"Viestintäalan ammattilaiset" taas asialla. Plotterien käyttämiä kartta-aineistoja ei vertailtu mitenkään, ainoastaan taulukkosivulla oli maininta kunkin käyttämästä karttavalmistajasta. Onko tosiaan niin ettei kartalla ole mitään väliä vai ovatko kaikki kartat samanhintaisia ja -tasoisia ja onko niissä sama peittoalue, joten plotterien välille ei sitä kautta tule mitään eroja? Olen aikeissa hankkia ensi kesäksi plotterin ja olen omissa pähkäilyissäni tullut siihen tulokseen, että juuri kartta on koko valinnan kulmakivi (mitä maksaa, montako joutuu ostamaan, laatu jne.). Sen sijaan kunkin laitteen näppäimet ja valikot ovat enemmänkin tottumiskysymys. Ko. testistä ei kyllä valintaan tullut mitään apuja.
Vene-lehden
plotteritesti
92198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa siis miettiä juuri tuota.
Minä olen ollut erittäin tyytyväinen garminin karttoihin.
Kannettava sisällä, plotteri ulkona.
Testistä puuttui ehkä kiinnostavimmat laitteet, eli VDO MAP 7 ja Geonav 7w.Molemmat ovat kokonsa ja hintansa puolesta varteenotettavia vaihtoehtoja. Löytyykö ko. laitteista mitään testiä ja kartta-aineistojen vertailua?
Et ole yksin mielipiteinesi. Karttamateriaalista pitäisi lähteä liikkeelle.
Varsinkin karttojen ylläpito on asia, josta saa nihkeästi tietoa. Yritin pari viikkoa sitten herättää "Yleistä veneilystä" -puolella keskustelua karttojen päivittämisestä. Yli kolme tuhatta lukijaa kävi ihmettelemässä ja paljon asiallisia kommenttejakin tuli, mutta varsinainen asia tuntui kovin kaukaiselta. Jos käyttäjät eli ostajat eivät ole kiinnostuneet muusta kuin näppäimistä ja näytöstä, karttamateriaali jää tulevaisuudessakin lapsipuolen asemaan.
pääsia on, että pystyy helposti piirtelemään viivoja, joita pitkin ajellaan kahvat kaakossa.
Navionics ja C-Map ovat lienee tunnetuimpia harrastajaplotteriden karttoja, niillä näyttää jopa olevan jonkinlaiset jälkimarkkinat.
Miltä kartat näyttävät plotterissa riippuu paitsi kartasta, myös plotterista. Vektorikarttahan ei ole ns. WYSIWYG, kuten esim. bitmap MeriCD:t
Navionicsilla uusi kartta maksaa n. 250,- ja päivitys 70,-. Nähtävästi jos on viime vuonna ostanut rannikkokartan, sen saa päivitettyä 70:llä kattamaan koko Itämeren tai Suomen.
Hei
Hauska huomata että aihe kiinnostaa muitakin!
Osaatko lyhyesti kertoa, mitä etuja ja haittoja on vektorikartoilla ja bitmap-kartoilla toisiinsa verrattuna? Käsitteet ovat periaatteessa tuttuja, mutta käytettävyyserot ovat jääneet hieman hämäriksi.
Toinen kysymys. Jos ostaa mainitsemasi 70 euron päivityksen, kuinka tuore se on? Eli minkä kuukauden korjaukset siinä on mukana, jos sen ostaa vaikkapa toukokuun lopulla? Esimerkiksi linjataulujen korvaamiset lateraalimerkeillä ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin vanhentuneen kartan varassa navigoidessa syntyy kiusallinen epäilyksen tunne sijainnin (ja omien taitojen) suhteen.
Bitmap on kuin valokuva, sitä voi katsoa kauempaa, lähempää tai suurennuslasilla. Jos zoomaa liian lähelle (kuten valokuvaa mikroskoopilla), näkyy vain rakeita.
Vektorikartta on tehty rantaviivan yms kulmapisteiden koordinaateista, joita yhditävät viivat piirretään näytölle. Nimet yms tiedot kirjoitetaan niille annetusta koordinaatista alkaen. Samoin piirretään merimerkit yms.
Rantaviiva, nimet, tiet, merimerkit, väylät yms ovat kaikki omina layereina eli kerroksina, joita voi tarpeen mukaan käyttää.
Vektorikartan etuja on:
- zoomaus ei heikennä piirrosjälkeä
- zoomaus saadaan lisäämään kartalla näkyvän tiedon määrää
- turhat / häiritsevät tiedot voi jättää pois
- vie vähemmän datatilaa kuin hyvä bittikartta
Periaatteessa vektorikarttaa voitaisiin päivittää kuten esim virustunnistus. Toistaiseksi puuttuu sopiva ohjelmisto ja kai valmistajilta intokin tähän. Tulevaisuudessa vektorikarttojen päivitys toiminee kuten PC:n virusohjelmien päivitys.
Mielestäni bitmap- ja vektorikarttojen vertaaminen vähän, kuin vertaisi omenia ja appelsiineja.
Tekniikka ei takaa, eikä kerro, kartan tarkkuudesta tai hyvyydestä yhtään mitään - käyttötarve ratkaisee.
Myös suomalaiset kartat, sekä CD, että paperi, ovat valitettavasti jo ilmestyessään vanhentuneita. Karttasarjat ilmestyvät vain parin vuoden välein ja mukana olevat päivitykset ovat jostain edelliseltä talvelta. Ihmetyttää, ettei niihin tehdä ennakkoon keväällä tehtäviä väylämuutoksia.
Eesti-Viron karttasarjat ovat esimerkillisiä, sillä niihin tehdään käsin päivityksiä jatkuvasti. Ostaessa saa aina tuoreen kartan.
Bitmap ('valokuva') näyttää aina samanlaiselle, yleensä pikeseleita on riittävästi, joten 'tarkkuus' voi olla vektoria parempi. Tois'aalta katsottaessa suurta aluetta monet yksityskohdat puurouttavat näkymää, koska aina näytetään kaikki.
Yleensä vektoreista suodatetaan pienimmät yksityiskohdat, ettei tiedoston koko kasva kohtuuttomasti. Vektorissa on etuna, että jokainen objekti on omansa ja sitä voidaan käsitellä muista riippumatta. Tiedostossa vain kerrotaan, että tässä on pohjoisviitta. Plotteri sitten näyttää viitan sen näköisenä, kuin laitteen tekijä on päättänyt. Samaten mitä milläkin zoom-tasolla näytetään riippuu plotterin ohjelmistosta.
Mikäli kuvakarttaa pyritään aina katsomään menosuuntaan, kartan tekstit yms. merkit näkyvät esim. ylösalaisin. Vektorikartalla merkit näytetään aina 'oikeassa' asennossa.
Itsekin olen vasta hankkimassa (odotan XL9-julkaisua) plotterikarttaa.
Esim. Navionicsin FAQ:n
http://www.navionics.com/FAQs.asp?FAQID=4
mukaan päivitystiheys olisi vähintään vuosi, samaten kartat sisältävät sekä päivitys, että julkaisupäivät.