Lähdettiin aamulenkille tuossa vähän jälkeen kahdeksan ihan kultaisen kanssa kaksistaan. Tarkoituksena oli käydä mökillä järvenjäätä pitkin,mutta matka tyssäsi hyvin äkkiä, kun kultainen ei suostunut lähtemään jäälle..Koira jäi jälkeen ja ehdin itse mennä jäälle pari metriä kunnes alkoi kauhea "hysteerinen" haukkuminen. En ole ennen kuullut sen pitävän niin kauheaa meteliä kuin nyt. Olin ihan hölmistynyt sen käytöksestä ja ensin luulin,että se näki jonkun tai jotain kauempana,mutta en minä vaan mitään nähnyt. Koitin kutsua sitä luokseni samalla perääntyen edemmäs jäälle, mutta haukuminen vain yltyi,se talloi paikallaan,raapi etutassullaan lunta,hypähteli ja muutenkin oli ihan vouhko. Sitten mulla välähti, että ehkei jää kestä ja se vaistosi sen. Tulin kipin kapin takaisin rantaan ja nyt se sitten ulisi ja vinkui ja häntä heilui niin vimmatusti,hyvä ettei irti lähtenyt. :)) Nappasi remminsä suuhun ja kirjaimellisesti veti minut takaisin tielle.
Nyt kun jälkeenpäin mietin niin se paikka mistä yrtin mennä jäälle on lähellä virtaavaa puroa, ehkä koirani tosiaan vaistosi,että siellä on suvanto ja jää ei kestäisi. Oli miten oli, mutta sinne ei ainakaan enää mennä. Kultainen varmasti aivan samaa mieltä. :-)
Nyt kun jälkeenpäin mietin niin se paikka mistä yrtin mennä jäälle on lähellä virtaavaa puroa, ehkä koirani tosiaan vaistosi,että siellä on suvanto ja jää ei kestäisi. Oli miten oli, mutta sinne ei ainakaan enää mennä. Kultainen varmasti aivan samaa mieltä. :-)
Vastaukset 15
Vanhimmat
vettä, kun ollut niin pitkään lämmin jakso. Jää on sulanut alapuolelta, eikä sinne ole enää menemistä. Koirasi kuuli ehkä virtaavassa kohdassa erilaisen äänen kuin talvella. Fiksu koira!
tosin siellä samaisella jäällä pidettiin vielä vajaa viikko sitten pilkkikilpailut ja silloin vielä kultainenkin lähti mielellään.
Jos jää kesti viikko sitten se kestää nytkin. Silloihan se kestää vielä heinäkuussakin. Akku oot, kiitä onnees että sulla itseäsi fiksumpi koira.
en tullut ajatelleeksi, että se viidessä päivässä vielä niin paljoa ohentuisi, ettei kestäisi enää, varsinkin kun pilkkijöiden mukaan oli vielä kovinkin paksu..Koirani tosiaan oli viisampi minua ja olenkin TODELLA kiitollinen, että omistan näin fiksun ja jalon Jalo-koiran. :))
miksi niin moni putoaa jäihin keväisin. Tee itsestäsi juliste varoitukseksi muille!!!
olisikin todella positiivista mainosta kultaisille.
Nää ne on sitten upeita juttuja. :)Mahtavan kultsun omistat, kun pitää mammasta huolen.
kyllä aika spesiaali ollut pennusta lähtien. :))
osaisiko meillä moista pelastusta tehdä. Kai ne koirat silti aika samanlaisia palvelunhalussaan ovat ja tunnistavat vaaran vaistollaan ennen kuin me itse kerkiämme edes ajatella mitään siiheen suuntaan.
Mutta tämä meidän Marja kun on aivan hullu hauraisiin jäihin. Tuolla metsässä äskenkin se hakemalla haki ojia, joiden jääkuori ratisi ja vauhdilla sitten hyppäsi siihen etukoivillaan, niin että sai varmasti rypeä siinä jäisessä ja likaisessa vedessä.
Sama juttu keväisin mökillä. Se menee rannassa jäälautoille ja mäskää siellä kunnes putoaa veteen. Sitten rantaan ja uudelleen jäälle.
Mukavaa leikkiä sen mielestä. Pitää vain olla tarkkana ettei käy pahasti, ainakaan siellä järvellä.
meilläkin kaikki ojat ja rapakot ryvetään, mutta avantouinnista se ei ainakaan vielä ole innostunut. Urokselle muuten on todella vaarallista pudota jäihin, sillä jää saattaa repiä kivekset,kun koira yrittää sieltä pois. Näin ikävästi kävi tutun pystykorva urokselle, kun tippui jäihin ja pois pyrkiessä jään reuna repi pallukat niin pahasti,että koira kuoli veren vuotoon..:(
Kuullosti pahalta ja olikin. Mutta ei meillä koira mene ikinä niin pitkälle että uimaan joutuisi. On siinä rannassa vain että jalat ylettyy pohjaan.
Mutta olethan sinä oikeassa, ei se jäinen vesi varmaan nartullekaan hyväksi ole. En kuitenkaan voi olla niin tarkka, ettei mitään hauskaa saa koirakaan tehdä.
esim nöffit,landseerit,veteen tarkoitetut spanielit ym ei veden kylmyydestä piittaa tippaakaan,syykin ainakin nöffillä on selvä,sehän on rotu joka suoraan sanoen haisee,toiset linjat enemmän,toiset vähemmät johtuen siitä että se on rasvainen kuin vesilintu ja siksi kestää hyisenkin veden ihan hyvin =)
meidän Lucky veteen tarkoitettu spanieli mutta joka ikisen rapakon se löytää kuitenkin. silmät pyörii päässä heti kun se vettä näkeekin. kylmyys ei näytä haittaavan yhtään. viime keväänä hyppäs mereen takki päällä vielä. iloinen oli kuitenkin kun peipponen.
koiraltasi. onneksi kuuntelit koiraasi.
yksi minun kissanpentu (aikuisena) pelasti toisen kissan hengen kun se kisuliini oli päässyt johonkin ilmastointikanavaan mutta ei päässyt sieltä pois. Wilgot oli hakenut emäntänsä eikä antanut periksi ennenkuin emäntä meni mukaan katsomaan mikä oli hätänä. kisuliini oli muistaakseni jonkun viikon verran siellä ollut. kisuliinin omistaja oli etsinyt kissaansa ja ilo oli suuri kun sai kissansa takaisin. palkaksi Wilgot oli saanut paljon herkkuja ja kissoista tuli ystävät ;-))))
Hienoa että koirasi vaistosi jään, ihana kultsi. Meidän poksu tuskin tekisi mitään, kun se on sellainen paukapää... :)