Voisiko joku hieman valaista globalisaation historiaa noin pähkinänkuoressa.
Globalisaation historia
globalisaattori
16
4201
Vastaukset
- Deronda
voisi tietysti kirjoittaa vaikka miten pitkää historiaa, jos globalisaatioksi käsitetään kauppa maiden välillä tai laajemmin myös esim. kansojen kulttuuriset kohtaamiset.
Ehkä kannattaa aloittaa kuitenkin vasta siirtomaavalta-ajasta. Silloin Britannia ja Ranska suosivat kansanvälisen kaupan vapauttamista.
Globalisaatio ei ole ollut jatkuvaa kaupan vapautumisen riemukulkua. Siinä on kyse kansainvälistymisestä ja aina ajoittain pintaan noussut nationalismi on hidastanut globalisaatiota. Näin oli erityisesti ennen toista maailmansotaa (esim. natsi-Saksa).
Nykyisestä globalisaatiosta on alettu puhuamaan 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Uutta on ainakin nykyisin se, että globalisaatio on nyt Yhdysvaltavetoista, kun aiemmin Britannia oli se keskeisin taustavaikuttaja. Erityisesti eurooppalaisessa globalisaatiokirjallisuudessa on alettu aiempaa selvemmin kiinnittämään huomiota ilmön muihinkin kuin taloudellisiin piirteisiin. On huomioitava myös mm. ympäristökysymykset, kulttuurikysymykset ja sosiaaliset ulottuvuudet.
Uutta on myös se, että kansainväliseen kauppaan on tullut mukaan paljon uusia maita. Yksistään Kiinan ja Intian tulo mukaan kansainväliseen kauppaan on lisännut kaupan piirissä olevien yksittäisten ihmisten määrää räjähdysmäisesti.
Globalisaatio on kansainvälistä työnjakoa. Sen seurauksena kaikki voivat hyötyä ja monet lähinnä Aasian maat ovatkin alkanee vaurastua nopeasti. Afrikka on ollut tähän asti murheenkryyni. Toivottavasti sinnekin tulee jatkossa menestyjiä.
Itse katson, että tällä hetkellä eletään sellaista vapaana vellovan kapitalismin aikakautta. Yritykset saavat vapaasti viedä tuotantoaan minne haluavat, mutta kukaan ei aseta mitään rajoitteita toiminnalle. Lainsäädäntö tulee aina vähän jälkijunassa. Mistä tälläistä kansainvälistä lainsäädäntöä sitten voisi tulla? En usko, että YK pystyy ryhdistäytymään riittävästi. Katse on suunnattava esim. IMF:ään ja WTO:hon.
Joku muu jatkakoon...- yritykset saavat..
"Kiina "kauhisteli" orjatyöläisten kohtaloa.
-(monikohan firma on ulkoistanut työnsä lapsille ja vammaisille?)"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000027038320
- Pappa-1
Kyllähän kauppa jo antiikin aikana oli vanhan maailman laajuista. (Amerikat olivat erillään.) Kyse oli lähinnä ylellisyystavaroista, mutta kyllä esim viljaa vietiin jo paljon. Varsinainen kapitalisimi oli kaukana, toiminta oli suunnilleen paikallista. Kyllä antiikissakin kuitenkin oli monikansallisia kauppahuoneita, jotka vaihtoivat maksusitoumuksia kultaan.
Nykyaikainen kauppa alkoi Firnzessä. Mediceillä ja muillakin oli Euroopan laajuisia pankkihuoneita. Kaupan käyntiin oli kautta Euroopan erilaisia pörssejä.
1800-luvulla teollistuminen räjäytti tavaranvaihdon ja -tuotannon. Se ei ollut sellainen kurjuuden tuoja kuin puhuttiin. Esim. Englannin väkiluku 3 kertaistui 1800 .. 1850 ja siirtolaisuus lisäksi. Niin ei ole käynyt sitä ennen eikä sen jälkeen. Miksei suomalaisilla ollut passeja 1800 luvulla? Ei saanut matkustaa? Ehei, Euroopassa matkustaminen oli vapaata, kukaan ei kysellyt passeja tms.
