www.h-vene.net

Hienoa, että viimeinkin on h-veneilijöille syntynyt tuollainen sivusto. Olenkin ihmetellyt sellaisen puutetta, kun veneitäkin on Suomessa tuhatkunta, eli kaiketi enemmän kuin mitään muuta kölivenettä. Tuollahan onkin jo aika paljon asiaa, mutta toivottavasti kertyy lisää.

purjehtia H-veneellä kovaa osaa purjehtia miltei kaikilla veneillä hyvin,trimmaus mahdollisuudet tosi hyvät ja purjehdus ominaisuudet loistavat."Legendaariset" h-veilijät mm.Leinonen,Rouhiainen,Seppä,Hautera,Heikkilä ja monet muut jotkut jo siirtyneet taivaan pursiin. Näiden kavereiden kanssa kun lähtee samalle starttiviivalle ei voi kun ihmetellä miten ne samanlaisella veneellä ovat yhden luoviosuuden vähintään edellä ennen ylämerkkiä. Taitoa ja taidetta.Pitäisin H-venettä ehdottomana ensi purtena kaikille jotka haluavat oppia purjehtimaan hyvin. my old 727 missä luuraa.

busterxxl-04 kirjoitti:

purjehtia H-veneellä kovaa osaa purjehtia miltei kaikilla veneillä hyvin,trimmaus mahdollisuudet tosi hyvät ja purjehdus ominaisuudet loistavat."Legendaariset" h-veilijät mm.Leinonen,Rouhiainen,Seppä,Hautera,Heikkilä ja monet muut jotkut jo siirtyneet taivaan pursiin. Näiden kavereiden kanssa kun lähtee samalle starttiviivalle ei voi kun ihmetellä miten ne samanlaisella veneellä ovat yhden luoviosuuden vähintään edellä ennen ylämerkkiä. Taitoa ja taidetta.Pitäisin H-venettä ehdottomana ensi purtena kaikille jotka haluavat oppia purjehtimaan hyvin. my old 727 missä luuraa.

Lue lisää

"Jos osaa purjehtia H-veneellä kovaa osaa purjehtia miltei kaikilla veneillä."

Sinä et silloin kyllä muilla veneillä osaa purjehtia.

Perustele lauseesi. Onko H veneistä vaikein trimmata? Hoolla oppii perustrimmit kyllä, mutta siihen se melkeen jääkiin.

puhetta kirjoitti:

"Jos osaa purjehtia H-veneellä kovaa osaa purjehtia miltei kaikilla veneillä."

Sinä et silloin kyllä muilla veneillä osaa purjehtia.

Perustele lauseesi. Onko H veneistä vaikein trimmata? Hoolla oppii perustrimmit kyllä, mutta siihen se melkeen jääkiin.

Lue lisää

hemmo unesta, osta h-vene ja opi.

puhetta kirjoitti:

"Jos osaa purjehtia H-veneellä kovaa osaa purjehtia miltei kaikilla veneillä."

Sinä et silloin kyllä muilla veneillä osaa purjehtia.

Perustele lauseesi. Onko H veneistä vaikein trimmata? Hoolla oppii perustrimmit kyllä, mutta siihen se melkeen jääkiin.

Lue lisää

H-venellä on monipuoliset trimmi ominaisuudet jotka auttavat aloittelevaa purjehtijaa ymmärtämään paljon purjeveneen luonteesta.
Perus trimmit suurinpiirtein tässä poissulkien miehistön sijoitukset(painoitus) veneessä eri keleissä.

Masto
Maston jalan tulee olla etummaisessa tai toiseksi etummaisessa kolossa. Maston kallistus (rake) taaksepäin tullee olla 60 cm eli ison nostimen tulee, kun se roikkuu vapaasti, osua ruffin kattoon 60 cm maston jalasta taaksepäin. Toppivanttien tulee olla niin kireällä että leen vantti ei löysty purjehdittaessa. Alavanttien kireys on riippuvainen isopurjeen muodosta (katso kohta isopurje). Masto ei kuitenkaan saa taipua leehen levittäjien kohdalla.

