletta ja en halua enää ainoatakaan.Mieheni hekumoi vielä neljästä pojasta.Olisi sitten kymmppi täynnä ja pääsisi tepastelemaan SRKn käytäville tekijämiehenä.
Raskaudenpelko
aina läsnä
515314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
tuttua on, vaikka ei olis mahiksia edes olla raskaana..tiedän kiertoni nii hyvin..sit ku stressaan nii menkat myöhästyy..
toimi, jos häiritsee elämääsi, ite sä muksus teet ja miehes päästät...
Jumalasta niin paljon hyvää, että Hänellä on vara siunata elämänne ja kaikkien lastenne elämä.Sehän on epäuskoa, jos ei usko, että Jumala näkee meidän voimamme ja päivämme.Sihen saamme luottaa.
>> Sehän on epäuskoa, jos ei usko, että Jumala näkee meidän voimamme ja päivämme.Sihen saamme luottaa.
vakuutuksia omaisuudelle, ym.
Eikös se sitten ole epäuskoa, kun ei luoteta, että Jumala voisi varjella esim. tulipalolta.
mentaliteetti kaikuu kirjoituksissasi. Miksi Jumala on antanut ihmiselle järjen, jos sen pitää käyttäytyä kuin eläin?
vakuutusyhtiöille tuottavaa toimintaa.Näin pyöritetään omalta osaltamme talouselämää.
ole sitä, että kaikessa turvataan Jumalaan, hän tietää voimamme ja tarpeemme.En voisi ajatella, että minulle Jumala ei anna kuitenkaan voimia kuin kahden lapsen synnyttämiseen ja kasvattamiseen.En minä silloin luota Jumalan kaikkitietävyyteen.
käski ihmisten lisääntyä ja täyttää maa.
>> En voisi ajatella, että minulle Jumala ei anna kuitenkaan voimia kuin kahden lapsen synnyttämiseen ja kasvattamiseen.En minä silloin luota Jumalan kaikkitietävyyteen.
minun näkemykseni ja mielipiteeni.En tuputa sitä kenellekään.
"Sehän on epäuskoa, jos ei usko, että Jumala näkee meidän voimamme ja päivämme."
Luulet Jumalan viestittävän ihmiselle tämän, että nyt voimat eivät riitä uuteen lapseen? Hän ilmoittaa sen äidin tuntemuksena, ja silloi vaimo sanoo miehelleen ei, tätä ei sanaa on myös miehen kunnioitettava ja ymmärrettävä se.
Mikä mies se sellainen mies on joka antaa himoilleen vallan, ja hänelle pääasia on ominen himojen tyydyttäminen? Jos olen rehellinen, niin mielestäni ei ainakaan uskovainen mies, tämä on minun mielipiteeni sillä mielestäni tuo ei ole oikein.
epäuskon syntiä, kun ei uskota, että Jumala varjelee tulipalolta.
Jos taas jonkun usko ei riitä siihen, että selviytyy 17.,(järjestysluku), lapsen synnytyksestä, niin hänet heitetään saatanalle.
Tuossa se tekopyhyys juuri näkyy.
Jeesus nuhteli fariseuksia siitä, että he asettivat toisille taakkoja...
Juuri nämä synnytystaakkojen asettajat ottavat sitten vakuutuksia omaisuudelleen.
näkee hyväksi puhutella tulipalolla.Nykypäivänä tuskin kenenkään taskusta löytyy uuden talon hintaa seteleinä.
on parempi kuin uhri ja totella parempi kuin oinasten lihavuus, ja kuuliaiset lapset on Luoja luvannut hyvästi siunata.Näin Raamatun mukaan elävät ne , joilla Raamattu on elämän ylin ohje.
äidin henki on halpaa kamaa.
Mitä te olette tehneet lähimmäisellenne
ja miten te olette pyörittäneet liike-elämää?
Näitähän meiltä kysytään viimeisellä tuomiolla.