Nyt viimeisenä 20 vuotena maailman laajuinen vapaakauppa on pannut uuden vaihteen silmään. Suuret Aasian maat ovat tulleet mukaan ja kauppa on paljon vapautettu. Vauhti on niin kova, että ongelmitta ei selvitä. - historioitsija
Näin lyhyesti voin sanoa, että globalisaatiota on tutkittu tieteellisesti vasta pari vuosikymmentä, ja sitä pidetään erittäin uutena käsitteenä, mutta mikäli otamme historiankirjamme esiin, voimme todeta, että globalisaarion historia ylettyy jo 1400-luvulle, (jolloin läntisen maailman taloudellisen ekspansion lähtökohta ajoittuu ajanlaskuun), jolloin portugalilaiset alkoivat kartoittaa Afrikan mantereen rannikkoja. Heidän tarkoituksenaan oli saada itsensä osalliseksi idänkauppaan, ja löytää meritie Intiaan. Löytöretket ja kauppa kulkivat käsi kädessä, ja tämä johti ilmiöön nimeltänsä globalisaatio.
- Deronda
se on mennyt. Eurooppalaiset alkoivat etsimään ja löytämään kaukaisia kauppakumppaneita.
Erikoista tässä on se, että eurooppalaiset ottivat aloitteen. Kun katsotaan maanosien osuutta maailman kokonaistuotannosta, niin tälläinen Euroopan kulta-aika, jolloin Eurooppa on ollut edes jotenkin merkittävä tekijä maailmantaloudessa, on hyvin lyhyt. Sitä on ollut vain noin 100 vuotta. Silloin 1400-luvulla lähes kaikki tuotanto maailmassa tapahtui Kiinassa ja Intiassa. Nyt ollaan jotenkin vaan palaamassa alkuperäiseen tilanteeseen.
- vanhaa
"Finanssimarkkinoiden etu (shareholder value) ja siitä juurensa juontava tuotannon dynamiikka (voitot saadaan pääosin tuotannon halpuudesta) ajaa modernissa saalistustaloudessa siihen ettei Henry Fordin teoria yleisen varallisuustason nostamisesta (nostetaan työntekijän palkkaa niin hänkin voi ostaa auton mikä lisää kysyntää) enää pidä paikkaansa. Yrityksen toiminnan kannalta täysin tarpeettomien omistajien hyödyttäminen on ainoa päämäärä. Tätä Martin ja Schumann kuvaavat mainiosti.
Taloudellisen vallankäytön tavoitteena on kulujen ulkoistaminen - siirtäminen veronmaksajien maksettavaksi. Eliitti oikeuttautuu opilla jonka mukaan ympäristöongelmien syynä on väestönkasvu ja globalismi on ainoa ratkaisu niihin kuten alikehitykseenkin.
Tekijät väittävät että "kansainvälisyys"on sosialismin keksintöä. Todellisuudessa se on jo vanha ilmiö kapitalismissa.
Kapitalismi on alusta alkaen ollut kansainvälistä – ei se koskaan ole ollut sellaista vapailla markkinoilla tapahtuvaa pientuotantoa mitä Adam Smith kuvasi
Maustekauppa, orjakauppa ym. raaka-aineiden hankinta mikä johti alkuperäiseen pääoman kasaantumiseen yhteismaan rosvoamisen ohella oli luonteeltaan samanlaista kuin nytkin. Lippu kulki käsi kädessä kaupan sivistävän vaikutuksen kanssa. Se että se tuhosi alkuperäiskansat kulttuureineen oli luonnollista tai paremminkin epäluonnollista valintaa. Myöskään työvoiman hankinta ulkomailta ei ollut harvinaista. Ajatellaanpa Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniaa, joka oli aikoinaan maailman suurin kaupallinen liike tai mitä tahansa trooppista tuotetta, Intian puuvillaa jne. Olennaista osaa näytteli raaka-aineiden hankinnan ohella ihmismateriaalin hyödyntäminen."
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92- Deronda
edustavat selvästi vasemmistolaista globalisaatiokritiikkiä. Se on sinänsä ihan tervetullutta.
Kovin ontuvaa kritiikki kuitenkin mielestäni on. Jos he esitävät, että markkinataludessa ei tarvita kysyntää, niin eivät he silloin kyllä ymmärrä kapitalismia. Johonkinhan ne tuotetut uuden hyödykkeet on myytävä.
Adan Smithin kaivaminen tähän yhteyteen on erikoista. Ei hänellä ollut mitään kansainvälisen kaupan teoriaa. Siinä vaiheessa koko kansantaloustiede oli niin uutta, että hän ei osannut antaa yleensäkään mitään tarkkaa kuvausta edes kotimarkkinoiden toiminnasta. Hän puhui hyvin epämääräisesti vaan jostain "näkymättömästä kädestä", joka ohjaa taloutta. Jos sieltä oppihistoriasta on joku kaivettava esille, niin se on David Ricardon oppi kansainvälisen kaupan suhteellisesta edusta. Se toimii vieläkin.
