Päinvastoin kuin Kauriista yleensä sanotaan, mieheni jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkoi puhua rakastumisesta, siitä kuinka minä olen vihdoin hänelle "se oikea", kuinka onnellinen hän on että on minut tavannut jne... Huomiota riitti puolisen vuotta. Kunnes itse avauduin ja kerroin myös rakastavani, pari viikkoa siitä, niin kas kummaa miehestä tulee etäinen, ei vastaa viestehin, tas vastailee satunnaisesti, ei vastaa kysymyksiin, jne jne.. Omien sanojen mukaan "kaikki ok", mutta käytös viittaa muuhun.
Yritin ymmärtää antaa "tilaa" mikä tuntuu naurettavalta, koska olemme kaukosuhteessa, ja etäisyyttä on 6000km... Mutta silläkään ei mitenkään hirveän suurta merkitystä ollut, päin vastoin tuntui että se sopi oikein hyvin hönelle, vaikka en vastannutkaan heti viesteihin jne..
Tänään minulla meni kuitenkin pinna. taas eilen ei vastannut tekstiviestiin. Lähetin kirjeen jossa sanoin että alan tulla muihin ajatuksiin hönen suhteensa, ja todellakin aioin vielä harkita uudelleen, onko minulla mitään järkeä mennä hänen luokseen ensi kuussa vierailulle... Voi olla että yksi " valitus" liikaa... mutta toisaalta en kestä tätäkään, että mies "loittone ja loittonee"...
En tiedä onko tämä sitä "tilan tarvitsemista" vai eikö hän vain uskalla laittaa poikki??? :(
Yritin ymmärtää antaa "tilaa" mikä tuntuu naurettavalta, koska olemme kaukosuhteessa, ja etäisyyttä on 6000km... Mutta silläkään ei mitenkään hirveän suurta merkitystä ollut, päin vastoin tuntui että se sopi oikein hyvin hönelle, vaikka en vastannutkaan heti viesteihin jne..
Tänään minulla meni kuitenkin pinna. taas eilen ei vastannut tekstiviestiin. Lähetin kirjeen jossa sanoin että alan tulla muihin ajatuksiin hönen suhteensa, ja todellakin aioin vielä harkita uudelleen, onko minulla mitään järkeä mennä hänen luokseen ensi kuussa vierailulle... Voi olla että yksi " valitus" liikaa... mutta toisaalta en kestä tätäkään, että mies "loittone ja loittonee"...
En tiedä onko tämä sitä "tilan tarvitsemista" vai eikö hän vain uskalla laittaa poikki??? :(
Vastaukset 46
Vanhimmat
Todella outoa käytöstä - olisikohan ajatellut vain flirttailla ja sitten kun tuli tosi kyseeseen, meni pupu pöksyyn. Valitettavasti näin veikkailisin - toivottavasti olen väärässä! Tsemppiä Sinulle!
mistä pirusta tietää koska kaurismiehellä on tosi kyseessä?
mun polulle osui kaurisM, joka tunnusti pitkän tuttavuuden jälkeen rakastavansa, mutta jo heti kohta pötki pakoon minkä kerkesi... ja sille tielleen jäi. hit and run...jäin täysin pökertyneenä miettimään, että mitä oikeastaan tapahtui? rakkaus oli nimmittäin molemminpuolista.
eli kertokaapas: onko kauriilla tapana vain tyynesti sanoa sanottavansa ja poistua takavasemmalle odottelemaan reaktiota? entä oletteko kovinkin kärsimättömiä? oma reaktioni kesti ja mies oli jo jatkanut eteenpäin...
En usko tuohon pois juoksemiseen.
Jos kauris oikeasti välittää/rakastaa niin se on se toinen osapuoli joka jättää. Ite tosin sovin ex-kumppanin kanssa yhdessä tuumin eroamisesta. Ite olisin halunnut jatkaa, toinen ei.
Minkäs teet ei sitä pidä jäädä miettimään. Ite en halua jäädä yksin, mutta en ryntää suinpäin suhteeseen.
Tohon milloin on tosi kyseessa on aika hankala vastata. Mulla kauriina on hirveän vaikea luoda luottamusta kenenkään tai riippuu henkilöstä. Yleensä olen aina tosissani, mutta millä asteella riippuu aika monestakin asiasta.
