Haluan hiukan purkaa tunteitani tähän..
Luulin löytäneeni jo sen ihmisen jonka kanssa jakaisin maailman, ja kaikki oli lähes siitä hetkestä saakka, kun tapasin sinut, kohdallaan. Kaikki jotenkin loksahti mun sisällä paikoilleen. Olin siitä niin "täysi" ihminen.
Nyt tunnen yksinäisyyttä, tyhjyyttä, surua, vaihtelevia tunteita.. Haluaisin, että mua halattais, rutistettais kunnolla, haluan kuulla naurusi ja hassut juttusi. Haluaisin nukkua yöni rauhassa, toisen vieressä, sinun.
Ei meistä ollut luomaan hyvää suhdetta. Se on tosiasia, silti kaipaan sua mielettömästi vain olemaan minun kanssa. Hengittäisit vierelläni, vain olisit, olen niin yksin ilman sinua. Tulen surulliseksi päivittäin, kun huomaan iloitsevani jostain ja haluaisin jutella ja jakaa sen sun kanssa, mutta en voikaan tehdä niin, koska et kuulu mun elämään.
Välillä tulee niin hyvä hetki, että uskon kaiken vielä järjestyvän ja olen luottavainen, mutta se elämä on tässä ja nyt, ei huomisessa. Sitten taas tulee haikea olo...
Olen yksinäinen, vaikkei ehkä arvais, koska minulla on paljon kavereita, ja osaan olla iloinen ja reipas kaikille.. Mutta minulla ei ole sinua, sitä läheisintä ihmistä, jonka viereen nukahtaisin, jonka näkisin ensimmäisenä kun herään, jolle soittaisin ensimmäisenä kun haluan kertoa elämästäni- iloista, suruista, tai soittaakseni vain kuullakseni rakkaani äänen.
Luulin löytäneeni jo sen ihmisen jonka kanssa jakaisin maailman, ja kaikki oli lähes siitä hetkestä saakka, kun tapasin sinut, kohdallaan. Kaikki jotenkin loksahti mun sisällä paikoilleen. Olin siitä niin "täysi" ihminen.
Nyt tunnen yksinäisyyttä, tyhjyyttä, surua, vaihtelevia tunteita.. Haluaisin, että mua halattais, rutistettais kunnolla, haluan kuulla naurusi ja hassut juttusi. Haluaisin nukkua yöni rauhassa, toisen vieressä, sinun.
Ei meistä ollut luomaan hyvää suhdetta. Se on tosiasia, silti kaipaan sua mielettömästi vain olemaan minun kanssa. Hengittäisit vierelläni, vain olisit, olen niin yksin ilman sinua. Tulen surulliseksi päivittäin, kun huomaan iloitsevani jostain ja haluaisin jutella ja jakaa sen sun kanssa, mutta en voikaan tehdä niin, koska et kuulu mun elämään.
Välillä tulee niin hyvä hetki, että uskon kaiken vielä järjestyvän ja olen luottavainen, mutta se elämä on tässä ja nyt, ei huomisessa. Sitten taas tulee haikea olo...
Olen yksinäinen, vaikkei ehkä arvais, koska minulla on paljon kavereita, ja osaan olla iloinen ja reipas kaikille.. Mutta minulla ei ole sinua, sitä läheisintä ihmistä, jonka viereen nukahtaisin, jonka näkisin ensimmäisenä kun herään, jolle soittaisin ensimmäisenä kun haluan kertoa elämästäni- iloista, suruista, tai soittaakseni vain kuullakseni rakkaani äänen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä sitä miksi teistä ei ollut luomaan hyvää suhdetta. Missä meni tai olisi mennyt vikaan, tietääkö tämä ihminen näistä sun tuntemuksista..jne?
sinulla. Eräs mies sai tuntemaan itseni nimenomaan ehjäksi, alusta saakka. Oli vain hyvä olla hänen vierellään. Mutta asiat meni vain pieleen. Ja nyt sitten vain kituutan. En ole onneton, mutta kaukana onnellisesta.