Et vastanut ollenkaan siihen mitä kysyin?
Sinä itse kirjoitat, että se on epäuskoa jos ei usko siihen, että Jumala antaa niinkuin on voimamme.
Kysymys kuului, että miten luulet Jumalan ihmiselle kertovan milloin hän on voimaton vastaanottamaan uuden lapsen? Miten muuten Hän sen voi kertoa kuin äidin tuntemuksena joka lapset kantaa ja synnyttää?
Miehelle sitä ei voi kertoa sillä mies ei niistä asioista tiedä mitään, lapsen alullesaattaminenhan on pikemminkin vain miehelle nautinto, mutta nainen tietää mitä kaikkea muutakin se on ja nän kantaa vastuun siitä nautinnosta. Siksi sen nautinnonkin pitää olla yhteinen, ei vain toisen nautinto.
Miten siis mielestäsi Jumala ilmoittaa nuo äidin voimavarat jotka itsekkin mainitset?
ilmoittanut sanassaan, että niinkuin on päiväa ovat sinun voimas. Usko on sitä, että uskomme näin. Jumalalla on vara antaa sairaalle terveyttä ja terveelle sairautta. Usko on luja luottamus siihen , mitä toivotaa , eikä näkymättömistä epäile.
Et sitten itsekkään usko siihen, että Jumala voisi sen meille kertoa mitkä ovat voimamme ja antaa sen mukaan?
Olet sitä mieltä, että kaikki on vain vastaanotettava vaikka voimamme eivät riittäisikään? Pitää vain kuuliaisuuden vuoksi saada lapsia niin paljon kuin mahdollista, sekö se tärkeintä?
Olen kyllä itsekkin sitä mieltä, että kaikki lapset mitä lahjaksi annetaan pitäisi ottaa ilolla ja rakkaudella vastaan. Jos ihmisestä tuntuu, ettei siihen kykene, niin silloin on Jumala sen kertonut, että nyt ovat voimasi vähissä.
uskot vain omiin voimiisi. Jaksamista kaikille!
Omiin voimiin kyllä uskoisin, ja vauvakuumettakin olisi, mutta pakko uskoa siihen, että itse emme voi aina näitä aioita päättää.
"Sinä siis
Kirjoittanut: ämmä 14.3.2007 klo 10.03
uskot vain omiin voimiisi."
Mitäs se sitten on muuta kun omiin voimiin luottamista, jos Jumala monella eritapaa yrittää viestittää äidille, että hän ei jaksa uutta lasta?
Voi ilmaista sen väsynä, haluttomuutena jaksaa ottaa uutta lasta vastaan, haluttomuutena yhdyntään, masentuneisuutena ettei jaksa edes iloita jo olemassa olevista lapsista, sairaudella mikä vaarantaa raskaudenaikana äidin hengen ja/tai tulevan lapsen yms.
Jos ihminen ei näitä Jumalan varoituksia kuuntele, niin eikö ihminen juuri silloin luota omiin voimiinsa, että kyllä jaksan vaikka väkisin? On oikeastaan tosi väärin jos sairauksista, väsymyksestä yms. huolimatta hakeutuu tietoisesti raskaaksi. Se on eriasia jos Jumala kaikesta huolimatta päättää antaa lapsen vaikka sitä ei tietoisesti teekkään, niin silloin se todellakin on Jumalan tahto.
fyysisesti väsynyt, kannattaa hoitaa kuntoansa. Joka äidillä on tuntemuksia puoleen jos toiseen .Minulla oli kuitenkin pääasiana, että haluan ottaa vastaan ne lapset , jotka Jumala minulle antaa. Tätä totuutta vasten sitten muun rakentelin.Yritin pitää itseni hyvässä kunnossa .Päivittäin lenkkeilin kävelemällä.,kävin joskus uimahallilla, ystävien luona ,järjestelin lauluseuroj,ristiäisiä ,häitä, Aina kaikesta väsyykin ,mutta uni maistuu.Luen myös paljon.Nämä kaikki vie ajatuksia omasta itsestä vähän etäämmälle.Kaikkeen saa myös ammattiauttajan apua.Elämän tarkoitus ja päämäärä kun on tiedossa.niin paremmin jaksaa.Evankeliumi on Jumalan voima itsekullekin sen uskovalle autuudeksi.