Toisaalta olen pessimisti ja toisaalta optimisti. Elämään yleensä optimisti, mutta ihmissuhteissa pessimisti. Kauris tarvitsee saada jotain vastaankin, ja jos ei niin hylkää asian mielestään. Saattaa olla et kauris pysyy suhteessa vain sen takia ettei halua tuottaa toiselle tuskaa. En tosin sanoisi että meidän suhteemme huono olisi.
Kauris tarvitsee luottamusta ja haluaa antaa oman tukensa. Itse ainakin näen asian tällä tavalla.
En tiedä onko tossa mitään järkeä mut näin äkkiä kirjotettuna. Ei tuosta kyllä taida mitään apua teille olla.
Olen varmaan joskus jo kirjoittanut, että KaurisM:lle viaton flirttailu on kuin toinen luonne - siitä hän saan energiaa ja elämäniloa. Vastapuoli ei aina käsitä, että omaan parisuhteeseensa sitoutunut KaurisM pitää ja nauttii viattomasta flirttailusta ja silloin syntyy kiusallisia tilanteita, joista KaurisM pakenee häntä koipien välistä niin nopeasti kuin vain kykenee. Ei kunniaksi KaurisM:lle, valitettavasti :=(
KaurisM:llä on myös sitoutumisen pelkoa - rakastuminen on hänelle hyppy tuntemattomaan. On sitouduttava ja luotettava kumppaniinsa täysillä. Jos sopeutumisaikaa ei ole riittävästi, voi rimakauhu iskeä ja taas paetaan häntä koipien välissä. Ei taaskaan kunniaksi KaurisM:lle, valitettavasti :=(
KaurisM on myös testaaja, odottaja. Rakkaudentunnustusten jälkeen hän jää odottamaan toisen aloitetta suhteen jatkamiseksi ja lujittamiseksi. KaurisM on jopa vainoharhaisen tarkka vartioidessaan omaa sisintään ja testaamalla hän haluaa olla täysin varma, että elämänkumppani on myös tosissaan. Eli kannattaa ottaa aloite omiin käsiin, kun KaurisM on tunnustanut rakkautensa ja sitten vetäytynyt, sillä sitä hän juuri kiihkeästi odottaa varmistuakseen näin toisen tunteista ja etteivät hänen tunteensa olleet yksipuolisia oletuksia - se nimittäin on hänen pahin pelkonsa!
Me olemme vaikeita tapauksia, mutta parhaimmillaan olemme sen vaivan arvoisia ja pystymme hyvään ja antoisaan parisuhteeseen, jossa tasa-arvo on yksi suhteen peruskivistä!
Mutta pettymykset ihmissuhteissa ja aiemmin sattuneet sisintä särkeneet haavoittumiset rakkauselämässä, tekevät meistä myös kyynisiä hyväksikäyttäjiä, joille mikään ei ole pyhää ihmis/rakkaussuhteissa :=(
Edellä esittämiini väitteisiin saa suhtautua kriittisesti ja esittää omia näkemyksiä - vaatisin jopa sitä!
Herkullinen keskustelunaihe KaurisM:hen sisäisestä olemuksesta, vai mitä? ;=)
Kiitos, pitääpä pitää mielessä. Tilanne kärjistyi eilen siihen, että lähetin miehelle viestin, jossa sanoin että minun täytyy varmaan harkita suhteemme laatua uudelleen, koska hänen käyttäytymisensä (viesteihin vastaamattomuus), kertoo minulle että hän ei ole tosissaan. No mies otti tämän viestin siten että minä haluan erota (mikä ei kuitenkaan ole totta)... Dramaattisesti sanoi vain "hyvää jatkoa sinulle"... No kun en heti vastannut, mies ilmeisesti istui tietokoneen ääressä kauhuissaan, luullen että haluan poikki.. raasu... no heräsipä ainakin ja ehkä tajusi että minua ei oteta kuitenkaan itsestään selvyytenä...?
No sanoi hän että häntä pelottaa, kun minä "ylireagoin", mikä nyt on toisaalta ihan ymmärrettävää. Hän on kyllä kovin hyvöä itsekin tuossa dramatisoinnissa, ja ylireagoinnissa, ja monesti sanoo satuttavia asioita kiihdyspäissään... Mutta ne ovat yleensä niin läpin'kyviä "satuttamisyrityksiä" ilmeisesti epävarmuudesta johtuvia..
