Puhutaan kertoimista 1,5 / 1,6 / 2,0 nämä ymmärrän kun olen netistä lukenut noita juttuja. Epäselvyys on siinä, onko objektiivivalmistajilla opiskasarjaa pienille kennoille. Eli jos vaikka ilmoitetaan zoomin polttoväliksi: 17-50 mm, laitan tötterön Nikoniin (40) tai Canoniin (400) se polttoväli on todella tuo ilmoitettu.
Polttovälikertoimet ???
kennonpolttaja
4542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
polttoväli on ihan sama vaikka optiikka on tehty croppidigille, kinokameralle, 6x7 rullakameralle tai vaikka palkkikameralle. Tavallisesti (aina) ilmoitetaan todellinen polttoväli ja lopulliseen kuvakulmaan vaikuttaa rajauskerroin (tai millä sitänyt halutaan ilmoittaa)
HooKoo jo sinulle vastasikin. Nykyään puhutaan rajauskertoimista tai croppikertoimista (englantinlaisittain). Polttoväli ei muutu miksikään vaan se on se mikä objektiivin kyljessä ilmoitetaankin. Sinun pitää tietää kamerasi kennon koko jolloin voit päätellä eri pituisten objektiivien luenteen kamerassasi. Esim canon EOS 400D:sä suunnalensa 30mm on normaali polttoväli ja sitä pidemmät on telejä ja lyhyemmät on laajakulmaisia.
Kun on erityisesti digikameraan suunniteltuja objektiivejä niin sillä ei tokikaan tarkoiteta, että polttoväli olisi ilmoitettu totuuden vastaisesti sillä polttoväli on fyysinen mitattavissa oleva määre eikä kinokameran kuvakulmat edusta mitään universaalia totuutta, johon kaikkea pitäisi verrata (kuten HooKoo tuossa yllä totesikin on negatiivejakin erikokoisia). Optiikan digiyhteensopivuudella tarkoitetaan joko sitä, että on tehty piirtoympyrältään pienempi klasi jonnoin sitä ei voi käyttä kinofilmin kanssa (ilman reunusten tummumista) tällaiset optiikat ovat yleensä edullisempia tai sitten niistä voidaan tehdä laadukkaampia, mutta saman hintaisia. Tai sitten digikelpoisuudella voidaan tarkoittaa, että optiikassa on kiinnitetty erityistä huomiota telesentrisyyden vaatimukseen eli optiikassa on on linssit muotoiltu niin että valosäteet tulevat mahdollisimman kohtisuoraan kennolle jolloin vinjetointi saadaan kuriin (tälläiset optiikat toimivat hyvin myös filmille kuvattaessa, mutta filmi ei ole yhtä arka kuin kenno kuvat tulokulmalle). Tai sitten "digioptiikassa" toteutuu mnuo molemmat mainitut asiat.
Mutta vastaus varsiniseen kysymykseesi on, että polttoväli millimetreinä on aina se ilmoitettu.
Polttovälikerroin on väärä ilmaisu, kyseessä on rajauskerroin, joka ilmaisee kullekin kennolle muodostuvan kuvan koon verrattuna 36mm kinokoon filmille muodostuvaan.
Objektiivin polttoväli ei muutu vaikka taakse vaihdettaisi minkäkokoisella kennolla hyvänsä varustettu runko. Kennolle rajautuvaa kuvaa vain verrataan kinokoon kamerassa syntyvään.
Esimerkiksi 300mm objektiivin polttoväli on 300mm, mutta 1.6 croppirungolla sen kuvakulma vastaa 420mm objektiivilla kinofilmille kuvattua.
Myös ainoastaan pienempikennoisille rungoille tehtyjen objektiivien polttoväli ilmaistaan todellisina millimetreinä, kennolle rajautuuu kuva samassa suhteessa kuin tavallisillakin.
Elikkä tämä mainio Tamronin pikku zoomi:
http://www.tamron.com/lenses/prod/1750_diII_a016.asp
24X16mm kennolla 28-75mm, (AF17-50mm F/2.8 XR) siis kuvakulma vastaa laajakulmapäästä 28mm lasia kuvakulmaltaan
Onko joku valmistaja tehnyt puolikokokennolle tötteröitä joissa laajakanttipää on se mikä ilmoitetaan? Kun zoomi olisi todellinen vaikka 18-200 mm mikä sillä olisi räpsiä.
Nää on myös makukysymyksiä, joku etsii telepäätä mutta en ole ainoa joka tykkäisi hyvästä laajakulmasta sisä- ja lomamatkakuvauksissaan
Lähinnä idea on siinä, että järjestelmärungoissa yksi parhaimmista laseista on 20..21mm/1.8...3.5 laajakulma, jonka kuvakulma on 90..94 astetta. Homma toki ratkeaa sillä että ostaa täyskennorungon, mutta toistaiseksi on harrastehommin liian kallis sijoitus. Onhan näissä "digivalmiissa" laajakulma-zoomeissa vetoja aina 10…12mm (15..20mm) polttovälistä ylöspäin .