Jumala tietää voimamme ja päivämme eli lääkärin apua ei saa ottaa missään tapauksessa/sairaudessa vastaan. Siinä selkeästi puututaan Jumalan tahtoon. Etkö itse huomaa? Olette ottanut syyniin vain synnytyksen, muissa jutuissa ette luotakaan Jumalaan. Älytöntä.
Väsymys on henkistä mikä äidille tulee, äidillä on niin paljon vastuuta lapsista ja pelkoa heidän puolestaan, että sekin vie niitä voimia.
Ihmiset olemme erilaisia, ei kaikille tule sairauksia, jollain voi olla kotona hyvä tai huono mies, niin moni asia vaikuttaa äidinkin jaksamiseen.
Jos sinä olet jaksanut ottaa ilolla vastaan kaikki lapset, on moni muukin, mutta huomatkaa eivät kaikki ole samanlaisia superäitejä ja siksi ette voi vaatia kaikilta samaa suoritusta mihin olette itse pysytyneet.
Ettehän te voi ottaa Jumalan paikkaa kertoa äidille miten hänen voimansa pitää riittää, kyllä sen tekee ihan itse Jumala jokaiselle henkilökohtaisesti jos sitä haluaa vain kuunnella.
lääkäriltä avun saa moneen vaivaan.Ei lääkärikään kaikkivoipa ole. Nämä nyt ovat jo läpälässytysiä, joita kysyjäkään ei usko.
on oman onnensa seppä. Mutta tottakai kukaan ei neuvo tekemään Jumalan sanan vastaisesti.En minäkään monasti kovin iloinen ollut ,olin monasti kipuileva ja väsynyt.Halusin vain tyytyä osaani.Tyydy minun armooni, sillä minun voimani on heikoissa väkevä, sanotaan sanassa.
Onko kipu ja väsymys syntiä, joista tulee parannusta tehdä?
Tässä näemme miten toinen toistansa nokkivat vl-naiset. Itse itsenne omaan orjuuteen vangitsette.
Kuka teitä voi auttaa, kun ei edes Jumala muiden ihmisten välityksellä..????
Äitiä joka ei olisi tuntenut koskaan väsyä ja kipua, kyllä se kuuluu osana äitiyteen. Mutta kipuja ja väsymyksiäkin on erilaisia, huomio myös se neuvoissasi.
"Mutta tottakai kukaan ei neuvo tekemään Jumalan sanan vastaisesti."
Onko sekin mielestäsi Jumalan sanan vastaista jos neuvot miestä, että tämän on pidättäydyttävä silloin kun vaimo on haluton eikä ole valmis uusiin lapsiin. Ja hänen pitää osata enemmin ajatella lähimmäisiään kuin itseään, ja ei saa päästää niitä omia himoja kaiken edelle lähimmäisten kustannuksella.
Jos neuvot miestä näin niin toimitko silloin mielestäsi vasten Jumalan sanaa? Ehkäisyhän on saarnattu synniksi, silloin luonnollisesti pidättäytyminen on ainoa vaihtoehto.
Vakavissani kysyin. Mikä ihme siinä raskaaksi tulossa on niin pyhää, että se on saatava aikaiseksi, vaikka henki menisi? Siis kaikki muut sairaudet voidaan hoitaa, mutta nimenomaan tämä raskaus on sellainen, että teet sitä sitten vaikka henkesi kaupalla. Älytöntä, että sivistysvaltiossa joku oikeasti on niin sokea, ettei näe ristiriitaa tässä asiassa.
on turvannut seksin uskovaisille miehille ennen vanhaan, kun tehokkaita ehkäisykeinoja ei ollut. Vaimo pantiin synnyttämään henkensä kaupallakin, ettei uskovaisen miehen tarvinnu puutteessa olla.