No asia jäi sitten siihen että sanoin että rakastan häntä, mutta en hyväksy mitään paskaakaan pelejä (viesteihin vastaamattomuutta)... Ja yritin kehua sitä, miten hän aikaisemmin on ollut niin hyvä puhumaan tunteistaan (paitsi mitä nyt viimeaikoina)...
Ehkäpä tämä hänen käyttäytymisensä on sitten ollut sitä "pois astumista", eikä niinkään sitä, että hän yrittää "päästä minusta eroon"... Rankkaa se on ymmärtää...
Mutta toivottavasti järki voittaa ja loppu on onnellinen :=)
Yhdyn täysin tähän puhujaan. Sama pätee oikeastaan kauris naiseen uskoisin;D
Nyt tämän eilisen incidentin jälkeen hän ei ole edes sanonut että rakastaa... :( En jaksa ihan oikeasti kohta enää... TUntuu että olen ainut joka panostaa tähän suhteeseen tällä hetkellä... vastailee kyllä viesteihin mutta "kaverillisesti"...
Tää menee juuri näin. Nyt kun ilmoitit hänelle "ehtosi" ja sen mihin et ole tyytyväinen, kauris ottaa reilusti pakkia ja vetäytyy hetkeksi. Kyllä se siitä varmaan tasaantuu, mutta nämä herrat ovat kokemukseni mukaan juuri tällaisia. Hänellä on nyt "herne nenässä", koska kauris ei ole koskaan suhteessa se "huono" vaan se toinen on kun ei hyväksy täydellistä kaurista.
Miten voi olla näin totta! :) Mies jopa sanoi "että minä en ota tästä yksin syyllisyyttä"... joopa joo... hyvä laittaa "syy" minulle... :)
Niin sitä vaan vielä, että onbko kokemuksia miten tämmöisessä tilanteessa pitäisi itse käyttäytyä? Miehenhän se tulisi juosta minun perässä nyt, vaan tuntuu että päin vastoin kävi? ja tiedän melkein varmasti, että jos otan itse etäisyyttä, niin mies epävarmuuttaan luulee että en vastaa viesteihin... TUnnen itseni tosi tyhmäksi (ylpeä laijona kun olen) taas sanoa rakastavani, jos mitään ei tule Käuris mieheltä takaisin tällä hetkellä!
kaurismiehen vain olla rauhassa jonkun aikaa. Kokeilepa, ettet lähettele viestejä tms muutakaan vähään aikaan, miten mies reagoi... Minulla myös kaurismies, ja oikkuilee silloin tällöin, mutta yleensä on itseensä pettynyt ja vihainen itselleen, niin silloin ei vastaile mihinkään viesteihin ja soittoihin. Se jos mikä raivostuttaa. Tosin me ollaan naimisissa ja vieläkin kaukosuhteessa, ja etäisyydet taitaa olla samanlaiset kuin ap:llakin.
että sua pännii se sen vastaamattomuus. Älä sano tässä vaiheessa muuta. Jää katselemaan, onko kauris valmis ottamaan sinun tunteesi ja onnellisuutesi huomioon eli alkaako viestejä tulla useammin. Jos mitään muutosta ei ala esim. kolmen viikon kuluessa tapahtua tai kauriin viestittelyinto laantuu hetkellisestä "heräämisestä" takas vähäiseen, niin tee oma päätöksesi teidän jatkosta...ei kannata antaa ratkaisunavainta vain toisen käteen...tee se mikä sinun on tehtävä, riippumatta siitä mitä toinen sanoo ja haluaa. Aikaraja on musta tärkeä, koska sillä saa itselleen hyvän mielen ja realistisen tavoitteajan, jonka voi vielä katsella rauhassa mutta tiedät että tässä sinun rajasi menee. Näin suosittelisin tehdä. Eivätköhän ne päädy yhteen, jotka ovat tarkoitettu olemaan yhdessä. Eli jos kipinää löytyy, niin ehkä te sitten joskus vuosien päästä...jos karahtaa paatti kiville tällä kertaa. Mutta elämä jatkuu ja tulevasta ei tiedä mitä se pitää tullessaan.
