Yritän olla rauhallinen.
Äitini kuoli kolme kuukautta sitten.
Kuolinpesän asioita hoitamaan valtuutettiin sisareni neljän muun jäsenen allekirjoittamalla valtakirjalla, joka pätee viranomaisille, pankissa maksuasioissa, omaisuuden realisoinnissa jne.
Jo ennen perunkirjoitusta itse vein henkilöllisyyteni todistaen vainajan jäsenkortin S-infoon, ja pyysin lakkauttamaan jäsenyyden.
Kerrottiin, että jäsenyyden lakkautus onnistuu perunkirjoituksen ensimmäinen sivu esittäen.
Ajattelin, että syy on kertyneissä bonuksissa ja niiden maksatuksessa, joten tarkkoja olla pitää, vaikka kyse rahallisesti on muutamasta kympistä.
Nyt sitten valtuutettu pesänhoitaja, eli sisareni meni pankinkin tarkastama ja hyväksymä koko perunkirja ja liitteet mukanaan S-infoon, esitti sen, vainajan jäsenkortin, todisti henkilöllisyytensä, ja pyysi lakkauttamaan jäsenyyden, jotta jo myydyn asunnon uuden asukkaan ei tarvitse vastaanottaa vainajan bonus- ja jäsenyystiedotteita, ja mainoksia.
Meni sisareni kertoman mukaan oikein perunkirjan lukemiseksi, kun alunperin vaadittiin ensimmäistä lehteä..
Ei käynyt jäsenyyden lakkauttaminen, vaikka vainaja on ollut jo kuukausia haudassa. Tähän pitää erikseen olla S-ryhmälle perikunnan jäsenten allekirjoittama valtakirja.
Tämä siis, vaikka sisarellani, eli pesänhoitajalla jo on kaikkien muiden jäsenten allekirjoittama valtakirja pesän kaikkien asioiden hoitoon, ja se kelpaa jopa viranomaisille.
Eli nyt sitten tekemään S-ryhmälle esitettäväksi omaa valtakirjaa, ja keräämään siihen nimiä ympäri maakunnan neljästä eri paikasta, että saa jäsenyyden poikki.
Kysynkin millaisen tsaristisen viranomaisen roolin S-ryhmä on ottanut kyykyttämään ja juoksuttamaan ihmisiä tällaisessa asiassa, ja miksi pesänhoitajan valtakirja ei riitä vainajan jäsenyyden lakkauttamiseen, vaan kaupalle pitää olla ikioma?
Äitini kuoli kolme kuukautta sitten.
Kuolinpesän asioita hoitamaan valtuutettiin sisareni neljän muun jäsenen allekirjoittamalla valtakirjalla, joka pätee viranomaisille, pankissa maksuasioissa, omaisuuden realisoinnissa jne.
Jo ennen perunkirjoitusta itse vein henkilöllisyyteni todistaen vainajan jäsenkortin S-infoon, ja pyysin lakkauttamaan jäsenyyden.
Kerrottiin, että jäsenyyden lakkautus onnistuu perunkirjoituksen ensimmäinen sivu esittäen.
Ajattelin, että syy on kertyneissä bonuksissa ja niiden maksatuksessa, joten tarkkoja olla pitää, vaikka kyse rahallisesti on muutamasta kympistä.
Nyt sitten valtuutettu pesänhoitaja, eli sisareni meni pankinkin tarkastama ja hyväksymä koko perunkirja ja liitteet mukanaan S-infoon, esitti sen, vainajan jäsenkortin, todisti henkilöllisyytensä, ja pyysi lakkauttamaan jäsenyyden, jotta jo myydyn asunnon uuden asukkaan ei tarvitse vastaanottaa vainajan bonus- ja jäsenyystiedotteita, ja mainoksia.
Meni sisareni kertoman mukaan oikein perunkirjan lukemiseksi, kun alunperin vaadittiin ensimmäistä lehteä..
Ei käynyt jäsenyyden lakkauttaminen, vaikka vainaja on ollut jo kuukausia haudassa. Tähän pitää erikseen olla S-ryhmälle perikunnan jäsenten allekirjoittama valtakirja.
Tämä siis, vaikka sisarellani, eli pesänhoitajalla jo on kaikkien muiden jäsenten allekirjoittama valtakirja pesän kaikkien asioiden hoitoon, ja se kelpaa jopa viranomaisille.
Eli nyt sitten tekemään S-ryhmälle esitettäväksi omaa valtakirjaa, ja keräämään siihen nimiä ympäri maakunnan neljästä eri paikasta, että saa jäsenyyden poikki.
Kysynkin millaisen tsaristisen viranomaisen roolin S-ryhmä on ottanut kyykyttämään ja juoksuttamaan ihmisiä tällaisessa asiassa, ja miksi pesänhoitajan valtakirja ei riitä vainajan jäsenyyden lakkauttamiseen, vaan kaupalle pitää olla ikioma?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kannattaisi esittää S-ryhmälle ihan asiakaspalautteena (vaikka netin kautta) tai lähettää mahdollisimman ylös niiden organisaatioon iso valitus?
Todella outoa touhua kyllä! Näyttäisi että asiat on vaikeutettu ihan tahalleen :o/
Isäni kuoltua viime vuonna totesimme itsekin, että kaikkein brezneviläisintä touhua oli tämä Ympäristön touhu - kaikki kyllä sujui ihan ok, kun orjallisesti noudatimme heidän ohjeitaan, mutta missää muualla se ei ollut niin monimutkaista. Palvelu sinänsä oli ihan ystävällistä.
Sokos haluaa kai pitää jäsenmäärän mahdollisimman isona, että voi repiä juttua mainoksiin.
Tiedän, että on omaisia, jotka ovat lyöneet hanskat tiskiin, kun jäsenyydestä ei pääse eroon sovinnolla.
Eli sitä ei tiedä Sokos itsekään, paljonko sillä on hiljaisia kuolleita jäseniä, mutta mainokset ja jäsentiedotteet kulkevat, ja elävät S-etuasiakkaat maksavat nekin, kun kortteineen "omassa" kaupassaan asioivat.
Sekin olisi mielenkiintoista tietää, mihin vainajien kertyneet rahabonukset päätyvät vuosien päästä, kun ketään ei tavoiteta mistään, eikä etenkään ko. etuasiakasta?
Mahtaako S-ryhmällä olla jokin taivaallinen pankkitili bonuksien maksuun?
Kannattaisi varmaan kysellä asioista vaikkapa sieltä ryhmän huoltokonttorilta tai lähettää sähköpostia vaikkapa johtoryhmälle. Meinaatko oikeasti että saat täältä foorumista vastauksia kysymykseesi..
Voimia suruusi.
heidän paksupäihinsä ei varmaan mahdu tieto, että kuollut ihminen on kuollut ja siihen riittäisi yksi paperi jossa niin lukisi. tyhmyys saa ihmiset tekemään saman asian hankalasti aina vaan uudestaan.