Sama vanha latouni toistui viimeyönä sillä erotuksella, etten pyrkinyt latoon sisälle vaan kävelin ladosta poispäin.Vierelläni hypähteli iloisesti rupatteleva ja naurava n.4-5 v.pieni tyttö.Pidin tätä tyttöä kädestä kiinni ja jotenkin tuntui että kuuluimme yhteen,vaikken tuntenut olevani hänen äitinsä.
Kerrotko Marika
latouni taas
2165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
latouni: jos lato on tyhjä , joudut tyytymään vähään, jos se on täynnä, odotettavissa on rahan tuloa
Et olekaan hänen äitinsä, vaan tyttö olet sinä 4-5-vuotiaana! :) Mielestäni menneet aikakaudet eivät häviä meistä, vaan iän karttuessa meissä on edelleen jäljellä se mitä olemme olleet pieninä,nuorina jne.
Ne rikastuttavat elämäämme uskomattoman paljon, kun niihin saa yhteyden, voimme kokea asioita paljon rikkaampina.
Vain sinä voit tietää, mitä tämä tyttö sinussa kertoo tai sinulle antaa. Tai päinvastoin - joskus on hyvä, kun opimme olemaan rakastavia, hyväksyviä vanhempia ja voimme olla sitä sitten jopa itsellemme.