Jos akka kuoli, niin uusi tilalle ja sama jatkui.
Onko ihminen oman onnensa seppä? Siispä jos koen onnettomuutta tässä tilassa (paljon lapsia ja paljon hedelmällisiä vuosia edessä)...huoltamisen taakka vain kasvaa ja kauhulla ajattelen tulevaisuutta miten sitten jaksan, kun taakka on vieläkin isompi, OLENKO MINÄ siis oman onneni seppä? Jumalahan se seppä on, joka minun onneni/onnettomuuteni takoo näihin lapsiin. Siis eikö niin ämmä.
Minä en kestä enää valheellisesti sanoa, että haluaisin ottaa kaikki lapset vastaan mitä annetaan, koska en halua. Miksi minä en ole saanut sellaista mieltä että TYYTYISIN tähän osaani? Kapinoin. Heikko on usko tässä asiassa, onko se kuitenkaan väkevä. Oman onneni seppänä tässä asiassa en kuuntele enää muita. Jos tunnen, että en jaksa, tiedän mitä teen. Jos tunnen, että jaksan, arvioin asian uudelleen.
En pysty olemaan tahdoton lahna.
että yhden naisen täytyy täyttää maa?
sanoa mikä on Jumalan tahto minun kohdallani.
Minulla on kädet jotka voin laittaa ristiin ja rukoilla Häntä. Pyhä Henki on toverimme joka voi meitä opastaa.
Jo olemssa olevat lapset tarvitsevat omaa äitiä kasvattamaan lapsiaan.
On tarpeeksi esimerkkejä niistä äideistä jotka ovat olleet mahdottomassa tilanteessa, ja on ollut helpotus päättää päivänsä ennenaikaisesti, kun ei ole saanut ymmärrystä mistään puolelta.
Kaikki naiset ovat erilaisia fysiikaltaan ja mielenterveydeltään.Ei jokaiselle naiselle voi asettaa samoja vaatimuksia kuin minulle jolla on paljon lapsia. Ei edes uskoa voi mitata että jokaisella ihmisellä olisi sitä yhtä paljon.
On olemassa erilaisia tasoja ja joka tasolla ihminen tuntee olevansa oikeassa, eikä kukaan voi mennä tuomitsemaan. Jokainen kasvaa hengellisyydssä omaa tahtiaan Jumalan Pojan tntemisessa. Kasvu on elämän ikäinen prosessi.
Ei tuomita ketään ettei meitä tuomittaisi, rakastetaan ja tuetaan lähimäisiämme, se on meidän kaikkien tehtävä täällä maan päällä juuri nyt.
Kysynpä ämmä sinulta, että mitä siunausta tämä on:
Oma uskovainen äitini synnytti 14 lasta. Kahdennentoista kohdalla hän sairastui henkisesti ja yritti moneen kertaan riistää hengen itseltään. Me lapset jouduimme sitten soittelemaan hänelle ambulanssia, kun hän oli joko viillellyt ranteensa auki tai popsinut unilääkkeitä niin, ettei ollut enää tajuissaan? Siitä huolimatta hänen piti vielä synnyttää kaksi lasta lisää, vaikka ei jaksanut hoitaa edes edellisiäkään!!! (Tästä kävivät oikein puhujasedät kotona paasaamassa äitiraukkamme pään sekaisin).
Luonnollisesti nuorimmat sisaruksemme jäivät meidän vanhempien sisarusten kasvatettaviksi. Me kyllä hoidimme heille puhtaat vaatteet ja leivän suuhun... mutta heidän elämästään puuttui perusturva ja rakkaus - äidin rakkaus... ja isällä ei ollut heille luonnollisesti paljonkaan aikaa, koska päivät menivät töissä ja illat äidin luona sairaalassa. Eipä ihme, että heistä on tullut luusereita, ihmisiä joita ei mikään enää kiinnosta? Eivät jaksa rakastaa, opiskella, käydä töissä... kunhan vain ovat, päivästä päivään.