Jos minä en ota muutamaan päivään mitään yhteyttä, niin yleensä sitten alkaa kysely, että miksi et vastaa jne. Olen vähän sekaisin sen takia, kun pelkään, että jos leikin viileää mies ajattelee että minua ei enää kiinnosta. Viimeksi kun olin muutamia päiviä sanomatta mitään "rakastan sinua" jne. mieskin lopetti... Sitten sanoi että oli luullut että minä en halua vastata hänen viesteihinsä..
Nyt taas ollaan siinä tilanteessa että minä olen ainut joka sanoo rakastavansa, (no ok, kaipa se mies saa olla loukkaantunut sen kirjeen jälkeen), mutta silti, eikö se nyt sen miehen pitäisi juosta minun perässä, ennemmin kuin minä taas vakuuttelemassa hänelle että rakastan... ääähh... tuntuu niin vaikealta.
En halua että mies ajattelee että vaadin liikaa, mutta perhana kyllä se satuttaa kun ensimmäiset 6kk tuli vaikka mitä hellyyttä, nyt ei enää mitään viimeiseen 2 viikkoon... :(
että mies on vieläkin loukkaantunut, ja kuitenkin odottaa että sinä hehkuttelet...? Kinkkinen tilanne, otapa härkää sarvista ja kysy suoraan asioita.
KaurisM on siitä viileää tyyppiä, ettei se suostu juoksemaan kenenkään naisen perässä - oli tämä kuinka hemaiseva hyvänsä. KaurisM on testaaja, mutta ei alistu olemaan testattavana. KaurisM nostaa panosta tässä pelissä ja jos Sinä et ota ratkaisevaa askelta ja alistu hetkellisesti KaurisM:n valtaan, et voi voittaa häntä omaksesi. Ja Leijonalle tuo perääntyminen on taas vastoin Leijonan luonnetta eli valitettavasti ei teistä taida paria tulla :=(
Tämän allekirjoitan täysin tähän astisten kokemusteni perusteella!
Olen vähän tuommoista aistinut hänestä.. mutta toisaalta kyllä kaikissa miehissä on sitä halua "saalistaa" ennemmin kuin tulla "saalistetuksi".. Tiedän että leijona nainen saa oppia paljon nöyrtymistä ja alistumista, missä tahansa suhteessa...
Miksi puhut perääntymisestä? Eli pitäisikö tässä perääntyä vai osoittaa sitä uskollisuutta ja rakkautta??? Kokeeko kauris perääntymisen kumppanin osalta torjumisena?
No juuri näin!!! En otta nut yhteyttä kahteen päivään, ja sitten lähetin viestiä kun ajattelin että mies muuten luulee että kiukuttelen... Viestissä oikein hehkuttelin kuinka vaikeuksista huolimatta hän on paras poikaystävä mitä minulla on koskaan ollut, (hyväksyntää) ;)... No vastaus tuli JO puolessa tunnissa... :) Ihan uudenlaista energiaa häneltä tulee, vaikka pitkin hampain sanoi "miss you"... :)
No ainakin vastailee nyt viesteihin, joten jospa tuo pieni "potku perseelle" teki ihan hyvää! :) Alan ymmärtää tuota miehen päänsisäistä maailmaakin paljon paremmin nyt... Eli loittoneminen ok, ei pidä hätääntyä, tai alkaa kyselemään, loukkaantuu helposti, vastarakkautta antaa vain kun tuntee itsensä "hyväksytyksi"....? Ei tämä netissä keskusteöu turhaa ole, todella moni neuvo on pitänyt paikkansa, samoin tuntuu monella kauris miehen kanssa seurustelevalla olevan prikulleen samoja kokemuksia! :)