Ihan oikein kirjoittajat kiinnittävät huomiota globalisaation kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Paljon hyvää kulttuuriperinnettä on varmasti menetetty kansainvälistymisen myötä. Nykyisin on myös löydettävissä paljon esimerkkejä siitä, että tälläistäkään ristiriitaa ei tarvitse välttämättä olla. Kansainvälistymisen myötä maassa voi nousta samalla myös oma kansallinen kulttuuri.
Martinilla ja Schumanilla on tosiaan vasemmistolainen lähtökohta. Sen mukaan on aina löydettävissä riistäjät ja riistetyt. Länsimaat edustavat ehdotonta pahaa ja muut maat ehdotonta hyvää, jonka idyllin länsimaat ovat tuhonneet. - & Martin
Deronda kirjoitti:
edustavat selvästi vasemmistolaista globalisaatiokritiikkiä. Se on sinänsä ihan tervetullutta.
Kovin ontuvaa kritiikki kuitenkin mielestäni on. Jos he esitävät, että markkinataludessa ei tarvita kysyntää, niin eivät he silloin kyllä ymmärrä kapitalismia. Johonkinhan ne tuotetut uuden hyödykkeet on myytävä.
Adan Smithin kaivaminen tähän yhteyteen on erikoista. Ei hänellä ollut mitään kansainvälisen kaupan teoriaa. Siinä vaiheessa koko kansantaloustiede oli niin uutta, että hän ei osannut antaa yleensäkään mitään tarkkaa kuvausta edes kotimarkkinoiden toiminnasta. Hän puhui hyvin epämääräisesti vaan jostain "näkymättömästä kädestä", joka ohjaa taloutta. Jos sieltä oppihistoriasta on joku kaivettava esille, niin se on David Ricardon oppi kansainvälisen kaupan suhteellisesta edusta. Se toimii vieläkin.
Ihan oikein kirjoittajat kiinnittävät huomiota globalisaation kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Paljon hyvää kulttuuriperinnettä on varmasti menetetty kansainvälistymisen myötä. Nykyisin on myös löydettävissä paljon esimerkkejä siitä, että tälläistäkään ristiriitaa ei tarvitse välttämättä olla. Kansainvälistymisen myötä maassa voi nousta samalla myös oma kansallinen kulttuuri.
Martinilla ja Schumanilla on tosiaan vasemmistolainen lähtökohta. Sen mukaan on aina löydettävissä riistäjät ja riistetyt. Länsimaat edustavat ehdotonta pahaa ja muut maat ehdotonta hyvää, jonka idyllin länsimaat ovat tuhonneet."3. Globalisaation vaatima "vaihtoehdottomuus"
Globalisaatiosta (maailmanlaajuistumisesta) alettiin puhua yleisesti 1990-luvulla, mutta asia oli tuttu jo vuonna 1848: "Käyttämällä hyväksi maailmanmarkkinoita porvaristo on muuttanut kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi", jonka tuloksena on "kansojen kaikinpuolinen kanssakäyminen ja kaikinpuolinen keskinäinen riippuvuus" (ks. Marx & Engels 1958). Tähän päivään mennessä tilanne on Savikujan (2000) mukaan mennyt jo niin pitkälle, että markkinavoimat ovat ottaneet ylivallan demokratiasta: "Julkinen valta toimii pääomille sijaintietuja luodessaan yritysten eikä yhteiskunnan etujen mukaisesti." Yksi esimerkki tästä on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön päätös jakaa matkapuhelinverkkojen toimiluvat ilmaiseksi pääosin suomalaisille yrityksille. Pertti Haaparannan ja Mikko Puhakan mukaan "ilmaiset umts-luvat ovat suoraa yritystukea" (HS 14.9.2000). Kyse ei kuitenkaan ole kansallisten päättäjien nerokkuudesta taistelussa maailmanlaajuisista markkinoista, vaan kilpailua käydään muilla ehdoilla: "Globaalin pihtiotteen avulla uusi pääomien internationaali suistaa kokonaiset valtiot ja niiden tähänastiset yhteiskuntajärjestykset raiteiltaan. Ensin se uhkaa pääomapaolla ja kiristää itselleen huomattavia verohelpotuksia sekä miljardien tuet tai ilmaisen infrastruktuurin. Mikäli tällä ei ole toivottua vaikutusta, se turvautuu verosuunnitteluun: voittoja osoitetaan vain niissä maissa, joissa verotus on todella alhainen." (Martin & Schuman 1998, 14.)"