Fokka
Kiinnitä halssikulma mahdollisimman eteen ja alas. Fokan alaliikin tulisi olla kannessa kiinni mahdollisimman pitkältä matkalta jotta tuulella olisi vain yksi pakosuunta, eli taaksepäin. Jos fokka on kannesta irti tuuli pakenee fokan alta ja osa purjeesta jää tehottomaksi. Skuuttipisteen tulee olla mahdollisimman lähellä kajuutan seinämää ja skuuttikulman tiukimmillaan kiinni pylpyrässä. Skuuttipisteen perussijainnin eteen taakse suunnassa löydämme virtauslankojen avulla kun nostamme tuuleen. Luuvartinpuoleisten virtauslankojen tulee reagoida yhtä aikaa ylhäällä ja alhaalla. Kun tuuli kovenee kiristetään fokkafallia ja samalla siirretään skuuttipisteitä taaksepäin. Pitää kuitenkin muistaa, että fokka, korkean ja kapean muotonsa ansiosta reagoi huomattavan paljon enemmän skuutin kireyteen kuin skuuttipisteen sijaintiin joten virtauslankoja on seurattava jatkuvasti. Fokka on myös erittäin herkkä fallin kireyteen ja helposti tapahtuu nousevassa tuulessa että takaliikki tulee liian kireäksi kun ei riittävästi siirretä skuuttipistettä taaksepäin. Fokkaa voi kevyellä tuulella pussittaa kiinnittämällä spinakkerin nostin keulaan niin että nostinta kiristämällä saadaan etuvantti löysäksi ja näinollen enemmän pussia fokkaan. Parempi keino on kuitenkin hankkia kevyemmille tuulille fokka joka on riittävän pussikas. Tälläisen fokan käyttöalue on kuitenkin vain 0-6 m/s. Kovemmassa tuulessa purje pussiutuu auttamatta liikaa ja silloin tarvitaan purje joka on leikattu alunalkaen litteäksi ja jossa on huomioitu etuvantin roikkuma eli sagi. Hekkiä kiristämällä voidaan pienentää sagia mutta hekin kiristäminen pitää tapahtua isopurjeen ehdoilla muuten isopurje helposti latistuu liikaa. Isopurje Isopurje on H-veneessä helppo purje koska se on niin hyvin trimmattavissa. Sen muotoa voimme säätää monella eri tavalla ja kaikkia on käytettävä. Isopurjeen tulee perusmuodoltaan olla kryssillä litteä alhaalta ja pussikkaampi ylhäältä. Puomiliikkiä kiristämällä saamme purjeen latistumaan alhaalta (avotuulilla löysätään niin että purje pussiutuu). Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä sillloin kun tuulen nopeus kasvaa yli 5 m/s vaan mastoa taivuttamalla on purjetta latistettava lisää. Koska hekkin kiristäminen on taivutuskeino joka vaikkuttaa ainoastaan maston keski- ja yläosaan on alaosan taivuttamiseen otettava kikkatalja avuksi. Voimat ovat kuitenkin monasti suuret ja kikkataljan tulee olla riittävän tehokas esim. 1:8. Alavanttien kireys vaikuttaa myös maston taipumiskäyrään. Masto taipuu helpommin alhaalta kun alavantit ovat löysällä. Puomi skuutataan lähes veneen keskiviivan suuntaisesti niin että levanki on 20 cm luuvartissa kevyessä tuulessa ja tuulen voimistuessa siirtyy lähemmäksi keskiviivaa. Keskiviivan alapuolella levanki on vain hyvin kovissa tuulissa ja silloinkin hyvin vähän.

Spinakkeri
Vuosien varrella ovat H-veneen spinakkerit kehittyneet yhä litteämpään suuntaan koska litteän spinakkerin nousukyky on hyvä samalla kun se suuren poikkipintansa ansiosta on tehokas myös lenssillä. Litteä spinakkeri on keveissä ja vaihtelevissa keleissä vaikea hallita ja se vaatii skuuttajalta erityistä tarkuutta. Spinakkeripuomin normaali asento on yläviistoon mutta kovemmalla tuulella kannattaa laskea puomia niin että se on vaakasuorassa koska spinakkerin hallittavuuus silloin paranee. Puomia ei koskaan kannata laskea aivan etuvanttiin kiinni (väh. 20 cm irti) koska purjeen teho laskee radikaalisti fokan takana. Venettä ei koskaan saa päästää brouchiin vaan leen skuuttia on löysättävä ennenkuin vene menettää hallittavuutensa. Pari pamausta spinakkerissa ei merkitse mitään koska isopurje ja fokka kuitenkin vetävät täysillä.

h-boat Airisto kirjoitti:

H-venellä on monipuoliset trimmi ominaisuudet jotka auttavat aloittelevaa purjehtijaa ymmärtämään paljon purjeveneen luonteesta.
Perus trimmit suurinpiirtein tässä poissulkien miehistön sijoitukset(painoitus) veneessä eri keleissä.