Miksi pikkusisareni tappoi itsensä 19-vuotispäivänsä kynnyksellä? Koska hänen elämänsä oli jo pienestä pitäen tuuliajolla, samasta syystä.
Nuo siunaus ja voimien antaminen ovat pahinta valhetta, mitä olen ikinä kuullut!!! Niillä ei tosielämässä ole yhtään mitään pohjaa.
Jos lapsia on yksinkertaisesti liikaa, voi vahvimmaltakin kamelilta katketa selkä. Seurakset voivat olla kammottavat. Ei siinä uskisten siunaushöpinät auta pätkääkään. Ne ovat pelkkää sanahelinää tuulessa.
Mahtaakaan Jumala olla kun näkee näitä ihmiskohtaloita? Ja kaikki tämä julmuus ja pahuus tehdään vielä Hänen nimissään.
Surullista luettavaa, niin surullista ettei sitä ilman kyyneliä pysty lukemaan.
En oikeastaan enään yhtään ihmettele sitä, että miksi SRK:n johto kieltää vl-uskovaisia puhumasta vl-liikkeestä ulospäin. Tämä ehkäisyoppi on yksi sellainen mikä on niin suuri vääryys kun olla voi, ja jos yksi kohta on näin pielessä niin miten monta muutakin asiaa on päin honkia?
tappoi itsensä kauan sitten juuri väsyttyään elämäänsä. Jäi toistakymmentä katkeraa lasta ja mies, joka edelleen suree vaimoaan.
Olet samoin kun usea muukin VL- joka on kokenut helvetin esimakua täällä maanpäällä. Ajattele, meillä on muutenkin jo jotain paineita, jotka vain ovat, tuntuu käsittämättömältä elää tuollaisessa paineessa, joka on relevanttia poistaa. Hae sterilisaatio.
Näin jos lasket SRK;n autuuden paikaksi, kovin on matalalla taso. Vaimollani oli sama tilanne kuudennen jälkeen, ei muuta kun narut mukille, se on luonnollinen ja oikea tapa, ei äitiä kannata rääkätä sillä, että isä voi saada sulkia hattuun sillä, kuinka monta kertaa vaimo on ollut täynnä. Tämä on eläimellistä.
Raamattu antaa siihen mahdollisuuden, ainakin meille, joka uskoo siihen sano seurakunta mitä tahtoi Room, 12.3>>>> Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.
Juuri tässä sanotaan, että älkää luulko itsestänne liikoja. Niin sinä olet nyt saanut ne lapset, jotka sinulla on. Ole onnellinen siitä ja ylistä Herraa heistä, mutta ole äiti. Sinulle on luotu tahto ja ymmärrys, eri lailla kun eläimille, ja jopa hekin sääntelevät jälkikasvuaan vointinsa ja ravinnon vuoksi. Nauti Jumalan antamista lapsista ja rakasta miestäsi, sillä teillähän on jo lapsia.
Rauhaa ja rukousta puolestasi. Tässä sinulle minulta Raamatun lause, johon voit aina turvata. 1Kor 7:22 >> Se, jonka Herra on kutsunut orjana, on näet Herran vapauttama.* Samoin se, joka on kutsuttu vapaana, on Kristuksen orja, ei ihmisten orja.
Joo, enempikin kuin tuttuja tuntemuksia...
Puolenkymmentä lasta jo meillä on ja monenlaisia mietteitä on matkan varrella ollut.
Viimeisin raskausaika oli sellainen, ettei ollut montakaan positiivista ajatusta odotusta kohtaan koko aikana...mutta vauva olikin/on ollut sitten niin ihana, että oikein nolottaa kaikki ne negatiiviset ajatukset. Syytön ja viaton pienokainen, joka on kyllä ottanut paikkansa meidän kaikkien sydämissä.