http://www.geocities.com/esko.geo/maanFilo.htm - Deronda
& Martin kirjoitti:
"3. Globalisaation vaatima "vaihtoehdottomuus"
Globalisaatiosta (maailmanlaajuistumisesta) alettiin puhua yleisesti 1990-luvulla, mutta asia oli tuttu jo vuonna 1848: "Käyttämällä hyväksi maailmanmarkkinoita porvaristo on muuttanut kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi", jonka tuloksena on "kansojen kaikinpuolinen kanssakäyminen ja kaikinpuolinen keskinäinen riippuvuus" (ks. Marx & Engels 1958). Tähän päivään mennessä tilanne on Savikujan (2000) mukaan mennyt jo niin pitkälle, että markkinavoimat ovat ottaneet ylivallan demokratiasta: "Julkinen valta toimii pääomille sijaintietuja luodessaan yritysten eikä yhteiskunnan etujen mukaisesti." Yksi esimerkki tästä on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön päätös jakaa matkapuhelinverkkojen toimiluvat ilmaiseksi pääosin suomalaisille yrityksille. Pertti Haaparannan ja Mikko Puhakan mukaan "ilmaiset umts-luvat ovat suoraa yritystukea" (HS 14.9.2000). Kyse ei kuitenkaan ole kansallisten päättäjien nerokkuudesta taistelussa maailmanlaajuisista markkinoista, vaan kilpailua käydään muilla ehdoilla: "Globaalin pihtiotteen avulla uusi pääomien internationaali suistaa kokonaiset valtiot ja niiden tähänastiset yhteiskuntajärjestykset raiteiltaan. Ensin se uhkaa pääomapaolla ja kiristää itselleen huomattavia verohelpotuksia sekä miljardien tuet tai ilmaisen infrastruktuurin. Mikäli tällä ei ole toivottua vaikutusta, se turvautuu verosuunnitteluun: voittoja osoitetaan vain niissä maissa, joissa verotus on todella alhainen." (Martin & Schuman 1998, 14.)"
http://www.geocities.com/esko.geo/maanFilo.htmMartin ja Schuman edustavat vastakkainasettelua. He, kuten myös mainitut Marx ja Engels, näkevät yhteiskunnassa pienen eliitin, joka kuluttaa ja suuren heikko-osaisen väestön. Minusta tuollaiset ajatukset ovat lähinnä vanhanaikaisia. Ne kuuluvat sinne 1970-luvun vulgäärisosialismiin. Sen mukaan on olemassa potti hyvää jaettavana. Jos joku hyötyy, niin väistämättä jonkun asema heikkenee. Nykyisin yleensä ajatellaan, että omaa etuaa ajava yksilö tai yritys ajaa myös yleistä kaikkien etua. Se, että esim. Nokia on tullut suureksi menestyväksi yritykseksi, ajaa kaikkien suomalaisten etua ja antaa monille ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia.
Edelliseen viitaten myös esitetty ajatus "julkinen valta luodessaan yrityksille etuja ei toimi yhteiskunnan etujen mukaisesti" on minusta erikoinen. - MGG
Deronda kirjoitti:
Martin ja Schuman edustavat vastakkainasettelua. He, kuten myös mainitut Marx ja Engels, näkevät yhteiskunnassa pienen eliitin, joka kuluttaa ja suuren heikko-osaisen väestön. Minusta tuollaiset ajatukset ovat lähinnä vanhanaikaisia. Ne kuuluvat sinne 1970-luvun vulgäärisosialismiin. Sen mukaan on olemassa potti hyvää jaettavana. Jos joku hyötyy, niin väistämättä jonkun asema heikkenee. Nykyisin yleensä ajatellaan, että omaa etuaa ajava yksilö tai yritys ajaa myös yleistä kaikkien etua. Se, että esim. Nokia on tullut suureksi menestyväksi yritykseksi, ajaa kaikkien suomalaisten etua ja antaa monille ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia.