Kerroppa kuinka teillä nyt menee? Mulla itsellä kauris-miehen kanssa tällä hetkellä juupas-eipäs-ykkönen-pakki -leikki menossa ja alkaa toden teolla tympiä. Kaunis kevätilma ja minä hitto ulvon täällä jonkun kylmän ja itsekkään kauris-miehen takia, joka on kuitenki sille päälle sattuessaan maailman ihanin pakkaus.. Purnasin tuossa viikonloppuna, että vois vaikka vastailla viesteihin.. tuli hiljaista ja sitten myöhemmin tiukka viesti, että ei tarvi hermostua jos ei heti vastaa (kahdessa päivässä). Mulla on tapana vastata heti tekstareihin.. No nyt ilmoitin, että olen loukkaantunut hänen välinpitämättömyydestään. Tähän on turha vastausta odottaa, koska hänessä ei ole vikaa, mitään vikaa eikä koskaan. Eikä hän mokaile, niin kuin me muut maanmatoset ;) Tää herra 40 vee, että koskahan nämä miehet kasvaa aikuiseksi?? Vitsi kun sais itsestään irti sen verran, että kun kesäkin on tulossa niin pistäis ukon kiertoon ja siirtyis muille laitumille :))
kolmen kuukauden tuttavuuden jälkeen. Hänellä oli tulenpalava kiire. Olin niin pyörällä päästäni, että varoituksista huolimatta syöksyin avioliittoon, joka olikin sitten yhtä helvettiä. Mies pelehti jatkuvasti toisten naisten kanssa. Hänellä ei ollut mitään vastuuntuntoa, vaikka saatiin kaksi lastakin. Välillä näytti rauhoittuneen, tai ainakin luulin niin ja sitten lopussa piti toista nasita selkäni takana. Kävi hänen kanssaan matkoilla ja minä olitin lasten kanssa kotona. Tämä sitten aikanaan paljastui, kuten petoksilla tapaa käydä. Nyt ollaan erottu ja hän ei vastaa viesteihini, vaikka olisi tärkeää asiaa. Hän tekee siinäkin minulle kiusaa. En ymmärrä mikä hänelle olin sen yhdeksän vuoden ajan, jota häntä kestin. Tuntuu, että kun hän saa yhden naaraan rengastettua, niin sitten lähdetään etsimään uutta saalista. Tätä tapahtui ennen minua ja näyttäisi jatkuvan edelleen. Tämä yksilö oli aivan paska mieheksi, selkärangaton, tunteeton paskiainen. Ei edes omat lapset häntä kiinnosta yhtään.
syyn muiden niskoille. He ovat mielestään täydellisiö ja virheettömiä.
kasva koskaan aikuisiksi, eivät ota vastuuta mistään, eivät ole syyllisiä mihinkään. He pelaavat vaan pelejään toisten elämällä ja potkaisevat syrjään, kun löytyy uusi mielenkiintoisempi pelinappula ja sama peli alkaa alusta uudelleen.
"maanmatosten" (pääministeriä ei lasketa) pitäs alkaa olla jo niin aikuisia, että ylenpalttiset (joillain miltei pakonomaiseksi muodostuneet) tekstittelyvimmat on ohitettu. ;)
pittää malttaa! :))
Kaurismiehet alkaat vakavoituu ja sittoutuu siin kolmekymmene iäs.
Ja sit taas vaihtuu kellos ään tyttölöil: Entine pelimies-Kauris ko onkii nii jähmee ja sulkeutunt ja työnarkomaan ja,... ja...
Minun kokemukseni on viisikymppisestä. Hänellä jo kaksi avioeroa takana ja uusi liitto aluillaan ja lukemattomia suhteita. Näistä molemmista avioliitoista lapsia. Tämä ei vakiinnu pysyvästi koskaan, no ehkä sitten kun on jo niin vanha, että tarvii itselleen naisen joka huolehtii hänestä.
pitäshän olla mennyt ohi, mutta ollaan niin nuorekkaita niin nuorekkaita eikä vanheta koskaan.. herää itse tälle vuostuhannelle.
on kiinni viestintävälineistä, niitten käytön määrästä, niin pitäkäähän hyvä huoli ikuisen nuoruuden salaisuuden "lähteistä". :)
Kaurismies ei osaa eikä halua kantaa vastuuta vaan leikkii läpi elämänsä hiekkalaatikossa. Toiset saavat korjata hänen jälkensä ja vastuun. Hän haluaa leikki mahdollisimman monen leikkikaverin kanssa. Ostaa ja ostaa kivoja leikkikaluja ja kun tulee maksun aika, niin sitten sysätään vatuu toisille. Ei mitään väliä vaikka omilta lapsilta lähtisi koti alta. Leikki vaan jatkuu hamaan hautaan saakka.
vain lapset kertoessasi, että koti menee alta erään kauriin käytöksen vuoksi? Jos koti menee, niin eikö se mene myös puolisolta ja "ketkulta" itseltään?
