Onko järkee vai ei alkaa opiskelemaan 4-kymppisenä sairaanhoitajaksi? Alan vaihtoa haluaisin ja töitä varmasti riittäisi sairaanhoitajilla.
sairaanhoitaja
opiskelut
121212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Haen koulutukseen.Ikä on vain numeroita,ei mitään muuta!
Koulu kestänee 4 vuotta ja päiväkoulutusta.
Ongelma monilla on se että miten voi lähteä ylipäätään minnekkään kouluun kun sillä voi olla melkoisia taloudellisia vaikutuksia! Iltakoulussa jota on lähihoitaja koulutuksissa niin siellä se on vähäisintä jos käy päivisin jossain töissä. Lähihoitaja koulua saa myös oppisomuksena.
Sairaanhoitajaksi (AMK) voi opiskella myös työn ohella. Käy katsomassa osoitteessa www.koulutusnetti.fi sopivia koulupaikkoja. Työn ohessa suoritettuna aikaa tutkinnon suorittamiseen tietysti kuluu hiukan enemmän...
Siis kyllähän se kannattaa lähtee jos mieli tekee. Sairaanhoitajakoulu kestää 3,5 vuotta. Itse opiskelen nyt sairaanhoitajaksi olen 22v. Jos oot tasan 40, kun valmistut olet 43. Kyllähän sitä kerkee vielä 20 vuotta olla työelämässä jos esim. jäisit 63 vuotiaana eläkkeelle. Mun mielipide on et ilman muuta. Kahen vuoden päästä voi tehdä jo sairaanhoitajan sijaisuuksia.
Miten olette aikoneet pärjätä taloudellisesti, kun koulutusrahastokaan ei maksa tukia kuin vajaa 2 vuotta, miten sen jälkeen? Pelkkä opintotuki ei riitä mihinkään perheellisellä, velallisella ihmisellä.
Aloitin lähihoitajaopinnot iltalinjalla ja keskeytin ne, kun totesin, että se on aika mahdoton yhtälö käydä samaan aikaan kokopäivätyössä ja hoitaa vielä perhe. Jos kyseessä olisi ollut sh-opinnot, olisin sinnitellyt, koska koin lähäriopinnot ihan liian ruohonjuuritasolla liikkuviksi. Kyseessä kuitenkin aikuiskoulutus, joten olisin odottanut nopeampaa ja intensiivisempää opiskelua. Voi kun pääsis vielä lukee sh:ksi, leikkuri tai labratyöhön suuntautumaan!
Että sairaanhoitajaksi opiskelu on jotenkin intensiivistä?Samaa paskaa kun lähihoitajilla on eka vuosi,sitten ehkä vähän jotain mielenkiintoisempia aiheita.Nyt täytyy kyllä sanoa,että jos et pärjää lähähoitajaopinnoissa niin luultavasti et pärjää ammattikorkeassakaan.
Joo, mä olen jo koulutukseltani YO-merkonomi, eikä kyse ollut pärjäämisestä, vaan mielenkiinnosta, joka lopahti kun junnattiin samoja päivänselviä asioita päivätolkulla, etenemistahti oli minusta ihan uskomattoman löysä!
Jos kiinnostaa, niin siitä vaan! Olen minäkin 44v ja aloitin syksyllä opiskelun sairaanhoitajaksi. Motivaatiota ja sisua siinä tarvitaan, ja mukavat opiskelukaverit. Ja töitä on taatusti valmistumisen jälkeen.
Tunnen henk.koht. kaksikin aika nuorta naista, jotka opiskelivat sairaanhoitajaksi meidän veronmaksajien kalliilla avulla.
Ja eivät ole alan töihin vain menneet. Toinen tekee sitä ja tätä toisinaan, että pysyy ansiosidonnaisella.
Ja toinen tekee vain lapsia.
Tämä on kai poikkeuksellista, toivon ainakin.
Sairaanhoitajilla on täälläkin päin paikkoja avoinna, mutta ei kai sitten tarvitse ottaa niitä vastaan.
Ulkomaillehan näitä menee läjäpäin, sairaanhoitajia. Ja vika on kyllä Suomen systeemissä. Palkka ja työolosuhteet.
Onnea tälle ketjun aloittajalle kouluun...on varmaankin sen alan taitaja koulun päätyttyä.
Tässä nyt tuli kirjoitettua kaikenlaista asiaan kuulumatontakin, mutta eihän se haittaa...eihän?
nyt sairaanhotajaksi 35-vuotiaana yksinhuoltajaäitinä.
Vähän pelottaa taloudellinen tilanne,mutta nytkin olen vain ansiosidonnaisella päivärahalla joten tottunut olen kituuttamaan...
Itse opiskelen lähihoitaja taustalla sh:ksi ja täytyy sanoa että silti opiskelu on kaikkea muuta kuin sitä mitä ajattelin. Kannattaa miettiä itsessään onko valmis tekemään erittäin vastuullista, raskasta ja kiireistä työtä, alipalkattuna kolmessa vuorossa osastolla jossa on jatkuva henkilöstön vajaus, ja jos hyvin käy niin sokerina pohjalla surkea työilmapiiri...
Tosissaan, jos haluat elämällesi haasteita ja uutta suuntaa, niin kyllä kannatta. Olen nyt ekan vuoden kohta opiskellut - olen 3-kymppinen ja ryhmässämme on 4-kymppisiä myös. Ikähän ei ole koko totuus, vaan innostus, motivaatio yms. ratkaisee! Töissä ehtii olla kauan vielä. Koulutus on ollut vaativampaa kuin ajattelin (olen yo ja yksi amk-tutkinto jo takana) ja kannattaa panostaa siihen, sillä se antaa myös paljon. Sinulla on varmaan mahd. opintotukeen ja -lainaan kun aikuiskoulutusrahat loppuvat. Aika menee nopeasti, se 3,5 vuotta ei ole kuin hetki vain. Jos epäröit, niin hae harjoittelemaan sairaalaan tms., kysele työkkäristä, sitten näet onko sinusta alalle ja tykkäätkö työstä. Tärkeintä mielestäni on pitää ihmisläheisestä työstä, olla ihmisten kanssa rankoissakin tilanteissa jne....Tsemppiä!!