Olipa kerran yksinäinen tyttö, joka ojensi kätensä ja
kurkotti hämärään. Käteen tarttui poika jostain pimeän
toiselta puolelta. Sellainen, jonka sanat saivat pikkuhiljaa
tytön sormenpäät lämpenemään, sitten käsivarren ja
vihdoin koko tytön. Hän värisi toivon tehdessä tilaa hänen
sisälleen ja kiintymyksen kasvaessa yhä vahvemmaksi.
Tyttö olisi jo halunnut koskea enemmän, kuulla sanat omin
korvin ja nähdä muutakin kuin pojan turvallisen käden
hämärässä. Tyttö odotti oikeaa hetkeä ja antoi sillä välin
virran kääntyä poikaan päin lämmittämään vastavuoroisesti
tuota ihastuttavaa hyväntekijää. Tyttö tunsi, kuinka lämmin
valui hitaasti kokonaan takaisin poikaan ja niinpä hän päätti
lahjoittaa mukaan vielä omaakin ruumiinlämpöään sulasta
kiitollisuudesta. Virta kohisi ja kohisi, tyttöä vilutti jo. Hän
haroi taas sormillaan pimeään ja kutsui poikaa tarttumaan
käteensä, koskemaan ja tulemaan kosketetuksi. Mutta hämärä
oli muuttunut jääkylmäksi, eikä tyttö löytänyt enää muuta kuin
oman kaipauksensa.
Tulisitko takaisin?
Neuvo jokaiselle, varsinkin yksinäisen ystävälle. Jos et halua enää olla
yhteydessä kerro se suoraan. Satuta mieluummin kerran kunnolla kuin
niin että jätät toisen toivomaan ja kaipaamaan vielä pitkäksi aikaa. Sillä
tavalla satutat paljon enemmän.
Pitäkää yhteyttä toisiinne, pitäkää toisistanne huolta. Yksinäiselle
sinä saatat olla ainoa mitä on ja siksi hänen maailmansa keskipiste,
vaikka et sitä itse uskoisikaan.
kurkotti hämärään. Käteen tarttui poika jostain pimeän
toiselta puolelta. Sellainen, jonka sanat saivat pikkuhiljaa
tytön sormenpäät lämpenemään, sitten käsivarren ja
vihdoin koko tytön. Hän värisi toivon tehdessä tilaa hänen
sisälleen ja kiintymyksen kasvaessa yhä vahvemmaksi.
Tyttö olisi jo halunnut koskea enemmän, kuulla sanat omin
korvin ja nähdä muutakin kuin pojan turvallisen käden
hämärässä. Tyttö odotti oikeaa hetkeä ja antoi sillä välin
virran kääntyä poikaan päin lämmittämään vastavuoroisesti
tuota ihastuttavaa hyväntekijää. Tyttö tunsi, kuinka lämmin
valui hitaasti kokonaan takaisin poikaan ja niinpä hän päätti
lahjoittaa mukaan vielä omaakin ruumiinlämpöään sulasta
kiitollisuudesta. Virta kohisi ja kohisi, tyttöä vilutti jo. Hän
haroi taas sormillaan pimeään ja kutsui poikaa tarttumaan
käteensä, koskemaan ja tulemaan kosketetuksi. Mutta hämärä
oli muuttunut jääkylmäksi, eikä tyttö löytänyt enää muuta kuin
oman kaipauksensa.
Tulisitko takaisin?
Neuvo jokaiselle, varsinkin yksinäisen ystävälle. Jos et halua enää olla
yhteydessä kerro se suoraan. Satuta mieluummin kerran kunnolla kuin
niin että jätät toisen toivomaan ja kaipaamaan vielä pitkäksi aikaa. Sillä
tavalla satutat paljon enemmän.
Pitäkää yhteyttä toisiinne, pitäkää toisistanne huolta. Yksinäiselle
sinä saatat olla ainoa mitä on ja siksi hänen maailmansa keskipiste,
vaikka et sitä itse uskoisikaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja kauniimmista kirjoituksista täällä,kiitos.
Näin voi käydä täällä, kuin myös oikeassa elämässä.
Ihmisistä on tullut niin julmia ja kovia.
Vastalääke siihen on, vain kovettaa itsensäkin.
Muuten hajoaa.
itsekkin huomannut,että turha olla iloinen ja kohtelias kun koskaan ei saa mitään takaisin...
että "Kaikki hyvä palaa antajalleen."
Jos ei muuta, niin ainakin oma sielu on kirkkaampi ja on hyvä omatunto. Mutta uskon että salaisia teitä kaikki hyvyys on lopuksi siunaukseksi, eikä jää vaikutuksetta katuojaan lojumaan.
Tavalla tai toisella. Ja oma pahuus kalahtaa bumergangina omaan nilkkaan, jos ei muuten niin sydämen raaistumisen myötä pahanaolona omassa itsessä.
jo kova ikävä henkilöä josta olen alkanut välittää paljon ja joka on jostain syystä ollut tavallista pidempään tavoittamattomissa. Olen ajatellut häntä joka päivä ja salaa pelännyt että hän katoaa kokonaan. Toivottavasti ei sentään! Minä olen vain niin pelokas, koska hän on niin tärkeä ja olen yksinäinen ilman häntä. Varmaankin tämä on tuttu tunne monelle yksinäiselle tai sellaiselle jolla on vähän kavereita?
loppu vain on tätä maailmaa, kaikessa kovuudessankin. Jos alkulähtökohdat osoittaisivat tarinan pelkäksi saduksi, olisi loppu kuitenkin eräs kauneimmista.
Jos taas kyse olisi ollut aidosta yhteydestä... en tiedä.