Hortoilemassa lenkkipolulla.Näky oli sanoinkuvaamattoman karmea ja surullinen.Oli pakko auttaa tyttöraukka penkille istumaan kun meinas kaatua.Kasvot oli kauttaaltaan "lanugokarvoituksen" peittämät,painoa ehkä 30kg max,aivan järkkyä.Itkeä tihrutin koko matkan kotiin,mieleen juolahti et toivottavasti ei ole oma kohtalo..Iltarukouksessa on kyllä tänään tuo lenkkipolun tyttö.
MEINASIN PYÖRTYÄ TÄNÄÄN KUN NÄIN
JÄRKYTTÄVÄN LAIHAN ANOREKTIKON
51592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
moni olis jättäny sen yksin sinne, eikä jääny auttamaan.
Munkin iltarukouksessa se samainen tyttö, pahaa tekee kun anoreksia on niin salakavala.. :(
voimia sinne!
"voi kiitos kun autat mua,olet ihana sanoi tämä tyttö.Musta tuntuu että tämä tapaaminen jää mulle ikuiseksi ihanan kamalaksi kokemukseksi.Istuttiin auringonpaisteessa ja juteltiin,kaksi sairasta,toivottavasti joskus vielä tapaamme..vaikka terveinä mäkkärissä:)
tuli paha olo tosta, mutta onneks näköjään hyviäkin ihmisiä on vielä olemassa.
ihana aina välillä huomata, että lämpimiä ja hyviä ihmisiä on todella olemassa. jaksamisia! :)
Kuulostaa kauhealta! Tuo sai ajattelemaan..
Miksi pyrin melkein samaan kohtaloon.. :/