Katselin palstaa tässä aamutuimaan ja totesin, että paljon on virkeää porukkaa ollut vielä puolen yön jälkeen herellä.
Ei siinä mitään, jokaisella on oma biologinen vuorokausirytminsä, mutta onko tosiaan niin, että jotkut eivät osaa nukkua illalla, vaan viihtyvät ja viipyvät hereillä pikkutunneille.
Onko se vain luuloa, kuvittelua, vai jakautuvatko ilmiset ilta ja aamu-unisiin?
Minulla on se tapa, että nukahdan kirja kädessä kun menen sänkyyn. Taitaa ola paha tapa.
Muistn kun Lenita Airisto sanoi kerran jossain haastattelussa, että hänen yöpöydällään ei ole koskaan muuta kuin herätyskello.
Minulla taas on kolmekin kirjaa, joita luen mielialan mukaan. "Unilääkkeenä" jokin vieraan kielen oppikirja.
Aamut ovat parhaita, kun saa laitta kahvia, juoda sen rauhassa, käydä koiran kanssa pikku lenkillä, lukea sanomalehdet.....
Siitä alkaa uusi mukava päivä.
Ei siinä mitään, jokaisella on oma biologinen vuorokausirytminsä, mutta onko tosiaan niin, että jotkut eivät osaa nukkua illalla, vaan viihtyvät ja viipyvät hereillä pikkutunneille.
Onko se vain luuloa, kuvittelua, vai jakautuvatko ilmiset ilta ja aamu-unisiin?
Minulla on se tapa, että nukahdan kirja kädessä kun menen sänkyyn. Taitaa ola paha tapa.
Muistn kun Lenita Airisto sanoi kerran jossain haastattelussa, että hänen yöpöydällään ei ole koskaan muuta kuin herätyskello.
Minulla taas on kolmekin kirjaa, joita luen mielialan mukaan. "Unilääkkeenä" jokin vieraan kielen oppikirja.
Aamut ovat parhaita, kun saa laitta kahvia, juoda sen rauhassa, käydä koiran kanssa pikku lenkillä, lukea sanomalehdet.....
Siitä alkaa uusi mukava päivä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Unetta oleminen yöllä on kai aika tavallista,kun vaan siihen on mahdollisuus. Työelämä vaatii klo viiden herätyksen aamulla. nyt sairas ja valvon helposti aamuun kuunnellen Gabrielia ja Bowieta
jakautuvat aamu- ja iltaunisiin. Itse olen aamuvirkku, mutta osaan kyllä valvoakin.
Olen piirun verran sinua parempi, minulla on tällä hetkellä neljä kirjaa yöpöydällä. Yleensä saan luettua yhden aukeaman ja sitten en jaksa kääntää sivua, vaan jään arvailemaan miten jatkossa käy ja siihen sitten nukahdan.
Aamuista olen ehdottomasti samaa mieltä. En tiedä mikä on parasta; kahvi, lehti vai lenkki koiran kanssa. Ehkä kaikki ja siihen päälle vielä rauha ja hiljaisuus.
.. kun saan aamulla nukkua pitkään ja herätä ilman kellon hälytyksiä.
.. kun voin lukea yöllä lähes aamuhämärään saakka tai olla keskustelemassa chatissa.
Kyllä me olemme erilaisia ihmisiä tavoiltamme ja niihän sen kuuluu ollakin. Tiedän olevani onnekas, kun voin elää sisäisen kelloni tahtiin. Aurinkoa päivääsi!
Ajattelin kuitenkin, kun toivotit aurinkoa päivääni, että mieleni taivaalla on kohtalaisen aurinkoista,- tai vähintääkin lämmintä pilvipoutaa.
Tuosta aamu ja iltaunisuudesta tuli mieleeni, että kuinkahan nuo varusmiehet armeijassa tottuvat siihen aikaiseen, pyhät arjet samaan aikaan, aamuisin tapahtuvaan herätykseen. Pakkohan se tietenkin on. En paljoa meidän pojiltakaan kysellyt, koska kuulin muutenkin kaiken olevan jonkin asteita v.....sta.
Ei ole! Lukeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa on minulla melkein parasta päivässä. Olen aika iltauninen, kömmin sänkyyn tuossa puoli kymmenen maissa viimeistään ja luen puolesta tunnista tuntiin.
Minun yöpöydälläni ei tosin ole kirjoja, ne ovat toisaalla, mutta aina minulla on yleensä menossa kaksi kirjaa samanaikaisesti.
Aamulla nousen virkeänä kuuden, seitsemän pintaan, juon kahvin ja luen lehden.
Aamuuni kuuluu myös Ykkösen Elämä käsissä-sarja, pidän siitä kovasti.
Siitä se päivä sitten taas lähtee.
Minäkin pidän”Elämä käsissä” sarjasta.
Nauhoitan uutiset ja sen.
Katselen sitten kahvia keitellessä, pysyn ajan tasalla ja päivä alkaa mukavasti näiden parantajien parissa.
katson minäkin. On se niin tuttu ja turvallinen.
Nyt, kun Katriina64 otti asian puheille, voin "tunnustaa" olevani yön virkku. En vielä oikein tiedä onko se tapa vai synnyinlahja.
Työelämässä tuli kokeiltua varhaista aamuherätystä. Ei sopinut minulle. Osasyynä oli varmasti tv:n iltakatselu.
Minä vietän noita mukavia rauhallisia hetkiä puolen yön jälkeen, kun talon äänet hiljenevät. Luen muutamaa kirjaa, kirjoittelen ja nautin rauhasta.
Sitä ei häiritse edes tv, jonka toimitin kaatopaikalle. Tuli joskus jäätyä kiinni huonoihin ohjelmiin. Nyt on aika ihan omaa. Jos tulee pakko katsoa joku hyvä leffa, niin menen tuttaville kylään.
Kirjat eivät väsytä vaan painan pään tyynylle ja nukahdan. Ei siinä yöpöydällä ole tosiaan muuta kuin kellon lisäksi lamppu.
virkku ja illan torkku, harvoin jaksan valvoa yli puolen yhdentoista.
Kirjaa en sänkyyn uskalla ottaa, koska jos aloitan jonkun kirjan, en pysty lopettamaan, luen sen loppuun, edellyttäen toki, että on mukaansa tempaava, siinä unetkin karisee silmistä.
tietoa siitä, että iäkkäät syövät liikaa unilääkkeitä. Monia voi sanoa illan ja aamun virkuiksi, tarvitaan vähemmän unta kuin nuorempana. Itse en tahdo saada uudelleen unta enää, jos herään esim.4.30. Nousen ylös ja haen aamun lehdet. Keitän kahvin ja nautin. Kun perhe oli koossa, nousin muita aikaisemmin ja nautin aamuhetkestä. Joskus nuorempana oli hirveitä migreenikohtauksia, alkoivat viiden maissa aamulla. Nyt vanhempana ei ole ollut paitsi kerran, kun jätin veroilmoituksen teon viime tippaan.