Mitä meiltä olette maata vasten olevan kellarin harkkoseinän (Lammi) kosteuseristyksen toteutuksesta? En oikein ole vakuuttunut, että patolevy on riittävän tehokas suoja seinässä jos talo sijaitsee rinnetontilla ja vettä valuu varsinkin keväällä suht paljon rinnettä pitkin alaspäin. Miten seinän tuuletus hoidetaan, jos seinä eristetään kermillä joka taas suojataan patolevyllä? Onko tilanne se, että seinä ei enään pääse tuulettumaan kuin sisälle päin ?
Harkkoseinän kosteuseristys
Patolevy ?
3311200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Meille on varmaan nyt tapahtanut jonkin sorttinen rakennusvirhe, kun ei tullut mieleenkään, että kellarin seinän pitäisi jotenkin tuulettua maan alla.
Joka tapauksessa patolevy riittää, mutta emme mekään siihen luottaneet, vaan tasoite bitumiliuos kermi patolevy.
myös ylöspäin koska pikeä tulee vain maatavasten tulevaan osaan. Ja myös sisälle päin.
Laita vaan pikisively paistettu kermi ja patolevyt. Ja salaojat ja vierussepelit.
Olen ollut siinä käsityksessä, että patolevyn sisäpintaan tiivistyy rakenteesta tuleva kosteus ja valuu patolevyä pitkin alaspäin päätyen lopuksi sokkelin alaosan ja anturan päällä olevan pikikernille ja sitä pitkin anturan ulkopuolelle. Jos kuumentaa kernin kiinni seinään ja laittaa sen päälle patolevyn, niin luulisin, että pikikernin läpi ei enää rakenteesta tule kosteutta ja patolevy toimisi lähinnä kernin suojana ja varmistuksena. Olenko käsittänyt oikein?
Maa ja maassa oleva vesi on aikamoinen mysteeri alan asiantuntijoillekin. Kukapa noista tietää. Kannattaa turvata koeteltuihin ratkaisuihin.
Ennen kaikkea vettä ei saisi päästää kovin lähelle taloa, maanpinnan alapuolellakaan.
aikaisemmin pantiin jäykkä villalevy pystyyn, en tiedä onko siihen enää varaa.
Patolevyrullassa on ohjeet, anturan reuna ja eka (alin) harkko suojataan 50senttiä korkealla kerminauhalla (tohottimella lämmittäen) ja päälle maanpintaan asti tulee patolevy. patolevyn yläpintaan tulee reunalista. routasuojaksi 5senttiä paksu styrox pystyyn patolevyä vasten ja vaakatason routaeriste noin 30-40 senttiä oletetun maanpinnan alapuolella hieman talosta poispäin kaltevasti. näitä pannaan nurkkiim 15sentin ja muualle 10 sentin kerros. muista laittaa sadevesiputkitus siinä samalla.
eli täyttö on aika monivaiheinen homma. ja eiku hommiin siitä.
Mikään kosteuseristys ei ole pomminvarma, jos talon seinää vasten makaa paineista vettä.
Tee niskaojat ja salaojat, hyvin.
patolevyn tarkoitus on tuulettaa pois sokkelia vasten tuleva kosteus. Höyrynpaine kun on pienempi kuin vesipatsaan paine jos höyry pääsee haihtumaan, kuin jos rinnepaikalla olisi metritolkulla vesipatsasta sokkelia vasten.
Kermi on vedeneriste. Se laitetaan paikalleen siksi että se on vedeneriste. se hengittää jonkin verran (varsin vähän) höyryä, joten seinä tuulettuu sisäänpäin.
Mitä tulee kosteuseristykseen, onko:
1: sade- ja valumavesi johdettu talosta poispäin, siinä määrin kuin on mahdollista?
2: onko salaojitus kunnossa? mukaanlukien vettä läpäisevä huokoinen maakerros sokkelin lähellä
3: onko kapillaarisuojaa kellarin ja anturan välissä?