Masto
Maston jalan tulee olla etummaisessa tai toiseksi etummaisessa kolossa. Maston kallistus (rake) taaksepäin tullee olla 60 cm eli ison nostimen tulee, kun se roikkuu vapaasti, osua ruffin kattoon 60 cm maston jalasta taaksepäin. Toppivanttien tulee olla niin kireällä että leen vantti ei löysty purjehdittaessa. Alavanttien kireys on riippuvainen isopurjeen muodosta (katso kohta isopurje). Masto ei kuitenkaan saa taipua leehen levittäjien kohdalla.

Fokka
Kiinnitä halssikulma mahdollisimman eteen ja alas. Fokan alaliikin tulisi olla kannessa kiinni mahdollisimman pitkältä matkalta jotta tuulella olisi vain yksi pakosuunta, eli taaksepäin. Jos fokka on kannesta irti tuuli pakenee fokan alta ja osa purjeesta jää tehottomaksi. Skuuttipisteen tulee olla mahdollisimman lähellä kajuutan seinämää ja skuuttikulman tiukimmillaan kiinni pylpyrässä. Skuuttipisteen perussijainnin eteen taakse suunnassa löydämme virtauslankojen avulla kun nostamme tuuleen. Luuvartinpuoleisten virtauslankojen tulee reagoida yhtä aikaa ylhäällä ja alhaalla. Kun tuuli kovenee kiristetään fokkafallia ja samalla siirretään skuuttipisteitä taaksepäin. Pitää kuitenkin muistaa, että fokka, korkean ja kapean muotonsa ansiosta reagoi huomattavan paljon enemmän skuutin kireyteen kuin skuuttipisteen sijaintiin joten virtauslankoja on seurattava jatkuvasti. Fokka on myös erittäin herkkä fallin kireyteen ja helposti tapahtuu nousevassa tuulessa että takaliikki tulee liian kireäksi kun ei riittävästi siirretä skuuttipistettä taaksepäin. Fokkaa voi kevyellä tuulella pussittaa kiinnittämällä spinakkerin nostin keulaan niin että nostinta kiristämällä saadaan etuvantti löysäksi ja näinollen enemmän pussia fokkaan. Parempi keino on kuitenkin hankkia kevyemmille tuulille fokka joka on riittävän pussikas. Tälläisen fokan käyttöalue on kuitenkin vain 0-6 m/s. Kovemmassa tuulessa purje pussiutuu auttamatta liikaa ja silloin tarvitaan purje joka on leikattu alunalkaen litteäksi ja jossa on huomioitu etuvantin roikkuma eli sagi. Hekkiä kiristämällä voidaan pienentää sagia mutta hekin kiristäminen pitää tapahtua isopurjeen ehdoilla muuten isopurje helposti latistuu liikaa. Isopurje Isopurje on H-veneessä helppo purje koska se on niin hyvin trimmattavissa. Sen muotoa voimme säätää monella eri tavalla ja kaikkia on käytettävä. Isopurjeen tulee perusmuodoltaan olla kryssillä litteä alhaalta ja pussikkaampi ylhäältä. Puomiliikkiä kiristämällä saamme purjeen latistumaan alhaalta (avotuulilla löysätään niin että purje pussiutuu). Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä sillloin kun tuulen nopeus kasvaa yli 5 m/s vaan mastoa taivuttamalla on purjetta latistettava lisää. Koska hekkin kiristäminen on taivutuskeino joka vaikkuttaa ainoastaan maston keski- ja yläosaan on alaosan taivuttamiseen otettava kikkatalja avuksi. Voimat ovat kuitenkin monasti suuret ja kikkataljan tulee olla riittävän tehokas esim. 1:8. Alavanttien kireys vaikuttaa myös maston taipumiskäyrään. Masto taipuu helpommin alhaalta kun alavantit ovat löysällä. Puomi skuutataan lähes veneen keskiviivan suuntaisesti niin että levanki on 20 cm luuvartissa kevyessä tuulessa ja tuulen voimistuessa siirtyy lähemmäksi keskiviivaa. Keskiviivan alapuolella levanki on vain hyvin kovissa tuulissa ja silloinkin hyvin vähän.

