Ollaan asuttu yhdessä viisi vuotta. Mies on todella mukava ja meillä menee hyvin. Ilman alkoholia, mitään ongelmia ei siis olisi. Mutta, mutta. Minusta on vaivihkaa tullut mieheni vartija ja seuraneiti. En voi lähteä viikonloppuisin minnekään, työreissut täytyy suunnitella tarkkaan, koska aina on olemassa se vaara, että yksin jäädessään mies suuntaa suoraan Alkoon ja parin viikon putki on päällä. Kaikki lomat, joulut, pääsiäiset, juhannukset ja muut pidemmät vapaat ovat toinen riskitekijä. Juhlaa ei voi olla ilman viinaa.
Tämä on nyt alkanut ahdistamaan oikein todella. Onko mun elämäntehtävä oikeasti pitää tuo mies erossa viinasta. Lähteminen suhteesta on nyt todella lähellä mutta pelottaa se, miten miehelle kävisi. Hän varmaan joisi itsensä hengiltä hyvinkin pian. Ja sen ottaminen omalletunnolleni tuntuisi todella pahalta.
Mitä h-vettiä tässä voi tehdä? Miehellä ei mielestään mitään ongelmaa ole, johon pitäisi apua hakea. Nuo ryyppyputket on todella pahoja. Olen silloin yleensä vanhempieni luona ja käyn kerran päivässä katsomassa, onko mies hengissä/polttanut koko talon.
Voiko tämmöistä jatkaa ja jos ei voi, miten tästä pääsee pois, ilman että toinen tuhoaa itsensä? Minä kuitenkin olen hänelle se tärkein, läheisin ja ehkä jopa ainoa ihminen. Petänkö minä hänet lähtemällä vai kärsinkö tässä lopun ikääni ja petän itseni? Paska tilanne.
Tämä on nyt alkanut ahdistamaan oikein todella. Onko mun elämäntehtävä oikeasti pitää tuo mies erossa viinasta. Lähteminen suhteesta on nyt todella lähellä mutta pelottaa se, miten miehelle kävisi. Hän varmaan joisi itsensä hengiltä hyvinkin pian. Ja sen ottaminen omalletunnolleni tuntuisi todella pahalta.
Mitä h-vettiä tässä voi tehdä? Miehellä ei mielestään mitään ongelmaa ole, johon pitäisi apua hakea. Nuo ryyppyputket on todella pahoja. Olen silloin yleensä vanhempieni luona ja käyn kerran päivässä katsomassa, onko mies hengissä/polttanut koko talon.
Voiko tämmöistä jatkaa ja jos ei voi, miten tästä pääsee pois, ilman että toinen tuhoaa itsensä? Minä kuitenkin olen hänelle se tärkein, läheisin ja ehkä jopa ainoa ihminen. Petänkö minä hänet lähtemällä vai kärsinkö tässä lopun ikääni ja petän itseni? Paska tilanne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ennekuin alat lukemaan"jätä se ukko ja pelasta itsesi,läheisriippuvuus" jne - kommentteja niin etsi tietoa netistä .Siis tietoa terveydenhoidosta, mielenterveydestä. alkoholismista, parisuhteesta... Linkkejä löytyy googlailemalla vaikka kuinka paljon. Ja samaten erilaisia keskustelufoorumeita. Siis asiallisiakin foorumeita. Tässä yksi hyvä:
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/
itsensä?
myöskin samalla MAHDOLLISTAT juomisen. Jokainen aikuinen kantaa itse itsestään vastuun, miehesikin, et ole hänen vartijansa, aikuisen ihmisen.
Itse erosin, en nähnyt mitään muuta mahdollisuutta (toki kävimme parisuhdeterapiat lävitse ym.ym., mutta jos toinen ei itse älyä sitä pullon korkkia laittaa kiinni, halua ITSE lopettaa sitä juomista niin sitähän ei sitten lopeta mikään, ei ainakaan toinen ihminen...).
Ainoa asia joka minua kaduttaa eron jälkeen on se, että miksi ihmeessä en eronnut jo aiemmin!
Haluatko sinä elää omaa elämääsi vai miehesi elämää, elämää jota eletään vain ja ainoastaan miehen juomisen ehdoilla?!