4: onko kellarin alla oleva maa kapillaarikosteutta riittävän heikosti nostavaa? käytännössä siis seulottua hiekkaa eikä mitään savea?
koska patolevy asennetaan kokonaan maan alle ja yläpää peitetään listalla niin mihin se silloin tuulettuisi. Nimenomaan kuten edellä sanottiin niin vesihöry kun kohtaa tiiviin pinnan se kondensoituu vesipisaroiksi ja valuu patolevyä pitkin alas salaojaan.
Ylärinne tulisi muotoilla siten, että vesi ei pääse valumaan seinän vierustalle ja sitä kautta rakenteisiin.
se patolevyseinärakenne kyllä tuulettuu. kokeile äläkä kinaa.
pääseekö varmasti tuulettumaan sisällepäin, mitä sinne on laitettu pinnoitteksi ym, mitä hä
ratkaisu mullakin, eli ensin alle kermi ja päälle patolevyt ja sitten 10cm EPS:iä. Nyt vaan sitten mietin että koska tuon takaseinän uskaltaa pinnoittaa sisältä. Se näyttää vielä olevan märkä kuin p**kele vaikka lämmöt on olleet enemmän tai vähemmän päällä jo pari kuukautta (tai no kellarissa vähän vähemmän).
Oikeastaan se näytti jo kuivalta aikaisemmin, mutta nyt nimenomaan yläosan eristeharkot näyttää uudestaan märiltä. Täytyy olla jotain tekemistä sen kosteuden kanssa joka on ulkokuoressa ja joka nyt sitten alkaa pukata sisään. Harkko on designiä..
ja se on siinä. Mullakin meni 2-3 kuukautta ennen kuin maanpaineseinä oli kuivan näköinen ja uskalsin sen tasoittaa.
teknisestä suunnittelusta, älä myyjältä.
Bitumikermi on vettä läpäisemätön ja rakenne pitää tuulettua sisälle päin. Patolevyn nystyt pitävät levyn irti rakenteesta ja vesihöyry pääsee kondensoitumaan levyä vasten ja valuu salaojiin.
Toisaalta pieni ilmankuivain kellaritilassa ei maksa paljonkaan hobbyhallin palautushyllystä ostettuna, sillä saat kellarisi kuivaksi.
kestävillä aineilla, pieni liru voi päästä seinään vaikka sen yläosasta ja se lykkää kosteutta seinään myöhemminkin. Ei tapetteja seinille.
Valmista pintaa kun tekee vasta vuoden päästä niin varmempi tulos.
Osaako joku selittää mikä merkitys on patolevyä vasten asennettavalla eristeellä? Vaakasunnassa olevien routaeristeiden alapuolella sillä ei ainakaan ole mitään virkaa.
Eikös sisältäpäin tuleva lämpö karkaa patolevyn nystyjen kautta harakoille ja sokkelin vierustäyttö ei ole edes routivaa maata.
Olenko ihan ulapalla?
Löydät myös tarkat tiedot netistä mutta esim. kevytsoraharkolla muurattaessa jossa maan alle tulee pelkkää harkkoa ilman välissä olevaa eristettä niin seinärakenne vaatii ulkopuolisen eristeen koska muuten seinän lämpöarvo ei täytä määräyksiä. Toki eristeen tarve vähenee mitä syvemmälle maan alle mennään mutta helpompi on laittaa samanpaksuinen kauttaaltaan. Valuharkoissahan on eriste myös kellarin seinän välissä jolloin se ei tarvitse ulkopuolista eristettä.