Edelliseen viitaten myös esitetty ajatus "julkinen valta luodessaan yrityksille etuja ei toimi yhteiskunnan etujen mukaisesti" on minusta erikoinen.Globalisaatiolla ei tarkoiteta 1400 -luvun Silkkitien kamelikaravaaneja tai 1800 -luvun orjakauppaa. Sillä tarkoitetaan kansainvälisen kaupan esteiden (tullien, maksujen, kiintiöiden, rajoitusten) raivaamista tiettyjen jäsenmaiden välillä. Ajatus on, että jos jokainen maa keskittyy itselleen edullisimpaan tuotantoon ja kilpailu on vapaata, laatu nousee ja hinnat laskevat.
Kun WTO:n edeltäjä GATT 1947 perustettiin, sen tavoitteena oli myös kansojen välisen yhteistyön ja lisääminen maailmanrauhan edistämiseksi.
GATT -sopimuksessa oli kaksi heikkoutta. Ensiksikin, se salli vapaamatkustajat (maat, jotka veivät vapaasti, mutta eivät päästäneet muita markkinoilleen, esim. Brasilia, Intia). Toiseksi se säänteli vain tavarakauppaa. Lähinnä USA:n aloittesta aloitettiinkin 1986 uudet neuvottelut (Uruguayn kierros), jonka tarkoitus oli sopia myös palvelujen kaupasta (finanssi, vakuutus, ym.), immateriaalioikeuksista (ohjelmistot, musiikki, elokuvat, tavaramerkit) sekä maataloustuotteista.
Lopputulos oli 1994 WTO -sopimus, joka on yhden allekirjoituksen sopimus. Kun allekirjoitat ja liityt kauppajärjestöön hyväksyt sopimuksen sellaisenaan ja kaikki sen 22 000 sivua litteitä.
Tämä oli USA:n vaatimus ja jäsenmailla ei olekaan muita vaihtoehtoja kuin joko "ulvoa sutena susien mukana" tai erota järjestöstä. Muutama maa on tosiaan ulkopuolella. Mutta kun en tunne asiaa, en osaa sanoa, onko ulkopuolisuus kohentanut esimerkiksi Pohjois-Jemenin tai Pohjois-Korean elinoloja?
Itse aina ihmettelen, mitä virkaa "globalisaation vastustamisella" nyt enää on kun Suomi on liittynyt jo 12 vuotta sitten? Muistaakseni kaikki vastustajat loistivat poissaolollaan kun Suomi vuonna 1994 alkoi neuvotella liittymisestä... Miksi tämä kovin myöhäinen herännäisyys? - Deronda
MGG kirjoitti:
Globalisaatiolla ei tarkoiteta 1400 -luvun Silkkitien kamelikaravaaneja tai 1800 -luvun orjakauppaa. Sillä tarkoitetaan kansainvälisen kaupan esteiden (tullien, maksujen, kiintiöiden, rajoitusten) raivaamista tiettyjen jäsenmaiden välillä. Ajatus on, että jos jokainen maa keskittyy itselleen edullisimpaan tuotantoon ja kilpailu on vapaata, laatu nousee ja hinnat laskevat.
Kun WTO:n edeltäjä GATT 1947 perustettiin, sen tavoitteena oli myös kansojen välisen yhteistyön ja lisääminen maailmanrauhan edistämiseksi.
GATT -sopimuksessa oli kaksi heikkoutta. Ensiksikin, se salli vapaamatkustajat (maat, jotka veivät vapaasti, mutta eivät päästäneet muita markkinoilleen, esim. Brasilia, Intia). Toiseksi se säänteli vain tavarakauppaa. Lähinnä USA:n aloittesta aloitettiinkin 1986 uudet neuvottelut (Uruguayn kierros), jonka tarkoitus oli sopia myös palvelujen kaupasta (finanssi, vakuutus, ym.), immateriaalioikeuksista (ohjelmistot, musiikki, elokuvat, tavaramerkit) sekä maataloustuotteista.
Lopputulos oli 1994 WTO -sopimus, joka on yhden allekirjoituksen sopimus. Kun allekirjoitat ja liityt kauppajärjestöön hyväksyt sopimuksen sellaisenaan ja kaikki sen 22 000 sivua litteitä.
Tämä oli USA:n vaatimus ja jäsenmailla ei olekaan muita vaihtoehtoja kuin joko "ulvoa sutena susien mukana" tai erota järjestöstä. Muutama maa on tosiaan ulkopuolella. Mutta kun en tunne asiaa, en osaa sanoa, onko ulkopuolisuus kohentanut esimerkiksi Pohjois-Jemenin tai Pohjois-Korean elinoloja?
