Minun on niin vaikea näyttää tunteita. En saa jotenkin suustani sanoja ulos. Ehkä menneisyydelläni on tähän asiaan jotakin vaikutusta. Minulla on hyvä lääkäri, jolle olen yrittänyt purkaa tilannetta, muta se ei vain onnistu. Haluisin tehdä asioita hänen neuvomallaan tavalla,mutta….en vain osaa.Onkohan tässä kysymyksessä jotakin etäminun pitäisi itse tehdä jokin päätös? esim.alkaa vain väkisin vääntämään tunteita ulos…en tiedä?Kärsin myös vakavasta masennuksesta ja paniikkihäiriöstä. Tilanne on tosi hankala…en tiedä miten jaksan. Mistähän kyse?Luottamuspulako?
liisa ihmemaassa
liisa ihmemaassa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä en pysty itkemään.Olen sairastanut melkein 10 vuotta,alkuaikoina vielä itkin joskus mutta nyt en saa itkettyä lainkaan.Se on tosi kamalaa.Itku kuitenkin jotenkin "puhdistaisi" ja auttaisi selviämään yli vaikeista asioista.En ole myöskään nauranut kunnolla aikoihin.Sairastan masennusta ja persoonallisuushäiriötä.
Kuulostaapa tutulta. Minäkään en ole itkenyt moneen vuoteen. Vähän naureskellut olen viimeksi muistaakseni viime kesänä ja oikeasti nauranut viimeksi varmaan kohta kaksi vuotta sitten. Nuo kaksi asiaa ovat elintärkeitä... kaiholla muistelen niitä aikoja kun vielä tunteet jylläsivät. En tiedä mitä sairastan...
Minäkään en pysty itkemää enkä näyttämään tunteitani. Nauru on "lujassa" oikeastaan en voi nauraa enää millekään asialle, jotenkin olen vain niin väsynyt kaikkeen.Minullakin on masennuksen ja paniikkihäiriön lisäksi persoonallisuushäiriö, johon on lääkitys. Tuntuu vain, että tuosta lääkityksestä ei ole oikein apua, no aika näyttää. Luotan lääkäreihini 100 prosenttisesti ja tiedän, että saan heiltä tarpeellisen avun ja he ajattelevat parastani. Itse en halua enkä jaksa tehdä asialle enää mitään ):