Spinakkeri
Vuosien varrella ovat H-veneen spinakkerit kehittyneet yhä litteämpään suuntaan koska litteän spinakkerin nousukyky on hyvä samalla kun se suuren poikkipintansa ansiosta on tehokas myös lenssillä. Litteä spinakkeri on keveissä ja vaihtelevissa keleissä vaikea hallita ja se vaatii skuuttajalta erityistä tarkuutta. Spinakkeripuomin normaali asento on yläviistoon mutta kovemmalla tuulella kannattaa laskea puomia niin että se on vaakasuorassa koska spinakkerin hallittavuuus silloin paranee. Puomia ei koskaan kannata laskea aivan etuvanttiin kiinni (väh. 20 cm irti) koska purjeen teho laskee radikaalisti fokan takana. Venettä ei koskaan saa päästää brouchiin vaan leen skuuttia on löysättävä ennenkuin vene menettää hallittavuutensa. Pari pamausta spinakkerissa ei merkitse mitään koska isopurje ja fokka kuitenkin vetävät täysillä.

Lue lisää

http://www.h-vene.net/hwiki/Maston_trimmaus

h-boat Airisto kirjoitti:

H-venellä on monipuoliset trimmi ominaisuudet jotka auttavat aloittelevaa purjehtijaa ymmärtämään paljon purjeveneen luonteesta.
Perus trimmit suurinpiirtein tässä poissulkien miehistön sijoitukset(painoitus) veneessä eri keleissä.

Masto
Maston jalan tulee olla etummaisessa tai toiseksi etummaisessa kolossa. Maston kallistus (rake) taaksepäin tullee olla 60 cm eli ison nostimen tulee, kun se roikkuu vapaasti, osua ruffin kattoon 60 cm maston jalasta taaksepäin. Toppivanttien tulee olla niin kireällä että leen vantti ei löysty purjehdittaessa. Alavanttien kireys on riippuvainen isopurjeen muodosta (katso kohta isopurje). Masto ei kuitenkaan saa taipua leehen levittäjien kohdalla.

Fokka
Kiinnitä halssikulma mahdollisimman eteen ja alas. Fokan alaliikin tulisi olla kannessa kiinni mahdollisimman pitkältä matkalta jotta tuulella olisi vain yksi pakosuunta, eli taaksepäin. Jos fokka on kannesta irti tuuli pakenee fokan alta ja osa purjeesta jää tehottomaksi. Skuuttipisteen tulee olla mahdollisimman lähellä kajuutan seinämää ja skuuttikulman tiukimmillaan kiinni pylpyrässä. Skuuttipisteen perussijainnin eteen taakse suunnassa löydämme virtauslankojen avulla kun nostamme tuuleen. Luuvartinpuoleisten virtauslankojen tulee reagoida yhtä aikaa ylhäällä ja alhaalla. Kun tuuli kovenee kiristetään fokkafallia ja samalla siirretään skuuttipisteitä taaksepäin. Pitää kuitenkin muistaa, että fokka, korkean ja kapean muotonsa ansiosta reagoi huomattavan paljon enemmän skuutin kireyteen kuin skuuttipisteen sijaintiin joten virtauslankoja on seurattava jatkuvasti. Fokka on myös erittäin herkkä fallin kireyteen ja helposti tapahtuu nousevassa tuulessa että takaliikki tulee liian kireäksi kun ei riittävästi siirretä skuuttipistettä taaksepäin. Fokkaa voi kevyellä tuulella pussittaa kiinnittämällä spinakkerin nostin keulaan niin että nostinta kiristämällä saadaan etuvantti löysäksi ja näinollen enemmän pussia fokkaan. Parempi keino on kuitenkin hankkia kevyemmille tuulille fokka joka on riittävän pussikas. Tälläisen fokan käyttöalue on kuitenkin vain 0-6 m/s. Kovemmassa tuulessa purje pussiutuu auttamatta liikaa ja silloin tarvitaan purje joka on leikattu alunalkaen litteäksi ja jossa on huomioitu etuvantin roikkuma eli sagi. Hekkiä kiristämällä voidaan pienentää sagia mutta hekin kiristäminen pitää tapahtua isopurjeen ehdoilla muuten isopurje helposti latistuu liikaa. Isopurje Isopurje on H-veneessä helppo purje koska se on niin hyvin trimmattavissa. Sen muotoa voimme säätää monella eri tavalla ja kaikkia on käytettävä. Isopurjeen tulee perusmuodoltaan olla kryssillä litteä alhaalta ja pussikkaampi ylhäältä. Puomiliikkiä kiristämällä saamme purjeen latistumaan alhaalta (avotuulilla löysätään niin että purje pussiutuu). Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä sillloin kun tuulen nopeus kasvaa yli 5 m/s vaan mastoa taivuttamalla on purjetta latistettava lisää. Koska hekkin kiristäminen on taivutuskeino joka vaikkuttaa ainoastaan maston keski- ja yläosaan on alaosan taivuttamiseen otettava kikkatalja avuksi. Voimat ovat kuitenkin monasti suuret ja kikkataljan tulee olla riittävän tehokas esim. 1:8. Alavanttien kireys vaikuttaa myös maston taipumiskäyrään. Masto taipuu helpommin alhaalta kun alavantit ovat löysällä. Puomi skuutataan lähes veneen keskiviivan suuntaisesti niin että levanki on 20 cm luuvartissa kevyessä tuulessa ja tuulen voimistuessa siirtyy lähemmäksi keskiviivaa. Keskiviivan alapuolella levanki on vain hyvin kovissa tuulissa ja silloinkin hyvin vähän.