Eli tilanne on nyt oikeastaan vaan huonontunut. Viime viikolla odotin hänen vastaustaan 5 päivää... Mitään hellää ei ole tullut pariin kolmeen viikkoon, ja nekin lyhyet veistit mitä on lähettänyt, ovat olleet edelleen vain "kaverillisia"... Viime viikolla odotettuani hänen vastaustaan 5 päivää, kun hän vihdoin vastasi, kysyin, onko hän edelleenkin loukkaantunut... Olen kuulemma hullu kun luulen semmoisia... Tuon viestin jälkeen en ole vastannut hänelle, odotutan vaikkapa viikon, tai aikka siihen asti kun mies alkaa kysellä perään. Nyt on menty siihen pisteeseen, että vaikka rakastan miestä, alkaa minulla todellakin mielenkiinto mennä...
Ironisinta tässä on se, että tapaaminen olisi 4 viikon päästä, jota olen ainakin itse odottanut jo 2 kk... Olen kuitenkin alkanut miettimään kannattaako minun edes matkustaa miestä tapaamaan toiselle puolelle maapalloa, jos hänen osaltaan kinnostus on noin puolivillaista.
Voi olla, että osaltaan mies voi pelätä, että minä en ole tulossa, ja siksi "suojaa" itseään pettymiseltä.. Sen jälkeen kun vihjasin että minun täytyy miettiä suhdettamme, ja sitä, tulenko ollenkaan, mies vaihtoi internet profiilissaan statuksensa "sinkuksi", eikä ole vaihtanut sitä takaisin. On siellä hänen sivuillaan kuvia meistä, jne.. mutta tuommoinen lapsellinen käytös ei ainakaan osoita mitään kunnioitusta minua kohtaan.
Olen tullut siihen pisteeseen, että pelkään lähettää miehelle viestiä, koska a) sitä vastausta saa luultavasti odottaa ikuisuuden ja b) koska sieltä ei mitään hellää tai mukavaa tule kuitenkaan...
Voi kun joku jolla on onnistunut Kauriin kanssa, osaisi kertoa mitä tehdä... :(
Oletko kysynyt onko hänellä toinen nainen? Se kyllä onnistuu kauriilta. Eivät ole niitä uskollisimpia miehiä. Anteeksi vaan, mutta kokemusta tästä on.
Kaurismies on erittäin herkkä loukkaantumaan ja olemaan epävarma itsestään. Hän vaatii toiselta osapuolelta ehdotonta sitoutumista itseensä, muttei kuitenkaan pidä päällekäyvistä naisista.
Kaurismiehelle tulee tehdä selväksi, että hänen kanssaan ollaan tosissaan, mutta asioiden on edettävä kauriin hitaalla moodilla (mikä on usein raivostuttavaa).
Omassa suhteessamme annan kaurismiehen hoitaa yhteydenotot. Kuitenkin, jos tiedän hänen olevan loukkaantunut, niin silloin tartun hetkeen ja autan miestä mäessä.
Lukiessani tilanteestasi tuli mieleeni, että saattaa olla erityisen vaikeaa onnistua kauriin kanssa, joka on 6000 kilometrin päässä, ottaen huomioon senkin, että kaurismiehet on kovin ailahtelevaisia. Mullakin meinaa usko loppua aina silloin tällöin, vaikka asutaan alle kilometrin päässä toisistamme eikä sillai käytännön asiat tuo lisärasitetta suhteeseen.
Nyt kuitenkin kehoittaisin Sinua miettimään tarkasti, haluatko tuon miehen todella. Jos haluat, vakuuta hänet selkeästi, vahvasti ja hellästi tunteistasi ja anna hänelle hiukan aikaa sulatella asiaa. Katso sitten mitä tapahtuu.
Rakastaminen on taito ja tunteiden osoittaminen vahvuutta. Kaurismies tarvitsee rinnalleen vahvan naisen, valitettavasti asia on näin. Tämä on minun mielipiteeni. Tsemppiä Sinulle.
että jätä kauris, joka on alentanut itsensä pelleksi. Mihin helskuttiin mies niitä internetsivustojaan tarvitsee. Onko hän a)joku stara b) narsisti c) vähän "yksinkertainen".