"Herranhan lahja lapset on..."
Sitä olen kyllä miettinyt, kun ajatellaan toimia elämää suojelevasti...niin kumpiko on tärkeämpää: jo olemassa olevan elämän suojelu vai uuden elämän suojelu (ei käytetä ehkäisyä)?
niin silloin ei ole olemassa mitään uutta elämää,jota pitäisi suojella, sillä ihmisellä ei ole mitään ennalta olemista. Ei ole missään sieluvarastoa, jossa syntymättömien sielut odottaisivat ruumiiseen liittymistä. Myöskään viimeisellä tuomiolla ei meitä odota mikään lapsilauma, joka vaatisi vanhempansa tilille siitä, ettei saanut syntyä.
Lapsirajoitus ei avioliitossa ole syntiä. Lestadiolaispuhujat opettavat harhaoppia, kun he pelottelevat pariskuntia. He joutuvat itse sanoistaan vastuuseen Kristuksen tuomioistuimen edessä.
..juuri saman asian kanssa taistelen minäkin, paitsi että miehenikään ei kyllä haaveile seuraavasta lapsesta ainakaan vielä (2 lasta on).
Me siis vielä haluamme mahdollisesti lisää lapsia mutta emme heti edellisen perään.
Välillä tuntuu että voisi olla selibaatissakin vaikka koko elämän kunhan ei vain tarvitsisi kokoajan olla paniikissa raskaudenpelon takia..joka tosiaan rajottaa elämää..ei pysty iloitsemaan elämästä täysillä, hermot ovat kireällä..jne..
Olenkin turvautunut nyt siihen kun minulla on säännöllinen kierto, niin pystyn laskemaan aika tarkkaan milloin on kierron puoliväli ja silloin kannattaa ne hommat jättää väliin..mutta kun siinä laskemisessa (niinkuin olisi selibaatissakin) on ne huonot puolensa: parisuhde kärsii, välit menee huonommaksi ja sehän sitten vaikuttaa joka asiaan..ja selibaattia mies ei hyväksy ollenkaan (mikä on ihan ymmärrettävää). Mutta hän hyväksyisi ehkäisyn että minun ei tarvitsisi elää jatkuvassa raskaudenpelossa ja että voisin myös lähteä opiskelemaan tai töihin ja toteuttaa myös itseäni ja unelmiani..ja voisin nauttia elämästä ja perheestäni täysin siemauksin, sekä olla mahdollisimman hyvä ja jaksava äiti jo olemasssa oleville lapsillemme.
Minua ärsyttää ja ihmetyttää miksi kaikki vl-naiset hyväksyvät todella kohtalonsa eivtäkä "ala kapinoimaan" tuota lapsiasiaa vastaan..jotenkin niin suunnattomasti ärsyttää katella monilapsisia yo-vl-äitejä jotka kulkee maha pystyssä väsyneen ja kuihtuneen näköisinä ja silti muka ovat niin onnellisia kun on tulossa uusi vauva taloon..ku ei ne oikeesei voi olla onnellisia...miksi ne tunteet pitää peittää?????? Eihän miehetkään joudu kärsimään mitää sellaista!!!!!! En tiedä ajattelenko alitajuntaisesti vl-äideistä siksi noin pahasti kun en pysty itse siihen, enkä voi olla niin "hyvä äiti"..enkä kykene esittämään että olen onnellinen jos en sitä todella ole..
huolissasi raskaaksi tulosta, niin en käsittänyt, mikset käytä parempa ehkäisyä kuin rytmimenetelmä, tai ole selibaatissa?
Sanoit ymmärtäväsi, ettei miehesi hyväksy selibaattia. Minä taas en ymmärrä, miten selibaatti voisi olla miehellesi kauheampaa kuin sinulle jatkuva synnyttäminen?
Siis hei, ihmiset!