"Mies on todella mukava ja meillä menee hyvin".
Uskotko itsekään tuohon lauseeseen? Miten voi mennä hyvin kun toinen vetää viinaa putkessa, kaikki pyhät sun muut menee viinan varjossa, käyt katsomassa häntä kerran päivässä (kuin lasta...)
JOS miehesi eron jälkeen tuhoaa itsensä lopullisesti juomalla, niin se on HÄNEN OMA RATKAISUNSA, ei sinun syytäsi!
Mitä enemmän holhoat miestäsi ja siedät mainitsemaasi käytöstä, sitä helpompi miehen on jatkaa edelleen juomista (vaimo hoivaa...)
Ota yht. Al-Anoniin, et ainakaan siinä mitään menetä..
On ..
hakeeko painostettuna apua jos ei ole omaa halua lopettaa juominen. ei siinä mikään apu auta, ainoastaan ratkaisu ja piina pitkittyy !
niin minäkin tein. Kolme vuotta jaksoin yrittää muuttaa alkoholisoitunutta puolisoani. Nyt tuli mittä täyteen. Sovittiin, että ei juoda. Itse lähdin matkoille viikoksi. Niin eikö tuo ollut koko viikon juonut. No onneksi oli jo omat kämpät aiemmin hommattu, kun oli sitä vaikeutta jo koetettu hoitaa, niin että asutaan erillään, joku aika ja katsotaan pysyykö korkki kiinni.
Että sitten yhteen jos onnistuu.
No kevyttä vahtimistahan se oli. Muutama sortuminen, jotka oli lyhyitä.
No nyt olisi hänen pitänyt viikko omillaan selvitä, kun en ollut läsnä tukemassa.
Niin vain kävi että viina oli maistunut koko viikon.
Tulin takaisin ja kuulin sen, niin en enää suostunut näkemäänkään ja kuulemaan taas niitä koottuja selityksiä.
Laiton vain sen naisen kiertoon, ottakoon nyt vaikka jonkun niistä alkoholisti kavereistaan, itelleen en välitä.
Itsellä ihan sama tilanne (tälläkin hetkellä mies on nyt sairaalassa potemassa sotkujaan) eli aina jos olin pois päivänkin, niin johan oli mies suunnannut kohti lähikapakkaa. Ja jos hän juo yhdenkin, ei putki katkea ilman katkoa. Tämän kertainen putki on kestänyt kaksi viikkoa, josta oli viikko sitten 3 päivää katkolla. Oli pari päivää ilman ja sitten lähti uusi kierros. Olen valvonnut viimeiset kolme yötä korjaillen miehen oksennuksi kylpyhuoneesta ja sotkuja keittiöstä. Pahinta tässä asiassa (ja joka tätä asiaa mutkistaa) on se, että olen neljännellä kuulla raskaana. Eli kuvittelin jotenkin, että edes tuleva isyys olisi muuttanut tätä asiaa. Vaan ei, vaikka mieheni niin kovasti vannoi ja vakuutti, ettei hän halua tätä niin kovasti toivottua (raskaus onnistui 4 vuoden yrityksen jälkeen)raskautta ja tulevaa perhe-elämäämme pilata. No tänä vuonna hän on ehtinyt olla jo 3 kertaa katkolla ja tuntuu välit vaan tihenevän. Myimme asuntomme ja nyt pitäisi 1,5 kk:den päästä muuttaa pois vuokralle. Emme ole vielä saaneet tietoa asunnosta, mutta lähipäivinä aion ottaa kaupungin vuokra-asuntotoimistoon yhteyttä, että jospa löytyisi kaksi erillistä asuntoa. Isäntä ei vielä tiedä asiasta (koska on niin humalassa), mutta kun se hänelle selviää, niin tästä tuleekin sitten likainen ja ikävä avioero. Hänellä on sellainen luonne, että jos näin pääsee käymään, niin sitten se tehdään hankalimman kautta. Ja tiedän tämä kuulopuheiden perusteella (tämä on miehelleni 3. avioliitto)sekä kokemukseni perusteella. Eli tällaista olen ajatellut, sillä en usko enää mieheni muuttuvan mihinkään. Viina vie eikä sitä pysty kukaan muu saamaan loppumaan, kuin mies itse.