Hei kaikki odottajat :)
Kyselisin millä viikolla olette ja miten oireilette?
Itsellä siis viikko 10 ja aivan järkyttävä pahoinvointi ja väsymys.
Tunteet jatkuvasti pinnassa ja itku tulee useita kertoja päivässä.Lisäksi kauheat pelot siitä onko vauvalla kaikki hyvin.
Onneksi on rinnalla maailman paras ja rakkain mies joka jaksaa olla tukena!
Entäs,kuinka monella teistä on mennyt suunitelmat kokonaan uusiksi raskauden myötä?
Minulla keskeytyy opiskelut ja muutan toiselle paikkakunnalle.Hämmentää tämä kaikki kun asiat tuntuu käyvän kovin nopeasti.
Tilanteesta kuitenkin enemmän kuin onnellinen :)
Kyselisin millä viikolla olette ja miten oireilette?
Itsellä siis viikko 10 ja aivan järkyttävä pahoinvointi ja väsymys.
Tunteet jatkuvasti pinnassa ja itku tulee useita kertoja päivässä.Lisäksi kauheat pelot siitä onko vauvalla kaikki hyvin.
Onneksi on rinnalla maailman paras ja rakkain mies joka jaksaa olla tukena!
Entäs,kuinka monella teistä on mennyt suunitelmat kokonaan uusiksi raskauden myötä?
Minulla keskeytyy opiskelut ja muutan toiselle paikkakunnalle.Hämmentää tämä kaikki kun asiat tuntuu käyvän kovin nopeasti.
Tilanteesta kuitenkin enemmän kuin onnellinen :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse olen ilmeisesti myös viikolla 10.. Mulla on lähinnä iltaisin pahaolo ja väsyttää kovin. Ja sit on kanssa tollasta pistelyä vatsassa. Mielialanvaihteluita ei niin kauheasti oo ollu.. ainut jos kattoo jotain lemmikki-ohjelmaa :) Ja mua myöskin pelottaa onko kaikki hyvin ja normaalia.
Mun mies on kanssa hyvin tukena. Ja sit harmittaa kyllä kun on just iltasin noi olotilat kauheimmillaan, kun silloin ois sitä aikaa olla yhdessä.
Opiskelen myös paraikaa, mutta en tiedä vielä muuttaako tää raskaus kauheasti suunnitelmia. Ainakin yritän ettei se muuttais, koska kaikki jäisi niin pienestä kiinni.. Pitää toivoa että koulu joustais.. Ja sitä sit jännittelen ja tulevaa kesää kesätöineen vai ilman..
Heippa!
Täällä raskausviikkoja nyt 22 1 eli puolessavälissä ollaan. Väsymys on väistynyt, samoin ekan kolmen kuukauden pahoinvoinnit. Vieläkin nukun enemmän kuin normaalisti mutta en koko aikaa niinkuin alussa=D
Paino noussut varmaan 3 tai 4 kiloa alkupainosta. Mutta se sallittakoon;) Turvotusta hirmu harvoin ollut joten siltä tähän mennessä välttynyt.
Supistuksia oli kovasti viikkojen 18-20 aikoihin jolloin jouduin vuodelepoon. Tuli säännöllisiä supistuksia aina iltaisin esim. jos olin päivän kuluttanut kaupungissa kierrellen tms. Reipas kävelykin oli pannassa, samoin siivous... raskaita juttuja en uskalla kantaa tästä syystä enää ollenkaan, vaikka supistukset ovatkin nyt harventuneet. Vatsakaan ei ole enää kipeä kun se noilla viikoilla saattoi olla.
Neuvolassa kaikki on ollut hyvin, sydänäänet hyvät, on kehittynyt normaalisti ja itsellänikin pissa ja verikokeet aina hyvät. Vauveli liikkuukin jo niin ahkerasti, potkii niin että näkyy ulkopuolisillekin jos tarkkaan katsoo;)
Olin työttömäksi juuri jäänyt kun sain raskaudesta tietää eikä mitään erityisiä tulevaisuuden suunnitelmia ollut joten sinänsä minulla ei jäänyt mikään kesken. Yllätysvauva tämä silti oli ja kun ajatukseen tottui/antoi aikaa on tämä nyt todella odotettu!!
Hyvää odotusaikaa kaikille mammaliineille, on se jännää tulla äidiksi=)
Moikka vaan :D
Juu, tuttu tunne :) Itsellä tosin vasta rv 5 mennään, mutta aivan tajuton väsymys on päällä koko ajan, mutta toki olen sinua hippasen vanhempi ( mikäli nimimerkkissäsi on ikäsi:D)
Pahoinvointia ei ole vielä, mutta eiköhän se sieltä tule. Kerroit noista hämmentävistä tunteista ja peloista, niitä minäkin läpi käyn.
Meillä on kaikki asiat ihan ok, rinnalla myös aivan ihana ja rakastava aviomies ja lapsi on todella toivottu ja haluttu, silti minua pelottaa kaikki tuleva, mutta ne kuuluu kuvaan.
Ja siksihän me äidit odotetaan 9 kk, että tähän äityiteen kasvetaan, kyllä kaikki iloksi muuttuu ja elämäntilanne sitten rauhoittuu ja asettuu omiin uomiinsa. Toki samanlaistahan elämä ei tule olemaan enään koskaan, kun kahden sijasta perheessä on 3, mutta ei se ainakaan huonompaan suuntaan mene :)
Tsemppiä sinulle :)
Kaimasi
Heipä hei.