Mutta mutta mielestäni yksi tärkeä asia se, että eriste suojaa patolevyä melko hyvin vahingoittumasta täytöissä ja omalta osaltaan hyvin laitettuna työntää myös kosteutta pois patolevystä josko siihen olisi saatu reikiä aikaan mikä ei ole aivan tavatonta.
mutta en usko että tuolla patolevyn takana sellainen huju käy etteikö lämmöneristeestä olisi apua. Ja kyllähän maa on koko seinän korkeudella kylmempi kuin talo eli ei se EPS routalevyn alapuolellakaan merkityksetön ole. (Niin no meillähän ei toisaalta vaakasuuntaista routasuojausta talon takana olekaan)
Laakerointi / patolevyn suojaus on tietysti myös yhtä tärkeätä.
Missä ne tarkat tiedot on netissa? En niitä äkkiseltään löydä. Routalevyn valmistajan ohjeisiin ei pysty sokeasti luottamaan, koska heillä on oma lehmänsä ojassa.
Jos sokkeli on vesieristetty kermillä ja laitetaan vielä pystyyn eps tms. niin sittenhän patolevyn voi jättää pois?
patolevy on se henkireikä!!!
irrottavat sen seinästä ja pitävät kellaritilat kuivana. styroxi tulee pystyyn siihen patolevyn ulkopuolelle. rakenne on toiminut meillä vuodesta 1981. entäs teillä.
Eli joko kermi tai patolevy. Voihan sen patolevyn laittaa kermin päällekin mutta se ei silloin muuta tee kuin hieman suojaa kermiä, seinän kosteustekniseen toimintaan sillä ei ole enää vaikutusta.
Eli kermi silloin kun vettä tulee kaatamalla seinään ja muuten patolevy.
Kyllä ne tiedot löytyy googlettamalla, siinä sitä etsimällä oppii.
Kunhan epsin ulkopuolella on kunnon salaojittava kerros. Esim salaojasoraa reilusti.
(yksi toimiva sekasotku ois maatäyttö jollain moskalla, suodatinkangas, 50mm fuktisol/isodran, 100mm EPS, bitumuhuopa, kellarin seinän runko)
Kunnon salaojitus esim uponortupla putkella joka ei mene lysyyn aikain saatossa salaojasepeli suodatinkankaat ja putket anturan alapinnan alapuolelle, silloin ei vesi tulvi talon perustuksissa.
Edellinen kun on tehty niin sitten kellarin runko valmiiksi ja ennen kuin kaivuumaat sortuvat kaivantoon paistetaan anturan kylkeen 20cm sokkeliin bitumihuopa. Ja anturasta ylöspäin tulevan maanpinnan tasoon asti patolevy kunnon limityksin.
Sitten sepeliä patolevyn alapään ja sen salaojasepelin päälle ja sekin komeus suodatinkankaalla peittäen.
Siitä ylöspäin seinän vierusta olisi hyvä täyttää salaojasoralla (seulomatonta salaojasoraa saat ehkä hiekan hinnalla.
jne...
Toimii kybällä! Ja on määräysten mukainen koska ei se rinnetalo ole pohjaveden paineelle alttiina.
Vain jos kellari on vedenpaineelle alttiina pitää se bitumoida ulkopinnasta kauttaaltaan. Tällöin seinärakenteen ulkopinta on sitten aina märkä, ellei seinää ulkoapäin eristetä reilusti.
Hengittävä ulkopinta kuitenkin aina parempi tavoite eli turhaa vedeneristystä ei tule käyttää.
talon rinteenpuoleisen seinän läpi on tullut vettä sisäpintaan. Esim rinnerivareissa yleinen vika. Kermit olisi pelastaneet!
Varmaan noissa vanhemmissa on tullut. 60-70-luvun rivareissa ei varmaankaan ole kuin kuumabitumi sively betonin päällä. Onkos kellään kokemusta noista Isodrän-levyistä. Eikös ne mainosta, että ulkopuolinen lämmöneriste ja patolevy samassa paketissa?
Vesi tuleekin yleisesti läpi eristeen yläpuolelta, eri tekijöistä johtuen: Kallistukset seinään päin, jäätyneet lumikasat seinustalla jne...