(Muuten, katin kontit mies pelkää, että jätät tulematta. Jos kauriin kanssa on jotain sovittu niin kauris olettaa, että homma hoituu sovitun mukaisesti ilman veivaamista.)
No mutta onko sinun miehesi siis lopettanut lepertelyt ja hellät sanat ihan kokonaan? Onko se siis normaalia? Suhteemme alussa hän oli se ensimmäinen joka sanoi "rakastan sinua", eikä minulla ole epäilystä, että hän ei olisi sitä tarkoittanut. Ehkä hän itsekin säikähti että mennään liian nopeasti eteenpäin?
Toisaalta, aikaisemminkin kauriin kanssa seurustelleena, sanoisin, että kauriit ovat erittäin pitkäaikaisia kumppaneita. Eli niistä ei helpolla eroon pääse. Joten on niissä hyvätkin puolensa..
NO se olisi historian ensimmäinen kerta kun mies myöntäisi jos on toinen nainen... Eli semmoista on ihan turha kysyä... Olen kysynyt aikaisemmin eikä tullut vastausta.
helvetin kirkkain silmin.
poissa mielestä. Niinhän sitä sanotaan ja taitaa olla tottakin. Minun kokemukseni kaurismiehistä on se, että heillä pitää olla aina muutama hoito yhtäaikaa meneillään. Jos yksi jättää, niin on aina muutama varanainen paikalla.
Minun kauriini ei ole koskaan ollut hyvä puhumaan tunteistaan (paitsi suhteen alussa), joten voin kait sanoa, että lepertelyn puuttuminen on normaalia hänen ollessa kyseessä.
Ei hän ole mitään rakkauttaan vannotellut kertaakaan. Olemme olleet yhdessä vajaan vuoden.
Tuo saattaa kuulostaa omituiselle, mutta näin se vain hänen kanssaan on. Hän on kuitenkin erittäin luotettava ja turvallinen kumppani.
Hän osoittaa välittämistään käytännön asioilla.
Jossain analyysissä sanottiin kaurismiehen olevan kuin autiomaassa elänyt, jäänyt usein vaille äidin hyväksyntää ja avointa rakkautta. Välillä tuntuu, että tuo on totta, ainakin oman kauriini kohdalla.
Toisen hyväksymisestä on myös kyse.
Ja vielä tuohon kommenttiin, että jos kauris on sopinut jonkun asian, hän todella odottaa näin tapahtuvan, ilman mitään veivaamista. Hänen kanssaan kannattaa sopia asiat selkeästi ja osoittaa myös sitä kautta olevansa luottamuksen arvoinen. Kauris kun itse on epäluuloinen.
Niin, ja kauriin kanssa on opeteltava erittäin kärsivälliseksi. Erittäin. Joku on kuitenkin sanonut, että kauris on kaiken sen vaivan väärti!
Kiitos, kiva kuulla että muillakin samanlaisia kokemuksia... :)
Nuo "viileät" vaiheet todellakin ottavat hermon päälle, mutta kuten sanoin, annoin miehen maistaa omaa lääkettään, ja en vastannut hänen viestiinsä melkeinpä viikkoon... No tänään lähetin sitten pirtsakan viestin, ja kas kas eipä tarvinnut odotella kuin muutama tunti, niin vastausta tuli sieltä päästä... :) Ja tällä kertaa kauriin mukaan "Ikävä on sinua"... heh heh... Tiedän että kuulostaa ehkä lapselliselta että pitää "pelata" tämmöistä peliä, mutta kun Kauriiseen ei muu tehoa, niin minkäs voit. Osaa se leijonakin esittää "viiiletä"... ;)
"Minun kauriini ei ole koskaan ollut hyvä puhumaan tunteistaan (paitsi suhteen alussa)..."
Tuli muuten tuosta mieleen, että onkohan tuokin kauriille tyypillistä, että alussa hehkutellaan sen verran että saadaan nainen "koukkuun", ja sitten kun suhde vakiintuu, niin kauris astuu syrjään, ja hellittelyt vähenee? Edellinen poikaystäväni (kauris myös), käyttäytyi juuri samalla tavalla... Ensimmäiset 6kk mieletöntä hehkuttelua, ihan kuin tämän nykyisenkin kanssa... :)
Nimittäin peliä tämä kauris-miehen kanssa seurustelu todella tuntuu olevan :) Meillä toimii näköjään myös se että kun olen vähän aikaa hiljaksiin, niin kyllähän sieltä alkaa miehen puoleltakin kuulua.. Toisaalta tää on kyllä hitsin ärsyttävää, mrrrr ;) Eipä tule aika pitkäksi.
