Puutaloissa kattotuolit saadaan tuettua päätyrunkoon sivuttaista kuormitusta vastaan, mutta tuetaanko kivitaloissa kattotuolit vain toisiinsa kiinni?
kivitalon kattouolien tukeminen
tyhmä ihmettelijä
161834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
jäykistetään niin ei sinne tule sivuttaisvoimia
...kyllä. Ne tuetaan vain toisiinsa kiinni (eli jäykistetään).
yläpohja katon suuntaisesti ladottuna, joten sen päälle tuli 150x200 -sipopalikat liimaten k/k 90senttiä ja sen päälle tervahuopaliuska ja sen päälle mitallistettu 2x5'' lauta kattotuoliksi. lauta kiinnitetään sipolankkuihin reikäpeltisuikaleella ja keskenään harjalta naulaten muutamalla piikillä (paslode). muita tukia ei tarvita. siihen lautojen päälle aluskate ja rimoitus ja kate. Yläpohjaan on pantu 150mm eriste sipopalkkien päälle, joten 2x5'' laudan osuus toimii tuuletusvälinä myös.
Muista tehdä yläpohjan sähköputkitukset ennenkuin villoitat.
Meidän ullakolla on tuollaiset normaalit kattotuolit vaakasuoran sipo-lankuston päällä. Kattotuolit on sidottu toisiinsa pitkittäisreevoilla. Ne ovat ristikkäin. Aika hepposen näköiset, mutta ihan rakennesuunnittelijan piirustusten mukaiset.
Taitaa olla sivuttainen kuormitus hyvin pieni. Tuskin tuuli kaataa meidän sipo-päätykolmiotakaan, kattotuoleista puhumattakaan. Nurjahdustyyppinen sortuma olisi kai todennäköisempi, mutta onhan siellä tiilikatteen kakkos-kakkoset, jotka kumminkin pitää kattotuoleja yhdessä.
Ja päätykolmiot tuetaan kattotuoleihin.
Ohjeet tulee kattotuolitoimittajilta.
Kannattaa lukea ja luetuttaa timpureillekin.
Kattotuolitoimittaja toimittaa _vain_ ohjeelliset nurjahdustuentojen tekemiset. RAKENNEsuunnittelija vastaa katon kokonaistuennasta, AINA....
Ei me katottu rakennesuunnitttelijan kuvaa, ei siinä ollut detaljeja kylliksi, kattotuolijakokin meni päin pyllyä siinä kuvassa. Tehtiin enemmän kattotuolitoimittajan ohjeilla. Lisäksi tuettiin päätykolmiot kattotuolirakenteisiin vaikka sitä ei missään käsketty tekemään.
Maalaisjärjellä tulee lujin talo. ;-)
(kysyin kyllä suullisesti "OK":n rakennesuunnittelijalta, piirustuksia lujemman talon "saa" aina tehdä)
...et ainakaan maksanut moisista rakennesuunnitelmista? Onko Lammitalojen rakennesuunnitelmat oikeasti tuota tasoa??
Ja onneksi osaat katsoa "luomella" rakenteiden mitoitukset, ammattisuunnittelija joutuu rakenteet joskus jopa laskemaankin ja todistamaan niiden kestävyyden.
voi myös käydä niin että vahvistuksen sijaan heikentääkin rakenteita.
Otetaanpa esimerkiksi ontelolaatta, johon rakentaja tekee omin päin välikanankoinnin ihan vain varmuuden maksimoimiseksi. Laatan tuentatapa ja sitä myötä kuormitukset muuttuukin radikaalisti ja tuloksena on alkupetäistä huomattavasti heikompi rakenne (tässä tapauksessa myös laatan yläpinta kuormittuu eikä siellä yleensä ole rautaa).
Toisena esimerkkinä voisi mainita lattian eristyspaksuuden kasvattamisen, jolla on taasen vaikutuksia routasuojaukseen.
Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy lukemattomia. Eli kannattaako leikkiä asiantuntijaa ja alkaa itse säätämään jonkun toisen laskemia (toivottavasti) asioita.
Maksoin liian vähän. Selvästikin.
Ainakin keminmaan puurakenteelta (muistaakseni) tulleet detaljikuvat kaikkine tukineen (mitoitetut arvotkin oli niissä papereissa) oli moninverroin tarkemmat kuin rakennesuunnittelijan kuvissa. (ehkä työnjako oli sovittu oman rakennesuunnittelijani ja ristikkotehtaan kanssa)
Ulkopuoliset suunnittelijat eivät tule talossa asumaan eli on paljon asioita joissa he eivät osaa/kerkiä ajatella kokonaisuutta/asiakkaan näkökulmaa yms. Siksi pitäisi käyttää suunnitteluvaiheeseen vuosia eikä vain kuukausia mutta harva suunnittelija lähtee moiseen kunnon projektiin ihan helpolla.
Tietenkin plan b on rakennuttaa myyntiversio ensin ja sitten vasta itselle talo virheet paikaten. Sama aika palaa luultavasti kummassakin operaatiossa ja raha.
"Otetaanpa esimerkiksi ontelolaatta, johon rakentaja tekee omin päin välikanankoinnin ihan vain varmuuden maksimoimiseksi. Laatan tuentatapa ja sitä myötä kuormitukset muuttuukin radikaalisti ja tuloksena on alkupetäistä huomattavasti heikompi rakenne (tässä tapauksessa myös laatan yläpinta kuormittuu eikä siellä yleensä ole rautaa)."
Ehkä tuokin mahdollinen. Luulin muinoin että ontelolaatat saa kannakoida vain päistään, mutta kyllä ne meillä suunnittelijan ohjeen mukaan tuettiin sikin sokin sieltä sun täältä...
Esim meillä se leivinuunin kohta on laskettu kantavaksi sekä tukiseinällä (rakennesuunnittelijan peeloilua) että ilman (Rajaville /ParmaParel Oulun "pääsuunnittelija" laski kun henk koht kävin laskettamassa).
"Toisena esimerkkinä voisi mainita lattian eristyspaksuuden kasvattamisen, jolla on taasen vaikutuksia routasuojaukseen."
Jep.
Tyypillisintä on kuitenkin että routasuojausta JA lattiaeristystä ei pohjata mihinkään mitoitukseen. laitetaan sama kuin kaverilla tai vähän reteämmästi tai vähän nuukemmasti.
(naapurissa muistaakseni 5cm eristettä lattiassa ja routasuojana, meillä 200mm lattiassa ja 150-200mm routasuojana)
(kansantajuiset mitoitusohjeet on kuitenkin EPS valmistajilta saatavana)
ovat tarkemmat kuin rakennesuunnittelijan tekemät, niin hoh hoijaa... Kuitenkin PÄÄrakennesuunnittelija on vastuussa ristikkosuunnitelmien liittämisestä kokonaissuunnitelmiin.
Enpä haluaisi asua tekemässäsi talossa :-D
eli rakennesuunnittelija määrittää päämitat ja tukipinnat, ja ristikkovalmistaja teettää kuvat ja laskelmat ristikoista (meillä ristikot tuli Vääksystä ja kuvat oli näköjään tehty jossain insinööritoimistossa Tampereella). Eli ristikoiden hintaan sisältyy suunnittelu, ja kuvat tulevat sitten ristikoiden mukana.
Aivan samoin ontelolaattavalmistaja laskee tarvittavan punostuksen laatoille rak.suunnittelijan määrittämien mittojen ja kuormien mukaan.
Kumma juttu jos et oo saanut valmistajalta kuvia, rakennusvalvontakin varmaan haluaa niitä jossain vaiheessa vilkaista.
Täsmälleen noin se siis meni meilläkin.
Vai mitensenyt meni?
t. raksaaja