Täällä ollaan viikolla 13, eli se ensimmäinen viheliäinen kolmannes takana. :) No, kovin kauhea ei sekään mulla ollut, pahoinvointi oli vähäistä, mutta palelu ja armoton väsymys ja energiattomuus vaivasivat. Välillä vähän mielialavaihteluita - räiskähtelin ihanalle miehelleni välillä ihan turhasta vähän herkästi.
Nyt on parissa viikossa olo kuitenkin muuttunut paljon kivemmaksi! Kevättä rinnassa! Olen täynnä energiaa ja puhtia, väsymys on tyystin kaikonnut, mikä on ihanaa. Taas jaksaa vaikka sisustaa kotia, panostaa kevätsiivouksen ja omaan ulkonäköönsäkin. Toivottavasti jatkuu yhtä hyvänä ja kaikki menee hyvin.
Ainoa "raskausoire" on tällä hetkellä se, että ruoka maistuu vähän turhankin hyvin ja masu alkaa jo vähän näkyä. Finnejä pukkaa myös vähän turhan innokkaasti tuohon leukaan; toivottavasti lääkkeksi saa pian vähän aurinkoa. Muuten on niin hyvä olo, että koko raskaus tuntuu toisinaan vähän epätodelliselta...
Mulle raskaus tuli vähän yllättäen, mutta silti hyvään tilanteeseen, eikä oikeastaan kummemmin muuttanut suunnitelmia.
Ihanaa kevättä ja onnellista odotusta kaikille.
Mulla kävi niin, että tulin raskaaksi heti kun muutettiin uuteen kaupunkiin. Aloitin jatko-opinnot yliopistolla mutta saa nyt nähdä miten tässä pystyy niitä jatkamaan. Ainakin nyt toistaiseksi on pystynyt joka aamu raahautumaan töihin, vaikka pahoinvointia onkin niin, että lähes joka aamu joutuu oksentamaan (usein myös iltaisin oksennetaan, ei tuo taida vuorokaudenaikaa oikein katsoa). Mielialat vaihtelevat, välillä on innostunutta odotusta, välillä hillitön pelko että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin. Eilen kävin alkuraskauden ultrassa ja syke näkyi ja kaikki oli hyvin, joten tänään on ollut todellakin kevättä rinnassa. Tämä ihana aurinkoinen sää vielä parantaa mieltä. Hyvää kevättä kaikille!
menossa, ja oireita odotellaan edelleenkin ;-D
Juu tutulta kuulostaa ;) mulla vaan ei ole sitä miestä vieressä jolle räjähtelisin mutta kaverini on kyllä saanut osansa näistä mielialanvaihteluista...
Oon nyt viikol 13 ja oireita ovat nuo oi niin ihanat finnit ja niitä on PALJON kun ennen ei melkeen yhtään =P ja nukun lähes 24/7.
Koulu jää täälläkin kesken ja kyllähän se vähän mietityttää kun ei ole vakituista työpaikkaakaan. Mutta eihän se lapsen saaminen niitä tod. estä! jotkut opiskelee ja tekee lapset sitten, toiset tekee ne nyt ja opiskelee myöhemmin.
Oon nytten vaihdossa ulkomailla ja sain juuri ennen lähtöä tietää että olen raskaana. Se oli vähän niinkun nyt tai ei koskaan :)
Mulla rv 8 ja tällä viikolla palasi pahoinvointi kun se katosi tuossa välillä. Pahin väsymys on ohi,mutta edelleen mielellään lepää aina kun mahdollista. Kamalaa tämä rintojen arkuus ja särky, vähänkin joku
koskee nii jopas sattuu...Mieli herkässä täälläkin ja itkua meinaa pukata melkein mistä vaan. Eka neuvolaa odottelen ja mietin koska soitella sinne ultrasairaalaan aikaa.
Viikolla 12 ollaan ja kaikki tuntuu menevän uusiksi, toisaalta se on vähän toivottuakin. Ruoka ei oikein maistu ja nukun niin paljon kuin vain saan. Liikuntaa on vaikea harrastaa vatsakipujen takia. Muutto toiselle paikkakunnalle on edessä ja kesätyötilanne auki, joka hirvittää eniten. Opiskelut jää hiukan kesken ja alunperin syksyksi suunnitellut yliopisto-opinnot saa nyt odottaa ainakin vuoden. Poikaystävän kanssa tilanne on vähän epäselvä. Sellaista mulle, mutta avoimin mielin kohtaan tulevat haasteet Ü.
Täällä ollaan menossa rv 25 5 kuten yltä näkyy. Oireita alkaa nyt vasta tulemaan... koko ajan on oksettava olo ja nukuttaa. Syön enemmän kuin koskaan, mutta en anna sen haitata. Painoa on tullut lisää n.6kg.
Aloitin tammikuussa opiskelut ja jouduin jättämään ne kesken toukokuussa äitiysloman vuoksi. Välillä sitä miettii miten jaksaa koulussa päivästä toiseen istua. Selkään sattuu nykyään todella paljon ja pahoinvointi on yksi suurimmista "huolistani". Mutta on se vaan niin ihanaa odottaa ensimmäistä lasta. Ihana oma rakas aviomies vierellä ja juuri muutettiin uuteen ihanaan kotiin, joten mikään ei voisi olla paremmin:)
Ihanaa odotusta kaikille odottajille
siis joudun jättämään(en joutunut)