Muistan Vanhan Kauriin joskus sanoneen aika osuvasti, että "Kauris on parhaimmillaan kaikki kortit pöydällä - valitettavasti näitä tilanteita on harvoin".
Niin, oman kauriini oli selkeästi osoitettava minulle suhteen alussa, että haluaa yrittää tosissaan, koska minulle mikään säätäminen ei riittänyt. Tämän tein hänelle selväksi.
Suhteen edetessä mieleni on ollut aika ajoin epäilevä hänen tunteistaan (kylmät kaudet), mutta en ole vaatinut päätä vadille tai pakottanut paljastamaan korttejaan, koska mielestäni molempien tulee ottaa vastuu suhteesta ja osoittaa tavalla tai toisella sitä sitoutumista. Ja kaurismieheni tekee sen omalla tavallaan, ei lepertele vaan päästää minut pikkuhiljaa lähemmäs itseään. Kaurista pitää lähestyä hienotunteisesti.
Sitten niistä kylmistä kausista ja etäisyyden ottamisesta. Olen ottanut sen linjan, että en odottele hänen soittoaan tai muuta, vaan keskityn itseeni ja omiin tekemisiin. Onhan tässä elämässä aikaa. En siis "pelaa pelejä" viestien lähettämisellä tai muuten.
Itselleni edellinen on auttanut tässä suhteessa viihtymistä. Aikasemmissa suhteissa olen nyhjännyt liikaakin kumppanin kanssa, nyt tuntuu hyvälle kun omallekin elämälle jää aikaa.
Täytyy myös muistaa, että kauriin aikakäsitys on erilainen kuin muilla.
tarkoitatteko ihan konkreettisesti, eli hän lähtee jonnekin muualle? Minun kauriini otti aikoinaan etäisyyttä ja hän yleensä lähti silloin ryyppyreissuille ja olihan hänellä pelejään näillä reissuilla myöskin muiden naisten kanssa. Hän se jopa myönsi kännipäissään. Ja näiden hoitojensa kanssa hän piti yhteytä myöhemminkin. Sattumalta kuulin muutaman puhelinkeskustelun ja kaikki salaiset tekstarit. En kamalasti luottaisi kauriiseen. Exällä jatkuu sama peli uudenkin naisensa kanssa. Tietenkin saattaa kauriissa olla ihan luotettaviakin yksilöitä, mutta tämä minun tapaukseni oli vastuuntunnoton ihan joka saralla, ei mitään vastuusta yhtään mistään ja minä joudun nyt makselemaan hänen velkojaan. Omaa tyhmyyttäni, myönnän sen. Mutta kun kuvittelin, että omaan aiovmieheen voi luottaa!! Mutta paskat. Tälläkin hetkellä hän on naisensa kanssa matkoilla ja ei ole senttiäkään maksanut koskaan lasten elatusmaksuja eikä mitään muitakaan laskuja. Katkera olen, mutta vain siitä, ettei hän hoida velkojaan. Muuten olen ikionnellinen, että pääsin hänestä eroon. Eipä uusi nainen tiedä mihin soppaan lusikkansa pisti. Varoitin häntä, mutta eihän rakastunut kuuntele varoituksen ääniä, en kuunnellut itsekään,kun minua exästä varoitettiin. Kantapään kautta pitää kaikki tässä maailmassa oppia. Huh. tulipas tekstiä, vaikkei ollut tarkoitus. Jotenkin vaan vapautuneesti lähti :) Onnea vaan kuitenkin kaikille rakastuneille, mutta älkää olko liian sinisilmäisiä, rakkauden sokaisemia. Se saattaa sattua joskus myöhemmin ja pahasti. Itse olen myös rakastunut ihanaan kalamieheen, mutta pystynko koskaan luottamaan 100% toiseen ihmiseen, se jää nähtäväksi. Ihanaa kevättä kaikille.