Oon tässä aikasemmin kirjotellut mutta ei se olo ole ollenkaan parantunut...joka päivä alkaa 4 jälkeen taas mietityttää nää asiat ja jumalaton masennus ja ahdistus iskee...pelottaa niin kovasti että onko musta tulossa pedofiili kun on seksuaalinen kiinostus alle (paljonkin) puberteetti ikäisiin poikiin...on ollu murrosiän alusta asti..en tiedä miksi tää on tullu...ja HALUUN SEN POIS!!!..tuntuu että koko elämä on pilalla..en pysty nauttimaan mistään, kun en pysty muuta kuin ajattelee miten saisin itseni "terveeksi"...kiihotun kovasti kun ajattelen näitä ja joskus jopa tekis mieli harrastaa seksiä mutta sitten huomaan kuinka SAATANAN hullu olenkaan!!! Miten jaksan pitkän ja raskaan elämän tän pedofilian kanssa? Antakaa apua kertokaa miten saan itseni onnelliseksi ja millon tää menee ohi JOS meneekään ees v*ttuuu!!! Tosi harvoin on tyttöihin ja se huolestuttaa kun en niistä niin kiihotu...en kestä tätä elämää jos joka päivä on samanlaista HELVETTIÄ! Olen kiinostunut pikkupojista vain seksuaalisesti mutta onneksi en muuten..
Pliis antakaa hyviä neuvoja että jaksan elää ja jotenkin iloita edes jostain...
Pliis auttakaa en jaksa hetkeäkään...kohta alan jo vihaamaan pikkupoikia kun meen niin paniikkiin...
Älkääkä pelkästään ehdottako terapiaa...
Pliis antakaa hyviä neuvoja että jaksan elää ja jotenkin iloita edes jostain...
Pliis auttakaa en jaksa hetkeäkään...kohta alan jo vihaamaan pikkupoikia kun meen niin paniikkiin...
Älkääkä pelkästään ehdottako terapiaa...
Vastaukset 10
Vanhimmat
hyvältä kuullosta, eikä tuohon kyllä paljon muuta voi ehdottaa kun sitä terapiaa, apua kannattaa hakea ajoissa,,
>Älkääkä pelkästään ehdottako terapiaa...
Se olisi kyllä ensisijainen vaihtoehto, sillä eihän tuollaiset ongelmat napista painaen katoa. Tervehtyminen on pitkäaikainen prosessi ja vaatii paljon aikaa. Lisäksi täytyy selvittää MIKÄ saa kiinnostuksesi aikaan. Onko sinua lapsena käytetty hyväksi, onko vanhemmillasi ollut kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen, yms.. Jotta pääsisit syyhyn kiinni ja sitä kautta paranemisen alkuun, tarvitset terapeuttia. Mene sinne nyt, äläkä sitten kun olet jo vahingoittanut jotakuta lasta, joka joka tapauksessa kärsisi teoistasi.
15-vuotias on itse vielä lapsi eikä niin ollen voi olla pedofiili.
Mene asiantuntijan kanssa juttelemaan seksuaalisista haluistasi ja taipumuksistasi, sieltä alkaa löytyä apua, tukea ja ymmärrystä, jotka tuovat selkeyttä tilanteeseesi.
Niin kauan kun et tee mitään niille pikkupojille sinun ei pidä potea syyllisyyttä ajatuksistasi. Nehän ovat vain omia tuntemuksiasi eivätkä vahingoita ketään. Pidä ne vain sellaisina, ja pura paineet yksin. Kyllä ihminen voi pidättyäkin seksistä, esim yksineläjät ja vapaaehtoisessa selibaatissa olevat.
Yleensä nuorten seksuaalisen "poikkeamat" menevät ohi sitten kun suhteet vastakkaisen sukupuolen kanssa alkavat. Älä ajattele asiaa liikaa (!), keksi muuta tekemistä, harrasta jotain josta oikein innostut. Ja hankkiudu tyttöjen seuraan vaikka kavereitten avulla.
Ei kannata karsastaa terapiaakaan. monet seksuaaliset häiriöt OVAT HOIDETTAVISSA, kannattaa hoitaa ajoissa ennemmin kuin pilata elämänsä. Aloita vaikkapa kertomalla ensin lääkärille, joka neuvoo eteenpäin. Lääkäriä ei tarvitse häpeillä, ne on kyllä tottuneet kaikenlaiseen ja suhtautuu asiallisesti.
Tuo voi olla ihan vaaratonkin ilmiö murrosiässä, kun et vaan ala sitä niin paljon miettimään että siitä tulee "pakkomielle". Sullahan ei oo mitään kiirettä saada seksikokemuksia, ja ehkä vain et ole vielä valmis "naisiin". Kun oma lapsuutesi on vielä lähellä, lapset ovat nyt kohteesi, tai ehkä lapsuudessasi jokin seikka jota et tiedosta on johtanut tähän. Ei sen tarvitse pilata koko elämää.
Kokemuksesta tiedän että terapia on hyväksi kun siinä tulee sinuksi itsensä kanssa. Kokemuksesta sekin neuvo että terapeutteja on monenlaisia. Jos yksi ei sinua pysty auttamaan niin älä luovuta vaan etsi toinen. Jos alueellasi on väestöliiton neuvola niin esim siellä on erikoistuttu juuri tällaisiin.
Et oo pedo, oot vaan vilkkaalla mielikuvituksella varustettu vanha äijä.
Homous ei oo paha asia, mutta kannattaa mennä puhumaan terapeutille noista fantasioistas, ja terapialla voit hoitaa ne sit pois... pedofilia on sairaus...
Tuo on kyllä ihan normaalia ja kuuluu murrosikään.
Monet murrosikäiset pojat ja tytöt ovat kiinnostuneet myös omasta sukupuolesta ja vielä kehittymättömistä lapsista.
Ne ovat vain seksifantasioita,vanhemmillakin ihmisillä on mitä oudoinpia fantasioita.
tietty jos noita rupeaa toteuttamaan,se ei ole normaalia missään nimessä ja apua on saatava.
Olen myös 15-vuotias poika ja kokemuksesta voin sanoa, että fantasiat muuttuvat murrosiässä monesti. Minä esim. murrosiän alkuvaiheilla fantasioin samaa sukupuolta olevista. Välillä olen kiihottunut vanhemmista naisista ja nykyään kiihotun itseni ikäisistä likoista. Fantasiat siis vaihtelevat.
Joten ei syytä huoleen, ellei sama fantasia pysy sinulla täysi-ikäiseksi asti, silloin on vasta syytä huolestua.
en ole kirjoittanut aiemmin vaikka sama nimimerkki näemmä ylempää jo löytyykin. oon sua pari vuotta vanhempi eikä mua huolestuta pedofilian pelko enää, se oli pari vuotta sitten, nykyään mielessä pyörii kuinka yks kaks alan tappaa ihmisiä. välillä on vaan masennuksen keskellä sisäisesti niin vihanen olo että haluisi tappaa parit ihmiset että sais tunteita purettua. ja kosken luultavasti aio toteuttaa ajatuksiani, kuten en tappaa itteenikään, niin uskallan jo olla kevyemmin mielin ja nauttia elämän tästä vaiheesta siinä kun kaiksita muistakin!