Spinakkeri
Vuosien varrella ovat H-veneen spinakkerit kehittyneet yhä litteämpään suuntaan koska litteän spinakkerin nousukyky on hyvä samalla kun se suuren poikkipintansa ansiosta on tehokas myös lenssillä. Litteä spinakkeri on keveissä ja vaihtelevissa keleissä vaikea hallita ja se vaatii skuuttajalta erityistä tarkuutta. Spinakkeripuomin normaali asento on yläviistoon mutta kovemmalla tuulella kannattaa laskea puomia niin että se on vaakasuorassa koska spinakkerin hallittavuuus silloin paranee. Puomia ei koskaan kannata laskea aivan etuvanttiin kiinni (väh. 20 cm irti) koska purjeen teho laskee radikaalisti fokan takana. Venettä ei koskaan saa päästää brouchiin vaan leen skuuttia on löysättävä ennenkuin vene menettää hallittavuutensa. Pari pamausta spinakkerissa ei merkitse mitään koska isopurje ja fokka kuitenkin vetävät täysillä.

Lue lisää

"Puomi skuutataan lähes veneen keskiviivan suuntaisesti niin että levanki on 20 cm luuvartissa kevyessä tuulessa ja tuulen voimistuessa siirtyy lähemmäksi keskiviivaa. Keskiviivan alapuolella levanki on vain hyvin kovissa tuulissa ja silloinkin hyvin vähän."

Mainiot perusohjeet, mutta menikö levangin säätöohjeet oikein päin? Kun levanki on luuvartissa, purjeen kiertymä on suurempi kuin jos se olisi keskellä. Kiertymän pitäisi toki kovemmalla tuulella olla isompi tehon vähentämiseksi.

Ex-hoopo kirjoitti:

"Puomi skuutataan lähes veneen keskiviivan suuntaisesti niin että levanki on 20 cm luuvartissa kevyessä tuulessa ja tuulen voimistuessa siirtyy lähemmäksi keskiviivaa. Keskiviivan alapuolella levanki on vain hyvin kovissa tuulissa ja silloinkin hyvin vähän."

Mainiot perusohjeet, mutta menikö levangin säätöohjeet oikein päin? Kun levanki on luuvartissa, purjeen kiertymä on suurempi kuin jos se olisi keskellä. Kiertymän pitäisi toki kovemmalla tuulella olla isompi tehon vähentämiseksi.

Lue lisää

menee juuri noin, kokeile niin huomaat.

HOOTOO kirjoitti:

menee juuri noin, kokeile niin huomaat.

kuin veneessä, mutta tuossa hoosta:

http://www.h-vene.net/hwiki/Purjeiden_trimmaus

kohta vesille :-)

menee, veneessä kirjoitti:

kuin veneessä, mutta tuossa hoosta:

http://www.h-vene.net/hwiki/Purjeiden_trimmaus

kohta vesille :-)

Lue lisää

siistiä http://www.eaglemarine.fi/kuva2.htm