Eikö ihastumisen pitäisi

itselle on hyvä alku. Muista, että kukaan ei sinun puolesta niitä sammakoita suusta päästä, eikä kukaan muu voi olla sinun puolesta päästämättä niitä. Meissä on loppujen lopuksi aika vähän eroja. Se mikä tuntuu sinusta pahalta, tuntuu myös toisesta ja sama päinvastoin. Kukaan meistä ei halua tulla loukatuksi. Siksi moni loukkaa ensiksi koska pelkää tulevan loukatuksi. Mutta loukkaamaalla itse ensiksi, se on jo loukannut omaa itseään. Ymmärtämättä sitä. Epäilen, että loukatuksi tuleminen ei tunnu yhtä pahalta kuin loukkaaminen. Eli jokainen voi valita itse. Haluuko kiduttaa itseään tai olla kiduttamatta. Jatkoja.

myöntäminen kirjoitti:

itselle on hyvä alku. Muista, että kukaan ei sinun puolesta niitä sammakoita suusta päästä, eikä kukaan muu voi olla sinun puolesta päästämättä niitä. Meissä on loppujen lopuksi aika vähän eroja. Se mikä tuntuu sinusta pahalta, tuntuu myös toisesta ja sama päinvastoin. Kukaan meistä ei halua tulla loukatuksi. Siksi moni loukkaa ensiksi koska pelkää tulevan loukatuksi. Mutta loukkaamaalla itse ensiksi, se on jo loukannut omaa itseään. Ymmärtämättä sitä. Epäilen, että loukatuksi tuleminen ei tunnu yhtä pahalta kuin loukkaaminen. Eli jokainen voi valita itse. Haluuko kiduttaa itseään tai olla kiduttamatta. Jatkoja.

nyt ymmärsin oikein, tuon kirjoituksesi... Niin ainakaan minun kohdallani ei kyse ole siitä, että nämä sammakot mitä suustani silloin tällöin karkailee, olisivat jotenkin toista loukkaavia. Ne ovat pikemminkin sellaisia yksinkertaisesti vain typeriä kommentteja, joita tulee silloin tällöin sanottua. Siis ihan sillälailla "hyvässä" mielessä hölmöjä kommentteja :) Jonkinlaista blondi-kamaa...

Enkä missään nimessä haluaisi toista loukata! Sen verran olen oppinut Häntä tuntemaan, että osaisin kyllä pyytää anteeksi jos näin kävisi.

nojoo* kirjoitti:

nyt ymmärsin oikein, tuon kirjoituksesi... Niin ainakaan minun kohdallani ei kyse ole siitä, että nämä sammakot mitä suustani silloin tällöin karkailee, olisivat jotenkin toista loukkaavia. Ne ovat pikemminkin sellaisia yksinkertaisesti vain typeriä kommentteja, joita tulee silloin tällöin sanottua. Siis ihan sillälailla "hyvässä" mielessä hölmöjä kommentteja :) Jonkinlaista blondi-kamaa...

Enkä missään nimessä haluaisi toista loukata! Sen verran olen oppinut Häntä tuntemaan, että osaisin kyllä pyytää anteeksi jos näin kävisi.

sanoa tästäkin asiasta. Kukaan ei häpeä puolestasi, eikä kukaan voi olla häpeämättä. Vaan ja ainoastaan sinä itse.

voin kirjoitti:

sanoa tästäkin asiasta. Kukaan ei häpeä puolestasi, eikä kukaan voi olla häpeämättä. Vaan ja ainoastaan sinä itse.

on täysin itsestäänselvyys :)))

Se riippuu niin paljon ihmisestä miten tuon ns. häpeänkin ottaa, toiset jää "hautomaan" siihen ja toiset jatkaa matkaa ottaen ehkä kenties opiksi, jos on jotain opittavaa asiassa. Ja monestihan voimme aina oppia jotain uutta jos vain vastaanottimemme on auki...

Eiköhän tuokin ole aika paljon itsetunto-kysymys...

myöntäminen kirjoitti:

itselle on hyvä alku. Muista, että kukaan ei sinun puolesta niitä sammakoita suusta päästä, eikä kukaan muu voi olla sinun puolesta päästämättä niitä. Meissä on loppujen lopuksi aika vähän eroja. Se mikä tuntuu sinusta pahalta, tuntuu myös toisesta ja sama päinvastoin. Kukaan meistä ei halua tulla loukatuksi. Siksi moni loukkaa ensiksi koska pelkää tulevan loukatuksi. Mutta loukkaamaalla itse ensiksi, se on jo loukannut omaa itseään. Ymmärtämättä sitä. Epäilen, että loukatuksi tuleminen ei tunnu yhtä pahalta kuin loukkaaminen. Eli jokainen voi valita itse. Haluuko kiduttaa itseään tai olla kiduttamatta. Jatkoja.