Onko vl:t niin putkinäköisiä, ettei voida rakastella/ tyydyttää toistensa tarpeita millään muulla tavalla kuin olemalla yhdynnässä?
Aika hassua, jos niin on.
Meillä on tosi paljon rakasteltu ilman yhdyntää ja syy on pääpiirteissään siinä, että minä naisena en tähän päivään mennessä ole yhdynnässä kokenut juuri mitään sen kummempaa. Tästä johtuen mieheni ei halua läheskään aina yhdyntää, koska kokee sen liian itsekkäänä.
(Joskus ehkä siinäkin ajatuksessa, että jos ei ihan heti alkais pukkaamaan seuraavaa...mutta heti on kyllä sitten "kosahtanut" kun on oltu kerrankin yhdynnässä ;)
Mielikuvituskin on meille annettu ja sitä saa käyttää näissäkin asioissa! Niin kauan, kun molemmista on hyvä ja yhteisymmärrys säilyy!
"Minä taas en ymmärrä, miten selibaatti voisi olla miehellesi kauheampaa kuin sinulle jatkuva synnyttäminen?"
Saarnattu synniksi ehkäisyn ohella, ja siksi se on kauhistus? Synnytys on taas saarnattu naisen yhdeksi tärkeimmistä asioista?
parisuhteessa mieheni huolehtii minun haluistani. Hänen mielestään minun tyydyttämiseni on tärkeämpää kuin hänen ;D
Kiinassa ois tuskaa olla vl kun sallitaan 1 lapsi perheeseen ja muista kakaroista pitäisi sit maksaa veroa. Kalliiksi tulisi vai mitä? Suomessa asia on toisinpäin, lapsista saa lapsilisää, hyvä näin.
elämäntavastasi...minun mieheni kun ei lapsia halua.
Onnellisin olisin ollut jos olisin saanut paljon lapsia, elänyt täyttä elämää ja sitten kuollut pois.
Mutta ei- kun mies ei halua, niin ei.
Tähän on sitten tyytyminen.
Vaihda miestä.
saanut traumoja omasta perheestään ja ajatelee kauhulla ettei vain joutuisi samaan tilaneeseen.
Täytyy ymmärtää miestä tässä tilanteessa eihän ihan niin yksioikoista elämä ole.
Mieshän saattaa tarvita terapiaa?
Kannatta olla ymmärtäväinen näissä asioissa.
Ihan samanlainen oikeushan miehelläkin on tuntea heikkoutta kuin naisellakin.
Mieshän saattaa tuntea ettei ole vielä valmis isäksi, saattaa pelätä monta muutakin asiaa. Lapset tuovat mukanaan vanhemmille valtavan vastuun, ja ihminen saattaa pelätä sitä vastuutakin jos tuntuu sille ettei ole vielä valmis.
Taisi olla vitsi tuo, että vaihda miestä. Eihän se niin mene oikein. Asioista pitää keskustella ja selvittää mistä kaikki johtuu, ja yritetään yhdessä sitten päätyä siihen parhaaseen tulokseen, kunnioittamalla toinen toisensa mielipidettä, eikä kumpikaan lähde siihen, että se mitä minä sanon niin tehdään.
Lapset halutaan yhdessä, ja vastuu on molemmilla vanhemmilla. Siksi ne asiatkin ovat kahdenkesken puhuttava mikä sopii omalle perheelle.
vuosikymmeniä, että mies kypsyy isäksi. Moni on hedelmätön jo vähän yli 30-vuotiaana, tai raskaudessa ja synnytyksessä on ongelmia, mies voi siittää vielä vanhanakin.
aiemminkin tällä palstalla sanonut, "TÄYTTÄKÄÄ MAA" ei tarkoita holtitonta ja vastuutonta pakollista lisääntymistä, VAAN jo olemassa olevien "väärä" uskoisten ihmisten käännyttämistä uskoon...
vanhoillislestadiolaiset lukevat raamattua kuin pirut - mutta hyvässä tahdossa - yleensä - ... huonoin seurauksin.