Ei auta bitumit ja patolevyt silloin, päinvastoin estävät rakenteen kuivumisen.
Katastrofi syntyy, kun samalla sisäpuolinen eristys, joka estää näkemästä ongelmaa.
Isodrän ja Fuktisol toimivat lisäksi kuivaajana rakenteessa, patolevystä ja bitumista poiketen.
Patolevyn alle jäävä seinä pitää slammata ennen patolevyä, ellei seinä ole valuharkkoa tai betonivalua.
myöskin patolevyt ja salaojat olisivat pelastaneet
salaojitus ei ole kunnossa mikäli valumavedet tulee sisään
Niistä mainostetaan että ne toimivat pystysalaojana ja antavat seinän hengittää paremmin kuin patolevy.
Ne on vaan aika kalliita ja siksi niiden pääkäyttökohde onkin saneerauskohteet joissa voidaan salaojasora yms. laadukas täyttömaa korvata kaivuumoskalla koska salaojittava lämmöneriste (fuktisol tai isodran) hoitaa salaojituksen.
"Ei auta bitumit ja patolevyt silloin, päinvastoin estävät rakenteen kuivumisen."
Potaskaa patolevyjä kohtaan. Tyypillistä M.Alanderin harjoittamaa mainospuhetta eli toisten haukkumista.
Patolevy ei ole höyrytiivis ja siksi se sallii rakenteen kuivumisen, vaikka lämpötilaero ei mahdollistaisi kondensoitumispohjaista kuivumista.
Anoppilan kellarista tuli kuivenpi kuin koskaan kun poistin vanhat bitumimoskat seinästä, remppasin salaojan ja asensin patolevyt.
Mikäli halutaan lisätä lämmöneristävyyttä ja säästää salaojasorissa voi salaojittavat lämmöneristeet olla järkeviä. Muutoin ehdottomasti ei.
Mikähän tuote olisi hyvä tuohon slammaukseen, jotta se pysyisi siinä seinässä rapistumatta. Ilmeisesti sen pitäisi myös "hengittää" jotenkin.
En nyt saa päähäni mikä' on oikea aine.
Muistelen että esim Maxitilla on sokkelin slammaukseen erityisesti soveltuvia tuotteita.
Vitsinä on se että pinnan huokoset ja kolot saadaan tukkoon.
(jos on esim muurauslaastia jäänyt yli niin voi sen slammata muurauslaastivellilläkin, pysyy kyllin hyvin))
1. Anturan ja harkkoseinän väliin bitumikermi.
syy: Betonissa vesi nousee kapillaarisesti jopa 1,5m.
2. Sisäpuolelle anturan päältä olevan bitumikermin päältä lattiapinnan eristeen alle saakka EPS/vastaava solueriste. (eli tyroksi)
syy: lämmin sisäseinä johtaa lämpöä alaspäin.
syy2: EPS toimii samalla riittävän tehokkaana kosteuskatkona kapillaarisen kosteuden estämiseksi.
3. Ulkopuolelle patolevy ilman bitumikermiä.
syy: betoni pääsee kuivumaan ajan kanssa.
virhe: jopa rakennusvalvontaviranomainen vaatii virheellisesti bitumikermin, uskoen että seuraavaa kohtaa ei tarvitse hoitaa.
4. Salaojasora/kapillaarikatko/tms oikea kiviaines seinän vierustäyttöön anturan alapinnasta aina routaeristelevyn alapintaan saakka oikein tehty salaojitus tarkastus / pesukaivoineen. Tarvittaessa vaikka pumppaamo, jos talosi on suolla.
JA KATSO: Rakenteet toimii ja kosteusongelmia ei ole eikä tule vaikka kellarisi olisi pohjavedenpinnan alapuolella.
Kokonaan toinen tarina on taas maanvaraisen laatan alla oleva oikea rakenne.