liikaa varoa loukkaamasta toista, sillä kyllähän siihen aina liittyy joku syy miksi suuttuu ja yrittää loukata tahalleen tai vahingossa. Se ketä loukataan tai kokee tulleensa loukatuksi pitäisi myös osata avata suunsa ja sanoa mitä mieltä asioista on. Näin syntyy tietty riita, mutta kyllähän se riita siinä oli jo jos edes toinen joutuu alkaan loukkaamaan. Kun molemmat osallistuvat riitaan ilma puhdistuu ja molemmilla on mahdollisuus ymmärtää toisen kanta, ja kuitenkin puolustaa itseään ja olla "oman itsensä herra". Sen verran pitäisi jokaiselta löytyä epäitsekkyyttä, että jos huomaa jonkun "vaativan" vastusta niin vastaa siihen. Sanat eivät kuitenkaan vie henkeä ja jokainenhan tietää suutuksissa ihmisten sanovan asioita jotka ovat merkitykseltään toisarvoisia. Eli jäteään vaan sanomatta ne hyvät asiat ja keskitytään huonoihin. Totuus voi olla toisenlainen, kuten esim. sellainen että tykättän toisesta äärettömästi (paljon enemmän antaa pluspisteitä kuin se paha asia miinuspisteitä) jonkun asian takia josta ei riidassa puhuta mitään.

Eriasia on taksijonossa ottaa kantaa jonkun tuntemattoman nyrkkitappelunhaastoon.

Ikävintä ihmissuhteissa on mun mielestä sellaiset tyypit jotka poistuu huoneesta erimielisyyden tullessa tai muuten osoittavat täysin ettei sulla ole millään tasolla mitään virkaa. Tai sellaiset keiden mielestä ei saisi koskaan sanoa mitään negatiivista tai olla pahalla päällä tmv. Tällaisilla ihmisillä täytyy olla todella syviä patoutumia, joita eivät itsekään tajua, sillä elämä ei tosiaan ole mitään ruusuilla tanssimista aina. En pidä tällaisista ihmisistä. Mielestäni he ovat lapsellisia ja alikehittyneitä.

ei pitäisi kirjoitti:

liikaa varoa loukkaamasta toista, sillä kyllähän siihen aina liittyy joku syy miksi suuttuu ja yrittää loukata tahalleen tai vahingossa. Se ketä loukataan tai kokee tulleensa loukatuksi pitäisi myös osata avata suunsa ja sanoa mitä mieltä asioista on. Näin syntyy tietty riita, mutta kyllähän se riita siinä oli jo jos edes toinen joutuu alkaan loukkaamaan. Kun molemmat osallistuvat riitaan ilma puhdistuu ja molemmilla on mahdollisuus ymmärtää toisen kanta, ja kuitenkin puolustaa itseään ja olla "oman itsensä herra". Sen verran pitäisi jokaiselta löytyä epäitsekkyyttä, että jos huomaa jonkun "vaativan" vastusta niin vastaa siihen. Sanat eivät kuitenkaan vie henkeä ja jokainenhan tietää suutuksissa ihmisten sanovan asioita jotka ovat merkitykseltään toisarvoisia. Eli jäteään vaan sanomatta ne hyvät asiat ja keskitytään huonoihin. Totuus voi olla toisenlainen, kuten esim. sellainen että tykättän toisesta äärettömästi (paljon enemmän antaa pluspisteitä kuin se paha asia miinuspisteitä) jonkun asian takia josta ei riidassa puhuta mitään.

Eriasia on taksijonossa ottaa kantaa jonkun tuntemattoman nyrkkitappelunhaastoon.

Ikävintä ihmissuhteissa on mun mielestä sellaiset tyypit jotka poistuu huoneesta erimielisyyden tullessa tai muuten osoittavat täysin ettei sulla ole millään tasolla mitään virkaa. Tai sellaiset keiden mielestä ei saisi koskaan sanoa mitään negatiivista tai olla pahalla päällä tmv. Tällaisilla ihmisillä täytyy olla todella syviä patoutumia, joita eivät itsekään tajua, sillä elämä ei tosiaan ole mitään ruusuilla tanssimista aina. En pidä tällaisista ihmisistä. Mielestäni he ovat lapsellisia ja alikehittyneitä.

vittuilla niin täytyy olla valmis kestämäänkin vittuilun. Muuten menettää oikeuden siihen. Alikehitystä on kuitenkin se, että yleensäkin alentuu riitelemään. On eri asia jos ei ole aikaisemmin riidellyt. Silloin paras tapa ottaa selvää riitelystä on aloittaa se tai osallistua siihen. Jonkinlaista edistystä taas kehityksessä on se, että ymmärtää sen, että hakkaamalla päätä seinään, siihen päähän sattuu. Kehitys jatkuu vasta kun lakkaa hakkaamasta päätä sinne seinään. Lakkaa kusettamasta itseään.

haluaa,. kirjoitti:

vittuilla niin täytyy olla valmis kestämäänkin vittuilun. Muuten menettää oikeuden siihen. Alikehitystä on kuitenkin se, että yleensäkin alentuu riitelemään. On eri asia jos ei ole aikaisemmin riidellyt. Silloin paras tapa ottaa selvää riitelystä on aloittaa se tai osallistua siihen. Jonkinlaista edistystä taas kehityksessä on se, että ymmärtää sen, että hakkaamalla päätä seinään, siihen päähän sattuu. Kehitys jatkuu vasta kun lakkaa hakkaamasta päätä sinne seinään. Lakkaa kusettamasta itseään.

ihmettelen miten tämäkin ketju meni tähän suuntaan? =)))