Itse aina ihmettelen, mitä virkaa "globalisaation vastustamisella" nyt enää on kun Suomi on liittynyt jo 12 vuotta sitten? Muistaakseni kaikki vastustajat loistivat poissaolollaan kun Suomi vuonna 1994 alkoi neuvotella liittymisestä... Miksi tämä kovin myöhäinen herännäisyys?myöhempää herännäisyyttä kannattaa tosiaan pohtia. Silloin 1994 Suomi oli pääsemassä jaloilleen taloudellisen kuilun reunalta ja kielteinen suhtautuminen vapaakauppaan ei varmaankaan olisi ollut kovin trendikästä.
Voi tietysti pohtia myös tiedonvälitystä ja sitä saiko vaivattomasti tietoa vaihtoehdoista. Itse olen ekonomisti ja en minä muista silloin 1994 kertaakaan pohtineeni miten suurta ratkaisua Suomessa oltiin tekemässä.
- valitan..
se vain tuntuu olevan ongelma asiaa ymmärtämättömille, sellaisille jotka eivät käsitä globaalia kapitalismia, sen seurauksia ja luonnetta, professorin sanoin kuvailtuna:
"En kuitenkaan näe tätä salaliittona vaan mekanismina, jonka sisäinen logiikka johtaa uusien maiden valloittamiseen taloudellista hyväksikäyttöä varten."
http://www.tammilehto.info/Chossudovsky.htm - Deronda
valitan.. kirjoitti:
se vain tuntuu olevan ongelma asiaa ymmärtämättömille, sellaisille jotka eivät käsitä globaalia kapitalismia, sen seurauksia ja luonnetta, professorin sanoin kuvailtuna:
"En kuitenkaan näe tätä salaliittona vaan mekanismina, jonka sisäinen logiikka johtaa uusien maiden valloittamiseen taloudellista hyväksikäyttöä varten."
http://www.tammilehto.info/Chossudovsky.htmjostain Illuminaatista ovat tosiaan pelkkää huuhaata. Sen olemassaoloa on pyritty todistelemaan jo pitkään.
Chossudovskyn artikkelissa on paljon hyvää. Kehitysmaille pitää varmasti taata parempi mahdollisuuksia päätöksentekoon.
Muutamat artikkelin kohdat herättävät kuitenkin lisäkysymyksiä. Hän ajoittaa velkakriisin syntymisen 80-luvun alkuun. Kyllä sen tausta löytyy jo 70-luvun alkupuolelta. Käynnistävänä tekijänä oli öljykriisi.
Ihan oikein hän kiinnittää huomiota myös Itä-Euroopan maiden tuotannon alenemiseen kommunismin romahduksen jälkeen ja tuotantolaitsten sulkemiseen. Hän voisi kertoa tarkemmin, mikä olisi ollut vaihtoehto. Olisiko tuotteita pitänyt tuottaa tuottamisen vuoksi, vaikka niitä ei kukaan olisi huolinut? - todistat...
Deronda kirjoitti:
jostain Illuminaatista ovat tosiaan pelkkää huuhaata. Sen olemassaoloa on pyritty todistelemaan jo pitkään.
Chossudovskyn artikkelissa on paljon hyvää. Kehitysmaille pitää varmasti taata parempi mahdollisuuksia päätöksentekoon.
Muutamat artikkelin kohdat herättävät kuitenkin lisäkysymyksiä. Hän ajoittaa velkakriisin syntymisen 80-luvun alkuun. Kyllä sen tausta löytyy jo 70-luvun alkupuolelta. Käynnistävänä tekijänä oli öljykriisi.
Ihan oikein hän kiinnittää huomiota myös Itä-Euroopan maiden tuotannon alenemiseen kommunismin romahduksen jälkeen ja tuotantolaitsten sulkemiseen. Hän voisi kertoa tarkemmin, mikä olisi ollut vaihtoehto. Olisiko tuotteita pitänyt tuottaa tuottamisen vuoksi, vaikka niitä ei kukaan olisi huolinut?näin on maailmassa aina sanottu eniten varjelluista hankkeista,ennen sitten paljastumista....eli todista ettei salaliittoa ole,on muuten vaikeampaa kuin sen olemassaolon todistaminen...huuhaata on vain perustelematon inttäminen,eli.......
- halilfd
fdsdsf
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216605Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562275- 1471857
- 841245
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971032- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.82927Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10833- 32830
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147757